Ero sivun ”Köyhyys” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
836 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
Palautus MiPen versioon, perutelematon palautuksen palautus
(Kumottu muokkaus 14014192, jonka teki Ville Siliämaa (keskustelu))
(Palautus MiPen versioon, perutelematon palautuksen palautus)
[[Kuva:Jakarta slumlife31.JPG|thumb|300px|[[Jakarta]]n slummeja]]
[[Kuva:800px-Percentage population living on less than 1 dollar day.png|thumb|400px|Alle dollarilla päivässä elävän väestön osuus eri valtioissa]]
'''Köyhyys''' on niukkuutta tai varattomuutta kuvaava[[sosiaalipolitiikka|sosiaalipolitiikan]] käsite, jolla kuvataan ihmisen taloudellista ja toisinaan myös yhteisöllistä tai henkistäsosiaalista asiantilaa. [[1900-luku|1900-luvulla]] köyhiksi on kuvattu myös valtioita ja jopa kokonaisia maanosia.
 
==Määritelmiä==
Köyhyydellä on [[objektiivinen|objektiivisia]] ja [[subjektiivinen|subjektiivisia]] piirteitä; täydellinenabsoluuttinen ja suhteellinen köyhyys. TäydelliseksiAbsoluuttiseksi köyhyydeksi tai puutteenalaisuudeksi sanotaan tilaa, jossa ravinnon, vaatetuksen ja asumisen [[fysiologinen|fysiologisia]] vähimmäisedellytyksiä ei pystytä tyydyttämään. Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan yksilön tai ryhmän jyrkkää huono-osaisuutta muihin verrattuna.
 
Köyhyyden mittaaminen on haastavaa ilmiön monimutkaisen luonteen vuoksi. [[Maailmanpankki]] on pyrkinyt kehittämään erilaisia köyhyyden mittaustapoja, mutta nämä ovat jatkuvan keskustelun kohteena. Esimerkkinä köyhyyden mittaamisen ongelmista voidaan pitää esimerkkiä, jossa suuri joukko ihmisiä siirtyy jonkun määritellyn [[köyhyysraja]]n yläpuolelle seurauksella, että tilastojen tulkinta hankaloituu ja vääristyy. Vaikka rahaa ja tulorajoja on perinteisesti käytetty köyhyyden mittarina, ei niiden avulla voida kuvata köyhyyden koko kirjoa. Voidaan ajatella, että köyhyys on puutetta enemmästä kuin rahasta tai muusta taloudellisin mittarein mitattavista omaisuudesta. Köyhyyden käsitettä voidaan laajentaa ajatuksella, että köyhyys on moniulotteista puutetta elämän perustarpeista ja hyvinvoinnista. Toisaalta eräisiin aatteisiin kuuluu [[asketismi]]n ihanne, joka pitää itse valittua köyhyyttä positiivisena ja haluttavana asiana.
 
==Köyhyys kehitysmaissa==
Köyhyys on puutetta puhtaasta juomavedestä, huonoa ravintoa tai suoranaista nälkää, surkeita asuinoloja, olematonta peseytymis- ja puhdistautumismahdollisuuttasanitaatiohygieniaa, terveydenhuollon puutetta ja lukutaidottomuutta. Edelleen köyhyyttä ovat koulutuksen puute, syrjäytyneisyys yhteiskunnasta, turvattomuus, epätasa-arvo, huonot ihmisoikeudet, saastunut ympäristö tai ympäristön huono tila. Köyhillä ihmisillä on myös puutetta ajasta, sillä päivän valoisat tunnit saatavat mennä juomaveden, polttopuiden ja päivän aterian hankkimiseen. Esimerkiksi [[Aasia]]ssa ja [[Afrikka|Afrikassa]] naiset ja tytöt joutuvat kävelemään vedenhaussa useita kilometrejä päivittäin.
 
[[Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö]]n (FAO) mukaan 800 miljoonaa ihmistä kärsii jatkuvasta nälästä. Noin [[miljardi]]llamiljardilla ihmisellä ei ole saatavillaan juomakelpoista vettä, ja noin 2,5 miljardia ihmisistä elää ilman kunnollista saniteettihuoltoa, eli vailla vessaa ja viemäröintiä.
 
Huonon puhtaudenhygienian ja puuttuvan terveydenhuollon vuoksi [[tartuntatauti|tartuntataudit]] ovat yleisiä. YK on arvioinut 11 miljoonan lapsen kuolevan vuosittain nälkään ja erilaisiin torjuttavissa oleviin tauteihin, kuten ripuliin. Kehitysmaissa [[malaria]] on yleinen vitsaus, samoin [[tuberkuloosi]] ja [[HIV]]/[[AIDS]]. Kaikkiaan köyhyyden vuoksi – sairauksiin ja nälkään – kuolee YK:n mukaan vuosittain miljoonia ihmisiä.
 
Kehitysmaiden aikuisista jopa kolmasosa on luku- ja kirjoitustaidottomia, eikä yli 100 miljoonalla lapsella ole mahdollisuutta käydä koulua. Kehitysmaiden asukkaista kymmenet miljoonat elävät järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella; heillä ei ole henkilökortteja eikä heitä ole merkitty mihinkään rekisteriin. Virallisesti heitä ei ole olemassa. [[UNICEF]]:in arvion mukaan kehitysmaihin joka vuosi syntyvistä lapsista 55 prosenttia jää rekisteröimättä.
 
Köyhyys nähdään laajalti yhtenä keskeisimmistä yhteisöllisistäsosiaalisista ongelmista. Kansainvälinen kehitysyhteisö pitää kehitysajatusmallinaankehitysparadigmanaan nykyään "[[köyhyyden vähentäminen|köyhyyden vähentämistä]]" (poverty reduction). Aiemmin [[teollistuminen]] ja [[nykyaikaistaminenmodernisaatio]] nähtiin ratkaisuina köyhyyden ongelman voittamiseksi. Toisaalta [[kehitysarvostelukehityskritiikki|kehitysarvostelijatkehityskriitikot]] ovat arvostelleet köyhyyden käsitettä siitä, että sillä kuvataan ulkoapäin ihmisten elämää kurjaksi välittämättä ihmisten omasta arviosta. On väitetty, että useat virallisesti köyhiksi luokitellut elävät [[subjektiivinen|subjektiivisesti]] tarkasteltuna onnellista ja aineellisestimateriaalisesti tarpeeksi rikasta elämää.
 
==Köyhyys teollisuusmaissa==
 
===Köyhyys Suomessa===
[[Suomi|Suomessa]] [[köyhyysraja]]ksiköyhyysrajaksi määritellään [[kotitalous|kotitalouksien]] käytettävissä olevien tulojen perusteella se [[tulomäärä]], joka on 60 prosenttia yhteenlaskettujen käytettävissä olevien tulojen [[mediaani]]sta. Kotitaloudet, joiden tulot jäävät tuota pienemmiksi, luokitellaan [[pienituloinen|pienituloisiksi]] kuten myös kotitalouden kaikki jäsenet. Vuonna 2008 köyhyyden raja oli yksinasuvalla 1150€ kuussa.<ref>[http://www.stat.fi/til/tjt/2008/01/tjt_2008_01_2010-01-26_tie_001_fi.html Pienituloisten reaalitulot laskivat] − Tilastokeskus</ref> Suhteellinen köyhyysaste kertoo kuinka monta prosenttia väestöstä kuuluu tähän ryhmään; Suomessa se on n. 13,2 % (2008). Joka viides yksinäisyrittäjä jää tuloissa köyhyysrajalle tai sen alapuolelle. <ref>[http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/01/suomeen_syntynyt_yrittajien_koyhalisto_2308637.html Suomeen syntynyt yrittäjien köyhälistö]</ref> Ruotsin köyhyysrajan alapuolella on enemmän ihmisiä, mutta silti heidän tulonsa ylittävät Suomen normaalituloihin luettavien kansalaisten tulotason, koska Ruotsin yleinen tulotaso on korkeampi nostaen köyhyysrajan tulorajaa.(lähde: Yle)
 
Suomessa sosiaalietuudet ovat perinteisesti olleet riittäviä{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}, mutta [[Suomen 1990-luvun alun lama|1990-luvun lamasta]] lähtien etuuksia on karsittu{{Selvennä|Mitä etuuksia?}} ja indeksikorotuksia jätetty tekemättä{{Selvennä|Mihin sosiaalietuuksiin?}}. Vuonna 2014 pienituloisiin kohdistunut [[Sosiaaliturva|sosiaaliturvaetuuksien]] indeksikorotusten jäädytys johti [[Vasemmistoliitto|Vasemmistoliiton]] eroon [[Kataisen hallitus|hallituksesta]] kaikkien muiden puolueiden hyväksyessä jäädytykset.<ref>Helsingin Sanomat: [http://www.hs.fi/politiikka/Vasemmistoliitto+l%C3%A4htee+hallituksesta/a1395724729642 "Vasemmistoliitto lähtee hallituksesta"] Julkaistu: 25.3.2014 Viitattu: 26.3.2014</ref>  
 
[[kasvukeskus|Kasvukeskuksissa]], etupäässä [[Helsinki|Helsingin]] ja [[Tampere]]en seuduilla, asuntojen raju hintojen ja vuokrien nousu on myös vaikeuttanut köyhien [[toimeentulo]]atoimeentuloa. Tämä on johtanut [[leipäjono]]ihin ja [[syrjäytyneiden akanvirta]]an edullisempien elinkustannuksien maaseudulle.
 
Vaikka suhteellinen köyhyys on Suomessa lisääntynyt 1990-luvun lamasta saakka, ovat kotitalouksien itsensä raportoimat toimeentulo-ongelmat kääntyneet laskuun. Tämä johtuu keskimääräisen hyvinvoinnin lisääntymisestä: vertailupohjan muuttuessa suhteellisesti köyhiksi tilastoidaan entistä suurempi joukko niitä, joiden aineelliset perustarpeet ovat tyydytettyjä. Suhteellisen köyhyyden kasvu kertoo ennen kaikkea siitä, että pienituloisten tulokehitys on jäänyt jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Myös pätkätöiden yleistyminen sekä se, että aikaisempaa harvempi edunsaaja on oikeutettu ansiosidonnaisiin etuuksiin, selittävät pienituloisten tulokehityksen jäämisen jälkeen keskituloisten tulokehityksestä.
 
Noin kolmanneksen köyhyysjakson kokeneista voidaan katsoa olevan tilapäisköyhiä, kolmanneksen toistuvaisköyhiä ja kolmanneksen pitkäaikaisköyhiä. Pitkäaikaisköyhyys on keskimääräistä yleisempää iäkkäillä ja yksin asuvilla. Nuorilla ja lapsiperheillä taasen [[tilapäisköyhyys]] on yleisempää kuin pitkäkestoinen köyhyys.<ref>[http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/69616D6B-BC2A-4885-8B94-1703B70CE30C/0/066moisio.pdf Pasi Moisio: Suhteellinen köyhyys Suomessa]</ref>.
 
===EU-Suomi===
2000-luvulla on Suomessa julkisuudessa esiintynyt avoimesti suomalaisia köyhiä ihmisryhmänä tai luokkana esittäviä lausuntoja, erityisesti [[Kokoomus]]-puolueen jäseniltä.
 
1990-luvulla Suomeen perustettiin [[Köyhien asialla]]-puolue.
 
==Katso myös==
*[[Asunnottomuus]]
*[[Työttömyys]]
*[[Pätkätyö]]
*[[Leipäjono]]
*[[Kapitalismi]]
*[[Ruokajakelu]]
 
==Lähteet==
 
[[Luokka:Köyhyys|*]]
[[Luokka:yhteiskunta]]
 
{{Link FA|vi}}

Navigointivalikko