Ero sivun ”Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Elve (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 414: Rivi 414:


::Ymmärrän ongelman olevan se, että tämä on kaikille tarkoitettu avoin tietosanakirja. Sitä en ymmärrä, että ohjeiden ja käytäntöjen annetaan mielestäni tietoisesti erkaantua toisistaan, on luovutettu. Käytännön ohjeista piittaamattomuutta näkyy ainakin urheilun puolella vakiintuneiden ja taitavienkin kirjoittajien osalta hyvin usein, antavat mallin uusille kirjoittajille. --[[Käyttäjä:ACFCjne Kuopio|ACFCjne Kuopio]] ([[Keskustelu käyttäjästä:ACFCjne Kuopio|keskustelu]]) 28. huhtikuuta 2014 kello 14.26 (EEST)
::Ymmärrän ongelman olevan se, että tämä on kaikille tarkoitettu avoin tietosanakirja. Sitä en ymmärrä, että ohjeiden ja käytäntöjen annetaan mielestäni tietoisesti erkaantua toisistaan, on luovutettu. Käytännön ohjeista piittaamattomuutta näkyy ainakin urheilun puolella vakiintuneiden ja taitavienkin kirjoittajien osalta hyvin usein, antavat mallin uusille kirjoittajille. --[[Käyttäjä:ACFCjne Kuopio|ACFCjne Kuopio]] ([[Keskustelu käyttäjästä:ACFCjne Kuopio|keskustelu]]) 28. huhtikuuta 2014 kello 14.26 (EEST)

:::Yleisesti ajateltuna, ei ole järkevää löysentää ohjeita vain sen takia, ettei kukaan niitä noudata. Mietin myös sitä, että moni urheilusivuja muokkaava (varsinkin tuloksissa) tekee sitä melkeinpä reaaliaikeisesti, eli vaikkapa ottelun yms. tapahtumahetkellä. Sinänsä se ei oikeuta lähteettömien tietojen lisäykseen, mutta niitä ei välttämättä löydy vielä muualtakaan. Muutenkaan WP ei ole [[WP:EI|"[y]lenpalttista tilastojen listausta."]] Artikkeleissa tulisi keskittyä ehkä siis enemmän tapahtumiin, yms. todistettavissa oleviin tapahtumiin. Näihin pitäisi siis myös lyötyä jostain ulkopuolisesta lähteestä tiedot. Tilastointi on tottakai hyväksyttävää, mutta siihen pitäisi olla myös ne lähteet, joista varmistaa. Onko urheilu WP:ssa siis oma pieni kerhonsa, jota moni muu kuin asiasta kiinnostuneet eivät muokkaa? Varmaankin. Ja kunhan edes joku jaksaa valvoa edes joidenkin sääntöjen noudattamista, on se ok. Toisin sanoen, ei mitään höllennystä, vaan enemmän vastuuta ja ehkä siinä sivussa tiedottamista niille, jotka artikkeleita muokkaavat. --[[Käyttäjä:Elve|Elve]] [[Keskustelu Käyttäjästä: Elve|©]] 28. huhtikuuta 2014 kello 16.41 (EEST)

Versio 28. huhtikuuta 2014 kello 15.41


Olympiakilpailujen nimeäminen

Miten olympiakilpailut tulisi nimetä? Tästä asiasta ei tunnu olevan vielä vakiintunutta käytäntöä, nykyinen nimeämiskäytäntö on liian sekava. Nykyisin on nimetty esim. Curling talviolympialaisissa 2014 – miesten turnaus, Miesten 100 metrin juoksu kesäolympialaisissa 2008, Miesten jalkapalloturnaus kesäolympialaisissa 2000 jne... Näille pitäisi luoda selkeämpi yhteinen käytäntö, jotta esim. eri mallineet osaavat hakea oikean artikkelin.

Oma ehdotus tähän on: Laji talvi/kesäolympialaisissa vuosi, josta edelleen eri kilpailutapahtumat: Laji talvi/kesäolympialaisissa vuosi, - miesten/naisten turnaus. Samaan tyyliin kuin on otsikoitu Jääkiekko talviolympialaisissa 2010 ja Jääkiekko talviolympialaisissa 2010 – miesten turnaus. Näin ollen nimettäisiin myös Yleisurheilu kesäolympialaisissa 2008 ja Yleisurheilu kesäolympialaisissa 2008 – miesten 100 m. Tämä käytäntö näyttää olevan useimmissa muissakin kieliversioissa. Joissakin lajeissa on vain toisen sukupuolen kilpailu, niin niissä voitaneen sukupuoli jättää otsikosta pois. K-Pedia (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 23.38 (EET)[vastaa]

Tarvitseeko sanoa kesä tai talvi ? Eikö se ole yleensä selvää lajin perusteella ja nykyisin myös vuoden ? Onko sama laji ollut samana vuonna sekä tallvi - että kesäkisojen ohjelmassa ? --Tappinen (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 07.12 (EET)[vastaa]
En ota muuten kantaa tähän vielä, kuin että jonkin nimeämiskäytännön mukaan on suosittu muotoa "Miesten kaksinpeli Yhdysvaltain avoimessa tennisturnauksessa 2007" muodon "Yhdysvaltain avoin tennisturnaus 2007 – Miesten kaksinpeli" sijaan. Tämä siis ainakin vuonna 2007. Koskee siis kaikkia urheilulajeja. --Stryn (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 07.51 (EET)[vastaa]

Selkeyden vuoksi: Ehdotus varmaankin kuuluu siis Urheilumuoto (kesä/talvi)olympialaisissa vuosi – laji. Yleisurheilu on urheilumuoto, 100 metrin juoksu on urheilulaji. Jos tuollainen päätös tehdään, niin sen tosiaan pitäisi koskea sitten myös muita kilpailuja kuin olympialaisia, eli mm. edellä mainittua tennistä tai eri lajien MM-, EM- ja SM-kilpailuja tyyliin Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2007 – miesten keihäänheitto (nyk. Miesten keihäänheitto yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa 2007) ja Painin maailmanmestaruuskilpailut 1997 (kreikkalais-roomalainen paini) – 76 kg. --Lax (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 12.50 (EET)[vastaa]

Tuo on minusta hyvä idea, että olympialaisten lisäksi muutkin MM- ja EM-kilpailut nimettäisiin samoin. Kuten esim. nuo painin mm-kisat K-Pedia (keskustelu) 22. maaliskuuta 2014 kello 13.01 (EET)[vastaa]
Mainittakoon, että onhan lyhyempikin ja käyttökelpoinen vaihtoehto sanalle kilpailut: kisat. Yleisurheilun suomenmestaruuksiakaan ei ratkaista Kalevan kilpailuissa, vaan Kalevan kisoissa. Myöskään ei ilmaista olympiakilpailut, vaan olympiakisat sekä vastaavasti voidaan ilmaista jalkapallon maailmanmestaruuskisat (mm-kisat), hiihdon suomenmestaruuskisat (sm-kisat) jne. --85.76.84.184 20. maaliskuuta 2014 kello 17.40 (EET)[vastaa]
Ei taas tätä samaa. Ei liity asiaan. --Lax (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 17.53 (EET)[vastaa]

Uskaltaisikos sitä tämän keskustelun perusteella yhtenäistää noita olympialaisartikkelien nimiä, ja alkaa siirrellä artikkeleita ehdottamallani tavalla..? Ainakaan kielteistä kommenttia ei ole tullut... K-Pedia (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 20.13 (EEST)[vastaa]

self|cc-by-sa-3.0

Tiedosto:Akito.JPG näyttää puuttuvan vain {{self|cc-by-sa-3.0}} tai vastaava. Voiko sitä sinne lisätä vai onko se tiedoston lataajan itse lisättävä?--RicHard-59 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 13.09 (EEST)[vastaa]

Kun katsot selitettä, siinä kerrotaan mainostekstiä joka liittyy koirajalostukseen, kun katsot lisääjää niin käyttäjätunnus on sama kuin yrityksen nimi, eli tunnus pitäisi blokata ja pyytää avamaan uusi tunnus. Toisaalta meillä on monta muuta kuvaa ko rodusta commonisssa että eikö ne riitä.--Musamies (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 14.32 (EEST)[vastaa]
Ok. Muuten voiko yleensäkään puuttuvan tekijänoikeusmallineen lisätä kuka vaan, vai pitääkö lataajan se tehdä?----RicHard-59 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 14.50 (EEST)[vastaa]
Lisenssi on lupa teoksen käyttöön, joten totta kai sen on tultava tekijänoikeuden haltijalta. Ei muilla ole mitään oikeutta päättää millä ehdoilla kuvaa saa käyttää. Sen sijaan jos kuva olisi selvästi tekijänoikeuden ulkopuolella (esim. kuvan tekijänoikeus olisi rauennut tai se ei ylittäisi teoskynnystä), silloin tietysti PD-mallineen saisi lätkäistä kuka tahansa joka ymmärtää jotain tekijänoikeussääntöjen päälle. Olen muuten eri mieltä siitä että kuvaa ei tarvita koska "meillä on monta kuvaa ko. rodusta" – jos lataajalta saadaan lupa kuvan käyttöön niin se on ilman muuta tervetullut lisäys Commonsiin. Jafeluv (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 15.04 (EEST)[vastaa]

Tarvitseeko vuosia käsitteleville artikkeleille lähteitä?

Keskustelu nousi artikkelin 168 vuoksi. Mielestäni kaikelle Wikipediaan lisättävälle tiedolle saa pyytää lähdettä. Käyttäjä Phiitola on kuitenkin kanssani eri mieltä. Hänen mukaansa vuosia käsittelevien artikkeleiden tietojen pitäisi löytyä muualta lähteistettynä. Hän sanoo, että artikkeleissa kyllä saa olla lähteitä, mutta lähteetön-mallinetta ei niihin laiteta. Myöskin käyttäjät Anr ja Yooshimen fin ovat poistaneet lähdepyynnöt. Käyttäjä Zachen mukaan kyseessä on de facto -käytäntö. Pyytäisin kommentteja aiheesta. Jos lähteetön-mallinetta ei saa käyttää, saako tiedot, joille ei löydy lähdettä linkittyvästä artikkelista tai artikkelia lainkaan, poistaa vuosiartikkeleista? Esimerkiksi kyseisessä artikkelissa (168) on ainoastaan punaisia linkkejä. Aiheesta on keskusteltu käyttäjän Phiitola keskustelusivulla. --87.95.44.165 2. huhtikuuta 2014 kello 16.22 (EEST) Edit. Yooshimen fin kertoi kyseessä olleen vahinkomuokkaus. 2. huhtikuuta 2014 kello 20.35 (EEST)[vastaa]

Lähteetön-mallinetta on tavattu käyttää säästeliäästi, täältä löytyisi vieläkin iso kasa artikkeleita joihin se voitaisiin laittaa vaikka sitten automaagisesti botilla. Yleinen käytäntö tosiaan on ettei sitä noin lyhyisiin ja triviaaleihin artikkeleihin laiteta. Se pitääkö myös on vuosilukuartikkelit lähteistää onkin sitten toinen juttu. --Anr (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 16.33 (EEST)[vastaa]
Koska ollaan kahvihuoneessa, niin pistän laajemmin oman mielipiteeni enkä edes yritä tulkita yleistä konsensusta. Nykymuodossaan lähteetön-mallinen on samantyyppinen turha malline kuin mitä joku tynkä on ja hyvin pitkälti samoista syistä. Se tekee artikkelista hankalammin hahmotettavan ja sen informaatiosisältö on jokseenkin nolla. Lukija näkee ilman boksiakin, että artikkelissa ei ole lähteitä. Sen sijaan, että artikkeleihin lisäillään lähteetön-mallineita, niin sen ajan voisi käyttää esimerkiksi lähteiden lisäilyyn. --Zache (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 16.38 (EEST)[vastaa]
Eikö tuota lähteetöntä käytetä yleensä silloin, kun ei ole aikaa tai viitseliäisyyttä etsiä lähteitä johonkin hassuun väittämään? Eikö tuo malline myökin luokittele artikkelin lähteettömien luokkaan, jolloin joku, jota kiinnostaa, voi sen korjata? :-) Ja kukaan ei ole tainnut vielä mainita, että lyhyisiin artikkeleihin yleensä pistetään Malline:lähde, eikä Lähteetön-mallinetta. --Elve © 2. huhtikuuta 2014 kello 18.33 (EEST)[vastaa]
Mikähän mahtoi olla varsinainen kysymys, kun otsikossa lukee yhtä ja varsinaisessa kommentissa toista? No, Lähteetön-mallineen turhasta käytöstä ensimmäiset vastaajat jo kommentoivatkin hyvin. Jos lähdettä ei ole artikkelissa, johon vuosiartikkelista linkataan, on lähde syytä laittaa vuosiartikkeliin. PELKKÄ lähteen puuttuminen ei ole kuitenkaan peruste tyhjentää vuosiartikkelia. --Lax (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 17.53 (EEST)[vastaa]
Ei vuosilukuartikkeleista erikseen, vaan yleisesti tuosta mallineesta: Minusta lähteetön-malline on tärkeä. Siitä näkee välittömästi, että artikkeliin kannattaa suhtautua erityisellä varauksella. Se toivottavasti myös motivoi aiheesta kiinnostuneita ja siitä jotain ymmärtäviä muokkaajia parantamaan artikkelia. Jos itse lisäisin mallineen esimerkiksi satunnaiseen kemiaan liittyvään artikkeliin, en varmasti olisi samassa ajassa osannut löytää ensimmäistäkään aiheeseen liittyvää luotettavaa lähdettä, saati kirjoittamaan lähteen pohjalta mitään relevanttia. --Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 18.11 (EEST)[vastaa]

Mielestäni vuosiartikkelit eivät ole täsmennyssivuja, vaikka usein kokoavatkin tietoja yhteen luettelon omaisesti. Niissä voitaisiin mielestäni kertoa tapahtumista, joista ei välttämättä tarvitse omaa artikkelia, jolloin lähde olisi hyvä olla. Olen Zachen kanssa eri mieltä lähteetön-mallineen turhuudesta, koska kaikki Wikipediaa lukevat eivät varmastikaan tiedä sen lähteistämiskäytännöistä. Mutta olen ilmeisesti käsittänyt lähteetön-mallineen käytön väärin. Ajattelin, että jos lähteetön-mallinetta ei saa käyttää, eivät lähteet ole kyseisessä artikkelissa välttämättömiä. En tahdo tyhjentää sivuja, mutta monessa vuosiartikkelissa kerrotaan esimerkiksi syntymä- tai kuolinvuosia henkilöistä, joista ei ole edes artikkelia. En tiedä onko kyseisten henkilöiden mainitseminen silloin tärkeää. Tuntuvat usein vain tyhjien artikkeleiden täytteeltä. Etenkin, kun syntymä- ja kuolinvuodet saattavat olla ainakin varhaisemmassa historiassa epävarmoja tai vain arvioita. Olen Zachen kanssa samaa mieltä siitä, että tynkä-malline on turha. --87.95.44.165 2. huhtikuuta 2014 kello 18.47 (EEST)[vastaa]

Jos nyt puhutaan vaikka artikkelista 168, niin en keksi yhtään syytä, miksi siihen ei voisi laittaa lähdepyyntöä tai lähteetön-mallinetta. Lähteetön artikkeli ei ole juuri minkään arvoinen. -Htm (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 19.31 (EEST)[vastaa]
Samaa mieltä. Tiedon lisääjällä on velvollisuus merkitä myös lähde ja niitä lähteitä ei aleta etsimään jostain toisista artikkeleista, joita tässä tapauksessa ei edes ole. Lähteettömän materiaalin saa kuka vain poistaa. Wikipedia:Tarkistettavuus. –Makele-90 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 21.09 (EEST)[vastaa]
Mietitäänpä hieman lisää...Yllä olevan kommentin perusteella kuka tahansa voi siis poistaa lähteettömän tiedon mistä tahansa? Samalla periaatteella kaikki pitkään lähteettömänä olleet artikkelit tulisi siten merkitä roskaksi tai poistaa automaattisesti esimerkiksi botilla. Tällöin merkittävä osa artikkeleista tuhoutuisi. Tämä ei kai kuitenkaan ole tarkoitus...Tämä keskustelu on niin tavanomainen wikipediassa käyttäjä, joka selkeästi tuntee käytännöt pyrkii ajamaan omaa asiaansa yhden artikkelin osalta luoden pitkän prosessin, joka ei tuota mitään hyvää. Muutos sellaisenaan kohdistuu lopulta lukuisaan määrään artikkeleita ja sitäkään ei sitten kuitenkaan haluta.
Vuosilukuartikkelit ovat jo aiemmissa keskusteluissa todettu poikkeuksiksi. Niissä on lukuisia "tyhjiä" artikkeleita ja niitäkään ei poisteta. Ne ovat pääosin lähteettömiä ja niihin ei tule kuitenkaan laittaa lähteetönmallinetta (tutkimatta sanoisin, että iso osa tulisi merkitä lähteettömiksi). Toisaalta artikkeleiden käyttö on normaalista poikkeavaa eli koostavat tietoa ajallisesti esimerkiksi etusivu/uutiskäyttöön ja niissä pitäisi muualla lähteistettyä sisältöä. Tämä ei kuitenkaan estä sisällön lähteistämistä, mikä on tietenkin edelleen suotavaa ja jopa toivottavaa.--Phiitola (keskustelu) 3. huhtikuuta 2014 kello 11.40 (EEST)[vastaa]
Kyllä, kuka tahansa voi poistaa lähteetöntä tietoa mistä tahansa. Kuka tahansa voi myös lisätä lähteetöntä tietoa minne tahansa. Kukaan ei ole kuitenkaan sanonut, että kaikki pitkään lähteettömät artikkelit tulisi poistaa. Mutta en kokisi ongelmaa siinä, että nämä merkittäisiin lähteettömiksi.
Tämä ei nyt liity aiheeseen, mutta mielestäni kaikki yksittäiset vuosiartikkelit eivät kyllä ole tarpeen, ainakaan tyhjät. En ole kuitenkaan tutustunut esimerkiksi yli tuhannen vuoden takaiseen historiaan kovinkaan tarkasti. Varmasti tietyissä ajankohdissa vuosiartikkeleiden käyttö on perusteltua. Luulen kuitenkin, että vuosisatoja käsitteleviin artikkeleihin saisi kaiken olennaisen vuosista 499 eaa. - 1000 jaa. (tämä on ei-asiantuntevan henkilön karkea arvio). Jos ei, voi sitten pilkkoa esimerkiksi vuosikymmeniin. --130.232.46.208 3. huhtikuuta 2014 kello 12.24 (EEST)[vastaa]
Melko kaksinaamaista sanoa, ettei pitkään lähteettömiä artikkeleita poisteta, jos samalla vaaditaan vapaata lähteettömän tiedon poistoa. Siis vaaditaan 6483 artikkelin poistamista sekä lukuisten käännös artikkeleiden poistamista, jos niiden lähteenä käytetyssäkään artikkelissa ei ole lähteitä tai ne on muuten merkitty alkuperäistekstinä ongelmallisiksi. Lisäksi vielä suuremmasta määrästä voidaan tällä perusteella poistaa olennainen sisältö, mikä ei kuulosta wikipedian toimintaa tukevalta.--Phiitola (keskustelu) 3. huhtikuuta 2014 kello 14.01 (EEST)[vastaa]
Niin, siitähän kärsisi ainakin suuresti medialukutaidottomat henkilöt. Ja Wikipediaahan tehdään massoille... –Makele-90 (keskustelu) 3. huhtikuuta 2014 kello 15.18 (EEST)[vastaa]
Anteeksi, mutta en ymmärtänyt aivan täysin viestisi pointtia. Onko joku vaatinut lähteettömien artikkeleiden poistamista? Minusta tuntuu, ettemme puhu aivan samasta aiheesta. --194.111.66.13 3. huhtikuuta 2014 kello 16.09 (EEST)[vastaa]
Ei vaan juuri siitä, mitä kirjoitin. Ei kannata ruveta ajamaan yksittäisen artikkelin asiaa miettimättä kokonaisuutta. Jos haluaa keskustella vain yhdestä artikkelista, siitä tulee keskustella artikkelin keskustelusivulla, mutta kahvihuoneessa keskitytään yleisiin pelisääntöihin siis sääntöihin. Koko keskustelun avaus on jo wikipedian hengen vastainen neljän käyttäjän "ohjattua" IP käyttäjää, joka sitten aloittaa jääräpäisyyttään keskustelun kahvihuoneessa kuluttaakseen kaikkien aikaa vain saadakseen tukea omalle yksittäiselle muokkaukselleen.--Phiitola (keskustelu) 3. huhtikuuta 2014 kello 19.40 (EEST)[vastaa]
En hae tukea yksittäiselle muokkaukselle vaan haluan selvyyttä lähteetön-mallineen käytölle. Jos olet kokenut tulleesi loukatuksi tai vastaavaa, pyydän anteeksi. Olen pahoillani myös, että olet joutunut valokeilaan. Jälkeenpäin ajatellen sinun tai muidenkaan käyttäjien mainitseminen keskustelun avausvisetissä ei olisi ollut välttämätöntä. Toivon siis, ettet ota kritiikkiä henkilökohtaisesti. Minulle riittää, että asiat riitelevät, ihmisten ei tarvitse. Joka tapauksessa olet ehkä ymmärtänyt pointtini väärin, tarkoituksenani ei ole hakea tukea tiedon poistamiselle vaan lähdepyyntöjen käytölle. --87.95.67.139 3. huhtikuuta 2014 kello 22.29 (EEST)[vastaa]
Mainitsemalla nimeltä neljä muutostasi vastustavaa wikipedistiä henkilöit keskustelun, väität sitten sen jälkeen ihan mitä tahansa. En vastusta lähteitä kuten voit muokkaushistoriaani tutustumalla havaita. Kuitenkin olemassa olevat käytännöt niin kirjoitetut kuin kirjoittamattomat on tarkoitettu myös IP käyttäjien noudatettavaksi, mitä tässä neljän wikipedistin toimesta yritettiin kertoa.--Phiitola (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 08.19 (EEST)[vastaa]
Totta kai kaikki artikkelit tarvitsevat lähteet, miksi vuosilukuartikkelit olisi joku poikkeus. Ei lähteitä mistään muista artikkeleista kuulu lähteä metsästämään. --albval(keskustelu) 3. huhtikuuta 2014 kello 21.55 (EEST)[vastaa]
Ei kyse ollut siitä, että tarvitsisivatko vuosiartikkelit lähteitä yhtälailla kuin muut artikkelit vaan onko niihin mitään mieltä lisätä {{lähteetön}} -mallineita. Tällä hetkellähän lähteettömiä artikkeleita on noin 100 000 joista lähteetön malline on noin 6500 artikkeissa ja sen ajan mitä käytetään mallineiden lisäämiseen käsin voi käyttää johonkin huomattavasti hyödyllisempäänkin. --Zache (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 12.37 (EEST)[vastaa]

Yhteenveto

Yhteenvetoa käydystä keskustelusta:

  1. Vuosilukuartikkelit eivät ole poikkeuksia, vaan niihin tulee laittaa tarvittaessa lähteetön malline
  2. Lähteetön tieto tulee poistaa

Noiden kahden aloitukseen sisältyneen kohdan lisäksi keskustelussa kaksi käyttäjää piti tynkiä tarpeettomina. Lisäksi yksi käyttäjä totesi, etteivät vuosilukuartikkelit ole täsmennyssivuja. Jollei selkeää vastustusta yhteenvedolle ilmene teen bottipyynnön lähteettömien yli vuoden vanhojen artikkeleiden poistosta sekä lähteetön mallineiden lisäämisestä vuosilukuartikkeleihin.--Phiitola (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 08.31 (EEST)[vastaa]

Tämä yhteenveto ei vastaa millään tavalla ylläolevaa keskustelua. Uusi yritys yhteenvedoksi. Tällaisia huumoripläjäyksiä ei tarvita. --85.76.40.165 4. huhtikuuta 2014 kello 09.13 (EEST)[vastaa]
Vuosilukuartikkelit eivät ole poikkeuksia, niissä tulisi olla lähteet kuten muissakin artikkeleissa. Lähteettömän tiedon voi poistaa. -Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 09.48 (EEST)[vastaa]
Miten niin ei vastaa keskustelua? Pitää kyetä sanomaan muutakin kuin ei tai sitten olla vaiti. Huumoripläjäyksenä pitäisin toimintaa, jossa aloitetaan keskustelu seurauksia miettimättä.--Phiitola (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 09.57 (EEST)[vastaa]
Kysyin kyllä saako lähteettömän tiedon poistaa, mutta en pitääkö sitä poistaa. Jos Wikipediassa on sovittu, että lähteettömän tiedon saa poistaa, se ei tarkoita, että lähteetön tieto pitäisi poistaa. On myös eri asia pitää tynkä-mallinetta tarpeettomana kuin pitää tynkiä (jos nyt tarkoitat tällä tynkäartikkeleja) tarpeettomana. Mutta olet ilmeisesti provosoitunut melko pahasti näkökulmiesi saamasta kritiikistä. Se ei ollut tarkoitukseni. Jos tahdot, voit myös havaita, että osa käyttäjistä on kanssasi samaa mieltä lähteetön-artikkelin suhteen. Tuo tämän aamuinen IP-muokkaus ei muuten ole minun. --188.67.186.73 4. huhtikuuta 2014 kello 15.50 (EEST)[vastaa]

Vastaisiko tämä paremmin keskustelun sisältöä?

  1. Vuosilukuartikkelit eivät ole poikkeuksia, vaan niihin tulee laittaa tarvittaessa lähteetön malline
  2. Lähteettömät tiedot saa poistaa
  3. Järjestelmällistä lähteettömien artikkelien poistoa bottivoimin ei esitetty ennen ensimmäistä yhteenvetoa

--Nelisormimangusti (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 14.20 (EEST)[vastaa]

Mikä tuossa järjestelmällisessä poistossa oikein kaihertaa? Usea käyttäjä painottaa lähteettömän tiedon poistamista. Ilmoitin tekeväni poistamisen nopeuttamiseksi ja johdonmukaiseksi toteuttamiseksi bottia, mikä on siis toimenpide yhteenvedon toteuttamiseksi eikä osa yhteenvetoa. Poiston seurauksena wikipedian laadun pitäisi (keskustelun perusteella) parantua merkittävästi ongelmallisten artikkelien poistuessa. Vielä parempi olisi, jos lähteetön mallineeseen saataisiin aikaleima, joka muuttaisi artikkelin automaattisesti roskaksi vuoden jälkeen.--Phiitola (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 15.09 (EEST)[vastaa]
Taidat olla ainoa, joka ajaa järjestelmällistä poistoa. -Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 16.22 (EEST)[vastaa]
Eihän tässä mitään uutta ajeta, vaan ainoastaan luvattiin myös toteuttaa tehty yhteenveto. Kahvihuone on täynnä "päätöksiä", joita ei toteuteta. Koska lähteettömän tiedon saa ja voi poistaa päätän siis poistaa vuotta vanhemmat lähteettömät artikkelit tarpeettomina ja wikipedian laatua heikentävänä. Koska artikkeli tyhjenisi (mitä ei saa tehdä) se tulee merkitä pikapoistettavaksi, jotta ylläpitäjä hävittää artikkelin käytännön mukaisesti. Menetelmä on täsmälleen wikipedian ja tässä esitetyn toimintatavan mukainen eli olet kannattanut lähteettömän tiedon poistoa, mutta et halua sitä noudatettavan. Ihmeellinen oikeustaju, jossa päätökset ovat vain päätöksiä ilman noudattamistarvetta.--Phiitola (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 18.42 (EEST)[vastaa]
"Saa" ja "kaikissa tapauksissa ehdottomasti pitää" ovat kaksi eri asiaa. Jos jotakin saa tehdä, niin se sisältää myös mahdollisuuden jättää harkinnan mukaan tekemättä. Jos tarkoitus on, että jotain pitää tehdä kaikissa tapauksissa ja ehdottomasti, niin käytetään jotain muuta ilmaisua. --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 19.07 (EEST)[vastaa]
Eikö tämä ollut jossain vaiheessa Gopasen ajama käytäntö? --Käyttäjä:Kielimiliisi 4. huhtikuuta 2014 kello 19.09 (EEST)[vastaa]
Tuo ehdotettu vuosi on mielestäni riittävä "harkinta-aika" eli ketään ei voi kiinnostaa asia, jota ei ole saatettu edes vähimmäisvaatimuksen tasolle tuossa ajassa. Toisaalta kellään ei ole wikipediassa oikeutta (mainitun Gopasen oppien mukaisesti) puuttua muokkaajan toimiin, mikäli muokkaus on linjassa wikipedian toimintatapojen ja ohjeiden kanssa. Toisaalta saada ja ehdottomasti pitää ovat toteutus hetkellä melko lähellä toisiaan ja lopputuloksena usein jopa sama.--Phiitola (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 19.55 (EEST)[vastaa]
Tässä tullaan samaan, mistä muistan joskus taittaneeni peistä Gopasen (tai minkä lie muun käyttäjätunnuksen) kanssa, että kuka sen määrittelee, jos joku - taivaallisen valaistumisen, jumalallisen ilmoituksen tms. kautta ("L' Wikipedia, c'est moi", sanoisi ranskalainen) saa ällikseen että juuri hänen (meidän kaikkien muiden joukossa) näkemyksensä tai tulkintansa on linjassa Wikipedian toimintatapojen ja ohjeiden kanssa?
Siihen esimerkiksi savolainen voisi sanoa, että "suattaapi olla hyvinnii, tai suattaapi olla olematta". Oma näkemykseni savolaista kompaten olisi, että siihen ei pelkkä oma ilmoitus, tulkinta tai näkemys riitä vaan pitää olla myös tukea yhteisöltä, koska siinähän ällipäisin, oli tämän ällin suhde todellisiin toimintapoihin ja ohjeisiin mikä tahansa, saisi huseerata miten tahtoo.
- Ja jos yhteisön ote joskus herpaantuu, niin saakin, ja tässä tunnen piston sydämessäni, koska ilmeisesti ajatukseni, että kun en millään ehdi perehtyä PHiitolan ja Gopasen vuosia kestäneen vastakkainasettelun kaikkeen aineistoon (joka moninkertaisesti ylittää ne turhan pitkät kommentit, joista olen monta kertaa aiheellisesti saanut moitetta), niin en koske siihen pitkällä tikullakaan, oli ilmeisesti sittenkin väärä ja osaltaan on ollut johtamassa siihen, että PHiitola nyt pyrkii hakemaan oikeutta alkamalla noudattaa niitä toimintatapoja, joita sovellettiin häneen itseensä ilman että yhteisö olisi tähän sittenkään pystynyt riittävästi reagoimaan. Sillä niinhän ei voi olla että, ällipäisin voittaa, ja jos tästä jotain on esimerkin kautta opittavissa, niin se.
Niinpä tästä lienee väistämättä tultava yhteisön toimintakulttuurin kritiikkiin, ja jopa yhteisön johdateltavuuden kritiikkiin, jos vahvatahtoinen yksilö saa näkemyksensä läpi, vaikka itse asiassa ei olisi mitään varmuutta, onko tämän vahvatahtoisen yksilön käsitys siitä, että hänen näkemyksensä on linjassa yhteisön toimintatapojen ja ohjeitten kanssa, oikea. Tämä vahvatahtoinen yksilöhän voi silloin kyllä toimia hyvässä tarkoituksessa, ja uskoa että hänen näkemyksensä on oikea (vertaa Paavo Väyrynen), mutta eri asia on, onko aina ja joka kerta näin. --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 22.29 (EEST)[vastaa]
Ja vielä esimerkki aiheesta "saa" ja "ehdottomasti pitää": "Ruotsinlaivalta saa tuoda litran väkeviä".--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 22.31 (EEST)[vastaa]
Ja vaikka tämä nyt ehkä jo menee tästä keskustelusta sivuun, niin tästä tullaan toiseenkin yhteisön toimintakultuurin kritiikkiin. Eli jos osaa noudattaa muodollisia käytössääntöjä, niin saa huseerata vapaammin kuin se, jolla on niiden kanssa vaikeutta. Mutta entä jos tällaisessa tilanteessa esimerkiksi se, jolla on lyhenmpi pinna, sattuisikin olemaan asiakysymyksissä oikeassa? Tämä on vähän vastaava kuin ahkerasti sisällöltään ongelmallisia muokkauksia tuottavien muokkaajien kanssa: jos ahkerasti sisällölltään ongelmallisia muokkauksia tuottava muokkaaja sattuu olemaan temperamentiltaan tulinen, niin hän yleensä tulee rikkoneeksi muodollisia sääntöjä, ja saa eston. Mutta jos hän sattuu olemaan temperamentiltaan kiltti, sopuisa ja säyseä, niin ongelmallisia muokkauksia kertyy huikea määrä, kunnes joku vuosien mentyä havahtuu työlääseen korjausprojektiin. - Ja kumpi nyt sitten on parempi?
Kummallakaan esimerkillä en tahdo sanoa, että muodolisten käyttäytymissääntöjen noudattamatta jättämistä tulisi katsoa sormien läpi. Mutta se mitä tahdon sanoa, ja mikä on asian toinen puoli, on että niiden noudattaminen ei myöskään saa vapauttaa muokkausten sisältöön tai esimerkiksi jonkun käyttäjän jossakin tilanteessa joistakin käytännöistä tekemien tulkintojen asiaperusteisesta arvioinnista. --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 22.54 (EEST)[vastaa]
No huhhuh. Täytyy kyllä olla Urjanhain kanssa samaa mieltä. Haluaisin myös tuoda tämän esille: "Puutteellisin lähdeviittein merkitty kiistanalainen materiaali tulee poistaa tai siirtää artikkelin keskustelusivulle." Paino sanalla kiistanalainen. Missään ei mielestäni mainita, että kaikki lähteetön tieto pitäisi poistaa. Toisaalta myös sanotaan: "Jos kopioit tiedon keskustelusivulle, odottele jonkun aikaa (artikkelista riippuen, yleensä vähintään viisi päivää), ja jos kukaan ei ole löytänyt lähdettä siihen mennessä, poista tieto artikkelista." Joka tapauksessa, mikään ei tue lähteettömän tiedon järjestelmällistä poistoa. Lähteetöntä tietoa voi poistaa nimenomaan omaa harkintaa käyttäen, mihin esimerkiksi botti ei pysty. Mitä tulee tällaiseen "aloitan keskustelun ja vedän omat johtopäätökset asettaen uuden käytännön" -käyttäytymiseen... en oikein tiedä, onko se oikea tapa toimia? Eikö tarkoituksena ole kuitenkin saada konsensus aiheesta, ja jos on erittäin vastakkaisia mielipiteitä, sitä ei selvästikään ole muodostunut. Wikipedia on keskeneräinen, tulee aina olemaan. Jos jokin yhteenveto tästä keskustelusta pitää vetää, se voisi olla: "Kaikkiin artikkeleihin on suotavaa laittaa lähteet ja viitteet, poislukien mallineet." --Elve © 4. huhtikuuta 2014 kello 23.28 (EEST)[vastaa]
En ole kovin tarkasti seurannut lähteetön- tai lähdepyyntö -mallineiden oikeasta käytöstä joskus käytyä keskustelua, mutta ainakin de-facto -tilanne lienee että siitä, milloin ja miten lähteetön malline tulisi lisätää, on esiintynyt erilaisia näkemyksiä ja menettelyjä. Yhden mekaanisen linjan soveltaminen niihin olisi luultavasti vaikeaa. Jollakin periaatteella lisättyihin mallineisiin sopii ehkä yksi menettely, jollakin periaatteella lisättyihin toinen. Mikä näistä de facto -menettelyistä on oikea, on sitten taas oma kysymyksensä.--Urjanhai (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 00.17 (EEST)[vastaa]
Tarkoittaako ylläolevan kommentin saa, että minä en saa poistaa vuoden vanhoja lähteettömiä artikkeleita (kun pidän niitä laatua heikentävinä), vaikka joku muu saa tehdä käytäntöjen puitteissa mitä haluaa? Tässä keskustelussa useampi käyttäjä on kuitenkin painottanut, että lähteettömän tiedon saa poistaa halutessaan. Tässä tullaan taas wikipedian suurimpaan ongelmaan säännöt ovat vain tulkintoja eivät määräyksiä eli toisten tulee niitä noudattaa ja toisten ei juuri kuten Urjanhai yllä totesi. Keskusteluissa vedotaan usein de-facto-käytäntöihin ja keskustelun aloituskin liittyy sellaiseen. Neljä kokenutta muokkaajaa ohjaa tai poistaa lähteetön merkinnän ja siitä huolimatta aloitetaan tällainen keskustelu, johon kuluu runsaasti aikaa ja saadaan muutaman käyttäjän tuki haluamalleen muutokselle (joka johtaa siihen, että vuosilukuartikkelien de-facto-asema poistuu). Tarkoittanee sitä, että mistä tahansa muutoksesta kannattaa aloittaa jappasu, kyllä se johonkin johtaa...--Phiitola (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 10.38 (EEST)[vastaa]
Aloitin keskustelun kahvihuoneessa, koska meille syntyi muokkaussota ja kannattamasi käytäntö ei mielestäni ole hyvin perusteltu. Siksi tahdoin kuulla perusteluja puolesta ja vastaan. Säännöt ja käytännöt koskevat kaikkia käyttäjiä yhtä paljon ja vähän. Sinä saat poistaa, lisätä ja muokata mitä haluat. Älä palvo sääntöjä. Mutta niin saavat muutkin. Toivoisin, että käyttäjät muokkaisivat oman harkintansa mukaan eikä provosoituneena toisten näkemyksistä. Jos jokin sääntö tai käytäntö ei tunnu perustellulta, se kannattaa kyseenalaistaa. ––87.95.110.111 5. huhtikuuta 2014 kello 12.17 (EEST)[vastaa]
a) Otsikon kysymykseen: Lähdepyyntöjen lisääminen on perusteltua artikkeliin 168. Sisällön pitää olla tarkastettavissa. b) Lähteetön-malline on hyödyllinen, sillä voi korvata (yleensä isompaan) artikeliin tai osioon tarvittavia useita lähdepyyntöjä. Lisäksi ongelma nostetaan framille. Kuten lähde-pyynnöissä, tilannetta muutetaan merkinnällä aktiivisemmaksi: kerrotaan artikkelin kirjoittajille ja aihetta seuraaville, että tähän kohtaan halutaan tarkistettavuutta. Passiivisuutta olisi jättää huomaamansa puute tai perustelutarve silleen. Kiitettävää aktiivisuutta tai yhteisöllistä harrastuneisuutta osoittaa, jos jaksaa itse etsiä lähteitä epäselviin kohtiin. c) Lähdepyyntöjä ja Lähteetön-merkintää harrastetaan kai silloin, kun halutaan lisätietoa ja tarkistamismahdollisuutta esitettyyn väitteeseen tai "tietoon". Kun itsellä ei ole aikaa tai halua lähteistämiseen. Vaikka sellaisessa tilanteessa (esim. pienellä mobiililaitteella luettaessa tai palaverien tai lapsenhoidon väleissä), ettei lähteistäminen oikein onnistu :). d) Laajemmin: Käyttäjien on kai hyvä - jos nyt lähdetään positiivisen psykologian ajatuksesta ja tutkimustuloksista - käyttää enemmän aikaa sellaisiin aihepiireihin tai tekoihin, joista he saavat intoa ja voimavaroja kuin teemoihin, jotka heitä uuvuttavat, rutinoittavat, eivätkä innosta, vahvista, kehitä. Uteliaisuutta voi olla ja tarkastamismahdollisuutta haluta muistakin teemoista. Sitähän se lähdemerkinnän lisääminen tarkoittaa: aktiivista pyyntöä jonkun väitteen tarkistettavuuden saamiseksi.--Paju (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 17.29 (EEST)[vastaa]
Mallineen ohjeessa lukee kuitenkin, ettei sitä tule käyttää lyhyissä artikkeleissa tai kun artikkeli sisältää pelkästään helposti tarkistettavia perustietoja. Pääosa vuosilukuartikkeleista on käsittääkseni kuitenkin lyhyitä, kuten tämänkin keskustelun pohjana oleva artikkeli. Eli jo ohjeen noudattaminen edellyttäisi lähteetönmallineen poistamisen. Tämäkään ei kelvannut perusteluksi mallineen poistolle. Siis aloitammeko tässä myös vihdoin ja viimein lyhyen määrittelyn?--Phiitola (keskustelu) 8. huhtikuuta 2014 kello 16.00 (EEST)[vastaa]

Keskustelussa esille tuotu lähteettömän tiedon, saa ja voi poistaa, ei ainakaan allekirjoittaneen kohdalla toteudu. Merkitsin artikkelin 2002 tyhjennettäväksi lähteettömänä siis ylläpitotoimena pikapoisto, mutta sitä ei toteutettu eli lähteetöntä tietoa en voinut (en ole ylläpitäjä ja artikkelin tyhjentäminen on kiellettyä) ja enkä saanut poistattaa, koska poistoa ei toteutettu. Samoin merkitsin normaaliartikkeliksi todettuja tyhjiä vuosilukuartikkeleita poistettavaksi, mikä jäi toteuttamatta. Syynä pidän ylläpidon hitautta ja artikkeleihin lähteetöntä tietoa lisänneen käyttäjän toimia. Ihmettelen mihin mikä on wikipedian käytäntöjen merkitys, kun osan tulee niitä noudattaa pilkulleen (esim. IP käyttäjät) ja toisten ei, miksi näin?--Phiitola (keskustelu) 6. huhtikuuta 2014 kello 19.07 (EEST)[vastaa]

Yhdenvertaisuus wikipediassa

Ylläolevan keskustelun perusteella, missä vuosilukuartikkelit todettiin normaaleiksi eli oletettu defactostatus purettiin, laitoin kahteen vuosilukuartikkeliin 2000 ja 2001 tynkämallineen. Kummatkin mallineet poistettiin asiattomina kuten käyty keskustelu osoittaa. Mikä oikeuttaa tällaisen toiminnan? Ylläpitäjyys (joka lisäksi syyttää pelleilystä HH?) vai välinpitämättömyys säännöistä, koska Wikipedia:Tynkä sanoo, että artikkeli voi olla tynkä mikäli keskeisimpiä asioita ei kerrota. Vuosiartikkelissa päivät ovat selkeästi tärkeitä ja kaikkia ei ole sisällytetty artikkeliin eli tynkä.--Phiitola (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 19.25 (EEST)[vastaa]

Tynkien lisäksi merkitsit läjän vuosilukuartikkeleja poistettavaksi mm. lähteettömyyden perusteella. Tarkka sitaatti kommentistani kuului "...mutta jospa et viitsisi pelleillä artikkeliavaruudessa." Se ei ole WP:HH, koska se liittyy suoraan toimintaasi Wikipediassa. Haluan korostaa, että en usko sinun olevan hauska Wikipedian ulkopuolella. edit: niin ja tuolla sinun tynkälogiikallasi, olisi myös esim. artikkeli 5. huhtikuuta tynkä, sillä siinä ei ole kaikia vuosia maapallon muodostumisesta alkaen. --Otrfan (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 19.30 (EEST)[vastaa]
Tiivistetysti siis: artikkelien merkitsemisessä tyngiksi tai niiden sellaisiksi merkitsemättä jättämisessä saa käyttää tervettä järkeä. --MiPe (wikinät) 5. huhtikuuta 2014 kello 19.37 (EEST)[vastaa]
Laitoin ainoastaan yhden vuosiartikkelin lähteettömyyden perusteella perustellen poistettavaksi eli taas esitetään asia suurempana kuin se onkaan. Lukuisan joukon tyhjiä artikkeleita kyllä merkitsin poistettavaksi, mutta sellaisiahan ei wikipediassa edes pitäisi olla. Täysin ohjeiden mukaisen poistoesityksen kumoaminenko ei edellytä edes keskustelun avaamista asiasta, vaan päätös voidaan jyrätä "minä olen ylläpitäjä" -periaatteella. Tynkämallineen kumoamisessa pyritään selkeästi osoittamaan käytännössä, että toisten perustelut (syy kenttä oli täytetty) ovat parempia kuin toisten. Ja tuollaista toimintaa vielä tuetaan perustelemalla, ettei merkinnän jättäjä käytä tervettä järkeä. Tuo jos mikä on arvottavaa.--Phiitola (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 20.13 (EEST)[vastaa]
5. huhtikuuta olisi jopa päivitettävä. Tämän päivän uutisten merkittävimmät aiheet puuttuvat tuolta sivulta. Hyvä, että huomasit.--Phiitola (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 20.16 (EEST)[vastaa]
Noista tyhjistä vuosilukuartikkeleista keskusteltiin hiljattain, ja tuolloin valtaosa kannatti niiden säilyttämistä, joten ei niitä kannata poistaa. Niiden korjaamiseksi taisi joku ehdottaa Viikon kilpailua, mutta kukaan ei ilmeisesti pistänyt ehdotusta vireille. 85.194.253.105 5. huhtikuuta 2014 kello 20.50 (EEST)[vastaa]
Linkki kiitos--Phiitola (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 22.32 (EEST)[vastaa]
Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)/Arkisto_54#Tyhjät vuosilukuartikkelit --Otrfan (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 22.40 (EEST)[vastaa]
Keskusteltu on, mutta ei päästy mihinkään tulokseen eikä edes käytäntökahvihuoneessa. Siellä ehdotetaan jopa kaikkien vuosilukuartikkeleiden poistamista ja keskustelu keskittyy lopulta viikkokilpailun järjestämiseen eli täysin hyödytön eikä siihen voi mielestäni tässä yhteydessä vedota.--Phiitola (keskustelu) 6. huhtikuuta 2014 kello 11.13 (EEST)[vastaa]

K18-kuvat

Mites tälläisten K18-tyylisten kuvien käyttö artikkeleissa, onko tästä olemassa joku linjaus? Vanhoja sotakuviahan löytyy runsaasti, joissa on ruumita ja irtopäitä sun muuta. Mietin, että onko välttämättä sopivaa materiaalia kaikenikäisten nähtäväksi tarkoitettuun tietosanakirjaan? --Joe K. (keskustelu) 7. huhtikuuta 2014 kello 14.43 (EEST)[vastaa]

Ei kait muuta kuin, että a.) Wikipediaa ei sensuroida kenenkään suojelemiseksi ja b.) Wikipedia on tietosanakirja eli kuvituksen pitää tukea artikkelin muuta sisältöä eli väkivaltainen kuvitus ei ole mikään itsetarkoitus. --Zache (keskustelu) 7. huhtikuuta 2014 kello 14.48 (EEST)[vastaa]
Yleisesti kuvista on keskusteltu pitkään täällä. Sotakuvista taas voi todeta, että ei kai netissä oleva tietosanakirja eroa mitenkään paperilla olevista sotaa käsittelevistä kirjoista, jotka ovat pullollaan tuollaisia kuvia kenen tahansa katseltavissa. --Ekeb (keskustelu) 7. huhtikuuta 2014 kello 14.58 (EEST)[vastaa]

Ihan mielenkiinnosta kysyisin, onko Floridan osavaltion laeista tehty mitään tiivistelmää Wikipedian käyttäjille? Kiinnostaisi suhtautuminen esim. lapsi-, väkivalta tai eläinpornografiseksi tai rasistiseksi katsottavan materiaalin levitykseen. --87.95.188.130 7. huhtikuuta 2014 kello 17.44 (EEST)[vastaa]

Eipä taida olla (tai en löytänyt). Suomenkieliset käyttöehdot löytyvät kyllä, ja edellä mainitussa on suora linkkaus riita-asioihin ym. ehkä oleelliseen. Yleisesti ottaen Wikimedian projekteihin pätee vähintään Yhdysvaltain ja erityisemmin Kalifornian ja Floridan osavaltion lait. Lainatakseni osaa tekstistä:

»In all cases, Projects should follow at least United States law as a minimum restrictive requirement. If the Community adopts less restrictive policies that fail to comply with United States law, the Wikimedia Foundation should advocate change to those policies to comply with United States law. In short, no policy may supersede the restrictions of United States law.»

Toisin sanoen, jos Suomen ja Yhdysvaltain lait ovat ristiriidassa, sovelletaan USA:n lakeja. Mitä tulee noihin eritteleemiisi aiheisiin, en usko lapsipornon olevan laillista missään. Olisin myös erittäin huolissani, jos hallussasi olisi kyseistä materiaalia edes ladata Wikimedian projekteihin. Muutenkin Yhdysvaltain perustuslaki ei kiellä pornografiaa, vaan laillisuus on riippuvainen eri osavaltioiden laista. Mm. keissi antoi pohjustusta sille, ettei termi "indecent" (suom. sopimaton) ole laillisesti pätevä. Toisin sanoen, väkivaltainen pornografia ei ole itsessään kielletty. Toisaalta yleistä hyväksyvyyttä käytetään esim. kartoittamaan tilannetta, erityisesti sen obcenity (suom. kuvottavuus) määrää. Ts. teos, lausunto yms. teksti on kielletty, jos se määritellään testin kautta kuvottavaksi. Eläinpornografia (olettaen zoofiliaa), on kielletty samaisen obcenity (kuvottava) -käsitteen alla Millerin testin mukaan. Jos katsotaan enWikin-artikkelia, sieltä voi nähdä esimerkkejä. Yleisesti Wikipedia-artikkeliin lisätyn kuvan on oltava erityisesti kuvaava artikkelin kannalta. Toisin sanoen, kannattaa miettiä tarkkaan, onko kuva sopiva artikkeliin. Kannattaa huomata myös Commonssin erot latauksiin Suomen Wikipediaan verrattuna (lisää Tallenna tiedosto)-sivulla. Huomautuksena: en ole alan ammattilainen, kaikki tämä on Wikipedian artikkeleiden, oikeiden käyttöehtojen ja terveen järjen käyttöä. Erityisesti, tämä ei ole minun tulkintaa, vaan artikkeleista napattuja yhteenvetoja :-) --Elve © 8. huhtikuuta 2014 kello 19.24 (EEST)[vastaa]
Wikimedia Commonsista löytyy ainakin piirrettyjä eläinpornografisia kuvia sekä muistaakseni jotain vanhoja eroottissävytteisiä kuvia lapsista. Mutta eri maiden lait tai lain tulkinnat saattavat vaihdella. Käsittääkseni esimerkiksi Suomessa laittomaksi katsotaan myös materiaali, jossa täysikäinen esitetään alaikäisenä seksuaalisessa kontekstissa, mutta ei piirrettyä kuvamateriaalia, jossa esitetään alaikäisiä seksuaalisessa kontekstissa. --87.93.122.147 10. huhtikuuta 2014 kello 23.50 (EEST)[vastaa]

Malline epäluotettavien lähteiden merkkaamiseen?

Hei, Keminsaamen artikkelissa on kaksi lähdettä, josta viimeinen ei ole luotettava lähde. En-wikissä on "better source" -malline, mutta onko fi-wikissä vastaava malline? Kiitos. -Yupik (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 04.32 (EEST)[vastaa]

En ainakaan löytänyt tuollaista. Sellaisen voisi kyllä luoda. --Zache (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 08.22 (EEST)[vastaa]
Kannattaa luoda sellainen. --Hartz (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 18.14 (EEST)[vastaa]
Tämä välinehän kieltää epäluotettavien lähteiden käytön. Eli toimintatapa pitää mielestäni olla joku muu, kuin että aletaan hyväksyä oikeaksi väärä tapa toimia? Pitäisi siis riittää malline, jossa artikkelin laatu ei riitä tänne, onko siinä mahdollisuus kertoa, että esim. (tietty) lähde/lähteet eivät ole mallineen asettajan mielestä luotettava. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 09.44 (EEST)[vastaa]

Lehtien ja romaanien nimien kursivoinnit

Nimet eivät ole kursiivilla:

Eikö ole tarkoituskaan? Vai onko kursiivit vain unohtunut? --Hartz (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 18.18 (EEST)[vastaa]

Todennäköisesti kursivointi on vain unohtunut. Eli siitä vaan kursivoimaan. --Zache (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 19.01 (EEST)[vastaa]
Otsikoitahan ei kursivoida. Kirjojen nimet tekstissä kursivoidaan mutta lehtien nimien kursivointi tuskin on tarpeen vaikka jotkut sitä harrastavat. --Käyttäjä:Kielimiliisi 15. huhtikuuta 2014 kello 19.04 (EEST)[vastaa]
Lehtien nimien kursivoinnista voisi kirjata jotain tyylioppaaseen. Yritin keskustella aiheesta vuonna 2012. --Elena (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 19.07 (EEST)[vastaa]
Englanninkielisen Wikipedian puolella lehtien nimet, kuten Vanity Fair tai The New Yorker, on kursivoitu. Voitais me täälläkin kursivoida. --Hartz (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 19.13 (EEST)[vastaa]
Kursivoinnin käyttämisestä otsikoissa tai yhdessä lihavoinnin kanssa ei tosiaan ole konsensusta. Jotkut ovat kursivoineet, toiset taas pitävät kahden tehokeinon yhdistämistä mauttomana. --Silvonen (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 19.37 (EEST)[vastaa]
Näistä kahdesta on keskusteltu aina aika ajoin. Otsikon kursivointia suurin osa on aina vastustanut, mutta määritelmän lihavointi+kursivointi-yhdistelmälle on ollut sekä kannattajia että vastustajia. 85.194.253.105 15. huhtikuuta 2014 kello 21.05 (EEST)[vastaa]
Tässä linkki viimeisimpään keskusteluun. --Elena (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 21.14 (EEST)[vastaa]
Korostukseen käytetään normaalisti vain kursiivia tai lihavointia, ei molempia. Wikipedian amatöörit kehittelevät taas omia sääntöjään, kun eivät tunne yleisesti hyväksyttyjä. --Esamatti1 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 09.13 (EEST)[vastaa]

Islamopas.net ja .com

Sivustoa Islamopas.net on käytetty useilla sivuilla joko lähteenä tai AM-linkkinä. Sivustolla ei kuitenkaan ole mitään tietoa sen tekijästä tai julkaisijasta, ja sivuston tarkoituksena näyttäisi olevan muslimien käännyttäminen kristinuskoon (Eri tavoin muslimit ovat viimeinkin saaneet mahdollisuuden kuulla Raamatun hyvän sanoman ja jo tuhannet ovat tulleet vakuuttuneiksi, että Jeesus on maailman Vapahtaja.)

Poleeminen, vailla julkaisijatietoa oleva sivusto vertautuu nimettömään blogiin. Sitä ei pitäisi käyttää lähteenä lainkaan, ja AM-linkkinäkin vain hyvin harkitusti jos sittenkään. -- Piisamson (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 08.47 (EEST)[vastaa]

Ei niitä esiintymiä nyt niin montaa ollutkaan. -- Piisamson (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 08.55 (EEST)[vastaa]
Kun sivuston avasi ja klikkasi jotain alasivun linkkiä, joka sattui olemaan toimimaton, niin toimimaton linkki olisi näköjään johtanut osoitteeseen islamopas.helluntaiseurakunta.fi.--Urjanhai (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 10.50 (EEST)[vastaa]

Samat ongelmat koskevat myös sivustoa Islamopas.com, jonka tarkoitus on lähinnä päinvastainen. -- Piisamson (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 09.03 (EEST)[vastaa]

Islamopas.com on ruotsalaisen Islamguiden-järjestön ylläpitämä, kuten sen sivuillakin lukee. --Savir (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 10.24 (EEST)[vastaa]

Malline:Selvennä antaa vihjeeksi "Merkitse lähteet" eikä selvennyksen syytä

Siirretty Tekniikka-kahvihuoneeseen

Tiedosto-nimiavaruuden ensiarviointi

Yleisenä ilmoituksena, niin ajattelin merkitä tiedosto-nimiavaruuden sivut automaattisesti ensiarvioiduksi. (noin yhteensä 36000 sivua, joista 6000 on tällä hetkellä ensiarviotuna) Syyt ensiarvioinnille ovat, että a.) kuvia tuskin tullaan ikinä käsin ensiarvioimaan ja b.) kuvat eivät ole useimmiten kenenkään aktiivisen käyttäjän tarkkailulistalla, niin sen jälkeen kun ne ovat ensiarvioituja niin muutoksia pystyy seuraamaan odottavien muutosten kautta. c.) ja kun 30000:tta artikkelia ei ole ensiarvioimattomana, niin uusien kuvien tietojen täyttämistä voidaan seurata arvioimattomien sivujen kautta. Eli sivu merkittäisiin ensiarvioiduksi vasta sitten kun tiedot ovat täytetty. --Zache (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 13.09 (EEST)[vastaa]

Ihan mielenkiinnosta: ovatko nämä kaikki tiedostoja, joita todellakin käytetään jossain? En vastusta ehdotusta muuten kuin näiden käyttämättömien tiedostojen osalta - jos sellaisia on. Jos käyttämättömiä tiedostoja on, ne olisi ehkä turvallisinta jättää ensiarvioinnin ulkopuolelle. Ne voisi ehkä jopa kaikki poistaa? (Tämä voi olla ehkä liian radikaali toimenpide, mutta kuitenkin harkitsemisen arvoinen).--Nedergard (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 15.20 (EEST)[vastaa]
Kaikki käyttämättömät tiedostot näkyvät sivulla Toiminnot:Käyttämättömät_tiedostot (213 tällä hetkellä). Ja kannatan Zachen ajatusta. Myöskin uudelleenohjaukset voisi varmaan jossakin välissä merkitä arvioiduiksi. --Stryn (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 15.22 (EEST)[vastaa]
Käyttämättömät tiedostot ovat kyllä aika sekalainen konkkaronkka, eikä kaikkea ainakaan poistaa voi/kannata. Joukossa on esimerkiksi liuta kuvia, jotka oikeastaan pitäisi siirtää Commonsiin (esim. Tiedosto:Lugoj talviyo.jpg & Tiedosto:Taivallahti.jpg). Muutama tiedosto taas on ehkä pudonnut käytöstä vahingossa. Automaattisesta ensiarvioinnista tuskin on haittaa, kun siitä riippumatta nuo olisi joka tapauksessa jonkun käytävä huolella läpi (varmaankin maineikkaan ahkera Joku Muu tulisi tekijänä kyseeseen). Ceterum censeo kannatan myös Strynin yllä ehdottamaa uudelleenohjausten automaattista ensiarviointia. – Haltiamieli 24. huhtikuuta 2014 kello 14.26 (EEST)[vastaa]

Riikinkana?

Siirretty sivule Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)#Riikinkana?--Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 02.23 (EEST)[vastaa]

Piilotuskäytäntöön muutoksia

Aloitan keskustelun kirjaamalla tähän äskettäin tulleet ideat piilotuskäytännön (ja samalla häivyskäytännön) muutoksista:

  1. tekijänoikeuden loukkausten (ns. tekijänoikeusrikkomusten) piilottaminen sallituksi (ehdottajana mm. Jafeluv, häntä ennen Makele-90 vuonna 2012)
  2. uloskirjautuneen käyttäjän IP-osoitteen häivyttäminen mahdolliseksi piilottamisen rinnalle (ehdottajana Pxos).

--Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 12.49 (EEST)[vastaa]

Keskustelu 1 eli tekijänoikeusrikkomukset piilotetaan

Kuten sanoin ilmoitustaululla, mielestäni tekijänoikeusrikkomukset voisi aivan hyvin piilottaa sivuhistoriasta. Piilottaminen estää lukijaa pääsemästä käsiksi sisältöön, jota meillä ei ole oikeutta julkaista, ja estää muokkaajia epähuomiossa tai tarkoituksella kumoamasta sivua sellaiseen versioon joka sisältää tekijänoikeuksia loukkaavaa tekstiä. Piilottaminen on pienitöinen operaatio eikä tekijänoikeusrikkomusten piilottaminen sivuhistoriasta häiritse sivun tekijöiden selvittämistä – käyttäjänimet eivät häviä historiasta mihinkään, vaan ainoastaan piilotetun version sisältö. Jafeluv (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 15.35 (EEST)[vastaa]

Pikaisella tarkistuksella piilotuskäytäntö vaikuttaisi kattavan tekijänoikeusrikkomustapaukset ainakin englannin-,[1] italian-,[2] puolan-,[3] portugalin-[4] ja venäjänkielisessä[5] Wikipediassa. Ranskankielisessä Wikipediassa on vielä ankarampi käytäntö, kuten ilmoitustaululla oli puhetta. Jafeluv (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 15.35 (EEST)[vastaa]

Kannatan tekijänoikeuden loukkauksien piilottamista (eri asia kuin häivyttäminen). --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 15.42 (EEST)[vastaa]

Joissain artikkeleissa on saattanut olla vuosikausien ajan tekijänoikeutta luokkaavaa sisältöä, esim. lauluista kertovissa artikkeleissa tekijänoikeuden alaisia laulujen sanoja. Tämä käytäntömuutos tarkoittaisi ilmeisesti sitä, että monista artikkeleista olisi piilotettava kymmeniä (joistain ehkä jopa satoja) vanhoja versioita ja vuosien ajan artikkelien historiaa. Suhtaudun siis tuohon hieman varauksellisesti, koska se tekisi eräiden artikkelien historian tarkastelun hyvin vaikeaksi tavallisille käyttäjille. Niiden tekijänoikeusrikkomusten kanssahan menee samalla piiloon kaikki muukin vanhojen versioiden sisältö. --Risukarhi (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 16.59 (EEST)[vastaa]

Lisäys edelliseen: Pxosin muotoilemasta ehdotuksesta ei ilmene, tulisiko piilottamisesta automaattista vai harkinnanvaraista. Tulkitsin tuon Jafeluvin puheenvuoron siten, että tässä haluttiin ensinmainittua, eli kaikki tekijänoikeuksia luokkaava sisältö automaattisesti piiloon kaikkialla. -Risukarhi (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 17.03 (EEST)[vastaa]

Voiko Wikipedia jatkaa tekijänoikeuksia loukkaavan materiaalin julkista jakelua (levittämistä yleisön keskuuteen) sillä perusteella, että loukkaavan materiaalin erotteleminen on niin hankalaa ja muutenkin sitä olis kiva pystyä jakelemaan, kun joukossa on sellaistakin materiaalia jonka jakelu on sallittua? --Jmk (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 17.07 (EEST)[vastaa]
Tuskin, mutta se on minusta ihan pätevä argumentti, että pyrimme pitämään versiohistorian mahdollisimman läpinäkyvänä sisältäen myös mahdolliset tekijänoikeusrikkomukset jolloin, niin tekijänoikeuden haltijat kuin muutkin näkevät miten eri tilanteissa on toimittu. Ainakaan en muista, että olisi tullut vastaan tilanteissa joissa oltaisiin erityisesti vaadittu tekijänoikeudenhaltijoiden puolelta sitä, että tunkattaisiin versiohistoriaa vaan he ovat käsittääkseni olleet ihan tyytyväisiä läpinäkyvyyteen sekä ihan siihen, että aktiivisesti pyritään kunnioittamaan tekijänoikeuksia ja siivoamaan rikkomuksia pois. Vaatimukset versiohistorian tunkkaamisesta ovat tulleet enimmäkseen yhteisön sisältä. Muutenkin Wikipedia on niitä harvoja paikkoja internetissä joka laajassa mittakaavassa pyrkii kunnioittamaan tekijänoikeuksia ja valistamaan niistä joten nähdäkseni meillä ei ole mitään hävettävää tuon suhteen ja voidaan mahdollisimman pitkälle myös pyrkiä tuohon versiohistorian läpinäkyvyyteen. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 17.29 (EEST)[vastaa]
Kyllä suuri osa internetistä varmasti pyrkii kunnioittamaan tekijänoikeuksia ja poistamaan lainvastaisesti julkaistua materiaalia tekijänoikeuden haltijan sitä vaatiessa. Se mikä Wikipediassa ja muissa vapaan sisällön projekteissa on erilaista on se, että meidän on valvottava tekijänoikeuksia aktiivisesti ja poistettava tekijänoikeutta loukkaava materiaali itse ilman, että tekijänoikeuden haltijan tarvitsee sitä erikseen pyytää. On kyllä totta, että sivuhistorian hyödyllisyys kärsii melkoisesti jos historia näyttää tältä, mutta osittainen piilottaminen ei valitettavasti ole teknisesti mahdollista ja joskus tekijänoikeusrikkomusten paikantamiseen voi mennä vuosia. Täydellistä ratkaisua ei taida olla. Jafeluv (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 13.13 (EEST)[vastaa]
Oleellinen kysymys lienee, miten se julkinen esittäminen käytännössä määritellään. Ilmeisesti artikkelien ja sivujen vanhat versiot katsotaan lähtökohtaisesti julkisesti esillä oleviksi, koska kuka tahansa voi päästä katselemaan niitä. Piilotetutkin versiot ovat käsittääkseni ylläpitäjien nähtävissä, ja tekijänoikeuksien haltijoiden näkökulmasta myös Wikipedian ylläpitäjät voivat olla keitä tahansa jannuja. Artikkelin Tekijänoikeus Suomessa mukaan "Julkisuus rajataan laissa tarkoittamaan myös "suurehkoa suljettua piiriä". Yleensä noin 20–50 henkeä on tämä raja" Suomenkielisellä Wikipedialla näyttäisi olevan 43 ylläpitäjää. Eli oikeastaan myös piilotettuna sisältö olisi luvattomassa julkisuudessa. Ei taida piilotuskaan auttaa, jos halutaan olla lainkuuliaisia. --Risukarhi (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 17.42 (EEST)[vastaa]
Mielestäni tämä menee jo kahvihuoneen toimialueen ulkopuolelle ja kuuluu pikemminkin WMF:n lakihenkilöiden päätettäväksi. Säätiö on kyllä pitänyt tiukkaa linjaa siitä, että poistettujen sivujen (ml. sivujen piilotetut versiot) katseluoikeus rajoitetaan ylläpitäjiin, nimenomaan lakipykälien perusteella. Tuota tulkintaa en ole ennen kuullut että tieto laskettaisiin julkiseksi jos se on sivuston ylläpitäjien (plus ylivalvojat, plus osa säätiön henkilökunnasta) nähtävissä. Jos lakiosasto tekee linjauksen, että tekijänoikeusrikkomukset on häivytettävä ylläpitäjien nähtävistä, silloin totta kai toimitaan asianmukaisesti (ja varmaankin valitaan muutama häivyttäjä lisää). Siihen asti mielestäni poisto- ja piilotusoperaatiot ovat ihan riittäviä toimenpiteitä tekijänoikeusrikkomusten käsittelyssä. Jafeluv (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 12.57 (EEST)[vastaa]
Mielestäni myös tuosta alkuperäisestä ehdotuksesta kannattaisi kysyä joltain tekijänoikeusjuristilta että velvoittaako lainsäädäntö tosiaan tällaiseen menettelyyn. Se ei nähdäkseni ole aivan itsestäänselvyys, vaan kyse on joka tapauksessa laintulkinnasta. Onko Suomessa jotain ennakkotapauksia tällaisesta muiden nettisivujen osalta? Wikipedian sivujen katseltavissa olevat vanhat versiot taitavat olla useimpiin nettisivustoihin verrattuna erikoisuus, mahdollisesti myös juridinen sui generis. Wikimedia-säätiön lakiosasto ei kai tällä hetkellä velvoita meitä siihen tekijänoikeusrikkomusten piilottamiseenkaan, joten se ei oikeastaan liity tähän keskusteluun mitenkään. --Risukarhi (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 23.55 (EEST)[vastaa]
Sitä paitsi koko se pointti, miksi tekijänoikeusrikkomusten kanssa ollaan Wikipediassa tarkkoja, on se, että sivuston sisältö on saatavilla vapaalla lisenssillä ja sitä voi kuka tahansa käyttää ja muokata edelleen. Kun sivu poistetaan (tai versio piilotetaan), se ei enää ole enää tarjolla CC-lisenssillä edes ylläpitäjille – he voivat kyllä tarkastella sivun poistettua historiaa tarvittaessa, mutta ei heillä tietenkään ole mitään oikeutta käyttää sisältöä CC-lisenssillä jos sivu on poistettu tekijänoikeusrikkomuksena. Jafeluv (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 12.57 (EEST)[vastaa]
Vielä täsmällisemmin. Silloin kun sivua muokataan niin Wikipedia ei jaa artikkelin vanhaa versio Creative Commons -lisenssillä vaikka se olisikin luettavissa. Siinä vaiheessa kun olet sivun tuoreimmassa versiossa, niin sivun alalaidan lisenssitekstinä on: Sivua on viimeksi muutettu 25. huhtikuuta 2014 kello 09.57. Teksti on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso käyttöehdot. Wikipedia® on Wikimedia Foundationin rekisteröimä tavaramerkki. ja kun katsotaan vanhaa versiota sivusta teksti on: Tämän sivun versiota on muokattu. Syinä muokkaukseen ovat voineet olla epätarkkuudet, vandalismi tai sisällön yhteensopimattomuus Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssin kanssa., joka hyvin täsmällisesti kertoo ettei sivu ole lisensoitu kyseisellä lisenssillä enää. --Zache (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 13.09 (EEST)[vastaa]
Mjoo, nimenomaan näin. Jafeluv (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 13.22 (EEST)[vastaa]

Keskustelu 2 eli käyttäjien IP-osoitteet häivytetään

Mitä kakkonen tarkoittaa yleiskielellä? Ketä sillä suojataan ja miksi? --Käyttäjä:Kielimiliisi 24. huhtikuuta 2014 kello 12.54 (EEST)[vastaa]
Kun uloskirjautunut käyttäjä tekee muokkauksen IP-osoitteen takaa ja heti perään "ottaa sen omiin nimiinsä" allekirjoituksellaan, versiohistoriaan jää näkyviin IP-osoite ja linkki käyttäjätunnukseen. Kun tällainen pyynnöstä piilotetaan, käyttäjätunnuksen silloinen IP-osoite jää teoriassa näkyviin kaikille ylläpitäjille ikuisesti. Normaalisti käyttäjien IP-osoitteet saa selville vain osoitepaljastaja silloin kun osoite on sallittua paljastaa, mutta jos käyttäjä tekee virheen, hän paljastaa osoitteensa ensin kaikille ja sitten ylläpitäjille. Tällä suojataan käyttäjän IP-osoitteen yksityisyyttä silloin kun käyttäjä haluaa. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 13.02 (EEST)[vastaa]
Tällainen käytäntö on jo arkipäivää englanninkielisessä Wikipediassa, jossa se on kirjattu käytäntötekstiin: Removal of non-public personal information, – – identities of pseudonymous – – individuals who have not made their identity public. This includes hiding the IP data of editors who accidentally logged out and thus inadvertently revealed their own IP addresses. Käytännössä sanotaan vielä että häivyttäminen (suppression) on ensisijainen keino tiedon poistamiseksi. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 13.16 (EEST)[vastaa]
Sama käytäntö Wikidatassa. Pyynnöstä häivytetään. Sama myös Metassa, ja varmaan monissa muissakin projekteissa. Stryn (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 13.23 (EEST)[vastaa]
Riippuu siitä kuinka monella oikeasti on pysyvä IP-osoite - itselläni se vaihtuu parin päivän välein. En kuitenkaan näe mitään haittaa siinä, että mahdollisuus tarjotaan sellaisille, joilla on pysyvä IP-osoite. Muuttuvan IP:n osalta se on turhaa työtä ylläpitäjille.--Nedergard (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 13.28 (EEST)[vastaa]
Osoitteen voi jo nyt piilottaa. Pyyntöjä tulee suurin piirtein kymmenenkunta yhden vuoden aikana, joten työtä ei ole painettava tauotta. Kysymys on vain siitä, että nykyään häivyttäjät joutuvat kieltäytymään häivytyspyynnöistä, kun asiaa ei ole kirjattu käytäntöön. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 13.31 (EEST) Muutettu lukumäärä tarkemmaksi poistolokin perusteella. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 14.46 (EEST)[vastaa]
Onko esimerkkiä tapauksesta jossa oltaisiin jouduttu kieltäytymään tai esimerkkiä tapauksesta jossa nykyinen piilotus olisi ollut muuten riittämätön toimenpide? Käsittääkseni nykysysteemi on toiminut ihan hyvin. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 13.37 (EEST)[vastaa]
Minä pyysin oman osoitteeni häivyttämistä suoraan Metan ylivalvojalta, koska en halunnut ottaa sitä riskiä, että fi-wikin häivyttäjä ei häivytystä tee. Ylivalvojan mielestä häivyttäminen oli oikea toimenpide ja hän toteutti asian pyynnöstäni. Aion tehdä näin myös jatkossa, jos käytäntöä ei muuteta. Tässä ei ole paljonkaan järkeä. Enkä rupea tähän mitään diffiä laittamaan! --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 13.40 (EEST)[vastaa]
Märkää kirjolohta ylivalvojille jos tekevät häivytyksiä paikallisen käytännön vastaisesti. Kyllä lähtökohdan pitää olla se että säännöt sovitaan yhteisesti ja häivytyspyynnöt käsitellään paikallisesti projektin omien käytäntöjen mukaan. Jafeluv (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 14.56 (EEST)[vastaa]
Minä taas annan ylivalvojalle kukkasia. Näen asia niin, että häivytyskäytäntö sallii ei-julkisten henkilötietojen häivyttämisen kaikkialla Wikimedian piirissä. Vetosin pyynnössäni siihen, että IP-osoite on mielestäni ei-julkinen henkilötieto. Tämä perustelu hyväksyttiin. Haluan muuttaa käytäntöä, koska häivytyksestä kieltäytyminen fi-wikin käytäntöön vedoten on paljon ikävämpää käyttäjälle kuin osoitteen häivyttäminen silloin kun paikallinen kalakeitto ei sitä suoraan sallikaan. Ymmärtääkseni paikalliset häivyttäjät voivat kieltäytyä häivyttämisestä täällä. Asia varmentuu, kunhan jompikumpi häivyttäjä ehtii kommentoida. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 15.03 (EEST)[vastaa]
Suomen tietosuojalautakunta on päätöksessään (2/936/2005) katsonut, että IP-osoitteet ovat pääsääntöisesti henkilötietoja. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 15.09 (EEST)[vastaa]
En ole häivyttäjä niin en tiedä, mistä he ovat kulloinkin kieltäytyneet. Mikäli he ovat jo toteuttaneet tällaisia häivytyspyyntöjä, niin sitten mitään käytäntömuutosta ei edes tarvita vaan he ratkaisevat asian oman harkintansa mukaisesti. Toisaalta ei voi olla niinkään, että yksi häivyttäjä suostuu ja toinen kieltäytyy vedoten omaan käytäntötulkintaansa. On helpompaa kaikille, jos asia lukee suoraan käytäntötekstissä. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 13.46 (EEST)[vastaa]
Itse en pidä liiemmälti häivytyksistä sitä varten, että niistä ei jää julkisiin logeihin oikein mitään tietoa. Toinen puoli asiassa on, että on hyvin tapauskohtaista, että kertooko ip-osoite mitään käyttäjää yksilöivää tietoa. Esimerkiksi suurten operaattoreiden dynaamiset ip:t eivät kerro, mutta sitten taas jokin kiinteä ip voi paljastaa työpaikan tai esimerkiksi meikäläisen tapauksessa aikaisemmasta koti-ip:stäni ja sen domainista (g5a.ronin.jyu.fi) oli pienellä paikallistuntemuksella pääteltävissä myös fyysinen osoite. Käytännössä en usko, että fiwikin häivyttäjät kieltäytyisivät piilottamasta ip:tä jos sitä pyytää ja samalla antaa edes etäisesti fiksun perusteen pyynnölleen. Sitten taas suurimmassa osassa tapauksista häivytys on ihan turhaa byrokratiaa ja samaan lopputulokseen pääsee kun huikkaa paikalla olevalle ylläpitäjälle, että "viitsitkö piilottaa ip:ni" ja lopputuloksena on, että piilotus hukkuu versionhallinnan syövereihin. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 16.27 (EEST)[vastaa]
Tiedän yhden tapauksen kaksi tapausta, jossa joissa IP-osoitetta koskeva ja ihan asiallisella perustelulla varustettu häivytyspyyntö toteutettiin normaalina piilotuksena (ei siis häivytyksenä). Muista fiwikin häivyttäjille osoitetuista IP-osoitteiden häivytyspyynnöistä minulla ei ole minkäänlaisia muistikuvia. Omasta puolestani IP-osoitteiden häivytysmahdollisuus voitaisiin suoraan mainita fiwikin käytännössä. Enwikissähän näin on tosiaan ollut jo pitkään ilman sen kummempaa ihmettelyä, joten globaalin käytännön sisältämän ja joillakin esimerkeillä varustetun henkilökohtaisia ei-julkisia tietoja koskevan kohdan tarkempi määrittely lienee hankekohtainen asia. Luultavasti IP-osoitteita koskevat häivytyspyynnöt jäisivät joka tapauksessa aika harvinaisiksi. –Ejs-80 25. huhtikuuta 2014 kello 00.09 (EEST) EDIT: –Ejs-80 25. huhtikuuta 2014 kello 00.48 (EEST)[vastaa]
Tarkistin vielä sähköpostilistan arkistosta, että sen jälkeen, kun aloitin häivyttäjänä helmikuussa 2013, IP-osoitteiden häivytyspyyntöjä on esitetty sähköpostitse kolmeen eri otteeseen ja ne ovat tulleet kahdelta eri käyttäjältä. Näihin pyyntöihin liittyviä häivytyksiä ei ole tehty, vaan sekä minä että Harriv olemme turvautuneet normaaliin piilotukseen. –Ejs-80 25. huhtikuuta 2014 kello 01.36 (EEST)[vastaa]
Häivytyksen ero piilotukseen on siis se, että ylläpitäjät voivat tehdä piilotuksia ja nähdä piilotetut asiat. Piilotuksista jää myös merkintä poistologiin. Häivytyksiä puolestaan tekevät häivyttäjät ja häivytettyjä asioita näkevät ainoastaan toiset häivyttäjät. (fiwikissä: harriv, käyttäjä:Ejs-80) Lisäksi häivytyslogin sisällön näkevät ainoastaan häivyttäjät. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 13.37 (EEST)[vastaa]
Hyvä idea. Ylläpitäjissäkin on kaikenlaista sakkia, jonka ei tarvitse päästä yksityisyydensuojan piiiriin kuuluvien asioiden kimppuun. --Käyttäjä:Kielimiliisi 24. huhtikuuta 2014 kello 14.04 (EEST)[vastaa]
Kannatan myös. Kun olen muokannut kiinteästä osoitteesta, on käynyt joskus niin että en huomannut etten ole kirjautunut. Olin mieluummin hiljaa ja toivoin, ettei kukaan kiinnitä asiaan huomiota, kuin että julkistan omia tietojani. --PekkkaN (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 18.35 (EEST)[vastaa]
Pistetään tähän oma kannatukseni muodossa, että ip:t käyttäjien IP-osoitteet voidaan tarvittaessa piilottaa tai häivyttää riippuen siitä mitä käyttäjä pyytää. En usko, että asiassa on varsinaisesti mitään haittapuolia sitä lukuun ottamatta, että häivytykset eivät mene julkiseen logiin. --Zache (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 06.34 (EEST)[vastaa]
Minusta tämä on hyvä ratkaisu. Eli "rutiinitoimenpide" olisi piilottaminen, mutta pyynnöstä voidaan myös häivyttää. Julkinen häivytysloki olisi muuten huono idea, koska sivujen vanhoja versioita on mm. archive.orgissa ja Googlen välimuistissa, josta tarpeeksi motivoitunut häivytyslokin selaaja pystyisi lokimerkinnän perusteella kaivamaan häivytetyn sisällön. Streisand-efekti tulee isommaksi ongelmaksi, jos julkisesti pidetään yllä lokia, jossa sanotaan mistä ja milloin arkaluontoista tietoa on poistettu. Jafeluv (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 12.28 (EEST)[vastaa]
Sivulla https://meta.wikimedia.org/wiki/Oversight#Policy:
MAINITAAN
"This feature is approved for use in four cases:" ...
"Removal of non-public personal information such as phone numbers, home addresses, workplaces or identities of pseudonymous :or anonymous individuals who have not made their identity public, or of public individuals who have not made that personal :information public." ...
EI MAINITA että IP-osoitteita häivytettäisiin käyttäjien pyynnöistä. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 15.40 (EEST)[vastaa]
Kyllä yksittäisillä projekteilla on oikeus päättää paikallisesti missä käyttötapauksissa työkalua käytetään. Esimerkkisuoritus: "This includes hiding the IP data of editors who accidentally logged out and thus inadvertently revealed their own IP addresses."[1] Jafeluv (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 15.46 (EEST)[vastaa]
En kannata IP-osoitteella tehdyn muokkauksen "muokkaajan yksilöivän tunnisteen" häivyttämistä. Muut kuin häivyttäjät eivät pääse näkemään kuka kyseisen muokkauksen teki, missä on omat ongelmansa. Jos muokkaa Wikipediaa, hyväksyy että "Kun teet muokkauksen ilman käyttäjätunnusta, IP-osoitteesi tallentuu julkisesti nähtäväksi." Jos muokkauksen teki IP-osoitteella epähuomiossa, sitten siitä saa itse kärsiä (jos sen niin ottaa). Aina IP-osoitetta ei edes muut osaa yhdistää tiettyyn käyttäjään. Häivyttäminen ei ole hyvästä. Jos en-wikin puolella on hyvät perustelut heidän IP-osoitteen häivytyskäytännölleen, niin voin olla eri mieltä. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 15.59 (EEST)[vastaa]
Meta-wikin käytäntötekstissä on mielestäni kolme tärkeää ilmaisua: 1) non-public, 2) personal (information) ja 3) such as. Minun mielestäni 1) IP-osoite ei ole tarkoitettu julkiseksi tiedoksi kun muokataan nimimerkin takaa eikä sitä tee julkiseksi sen paljastaminen vahingossa. Tuo "ota huomioon, että IP-osoitteesi näkyy kaikille" on varoitusteksti, jonka jälkeen käyttäjä voi itse tehdä päätöksen muokkaamisesta. Vahingossa muokkaaminen ei ole mikään tietoinen päätös. 2) Personal information = henkilökohtainen tieto. On mahdollista, että staattisen IP-osoitteen kautta saadaan selville henkilön työpaikka ja asuinkunta, lisäksi laittomin keinoin saadaan selville myös käyttäjän liittymän haltijan tiedot. Tietosuojalautakunnan mukaan IP-osoitteet ovat pääasiallisesti henkilötietoja, joten ne ovat myös "personal information". 3) "Such as" on esimerkkiluettelo eikä ole tarkoitettu tyhjentäväksi. Suomeksi sana on "esimerkiksi". Mielestäni häivytyskäytäntö ei edes varsinaisesti estä tällä hetkellä IP-osoitteiden häivyttämistä, mutta kun asia on kirjattu piilotuskäytäntöön erikseen häivytyskriteereistä, tämä vaikuttaa haitallisesti asiaan. En ymmärrä, miksi IP-osoitteiden pitää olla ylläpitäjien näkyvissä. Sen näkevät osoitepaljastajat ja häivyttäjät tarvittaessa. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 18.14 (EEST)[vastaa]

Yleinen kysymys kohdista 1 ja 2

Minä haluan tietää, voiko kohdissa 1 ja 2 mainittuja tietoja saada selville muulla tavoin kuin menemällä itse artikkeliin. Onko olemassa hakukone, joka pystyy hakemaan em. kohdissa mainitut tiedot sivuhistoriasta?--Nedergard (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 19.12 (EEST)[vastaa]

Oletetaan siis, että tiedot eivät ole piilotettuja tai häivytettyjä vaan ne löytyvät ihan normaalisti sivuhistoriasta. Mediawiki API]:lla pystyy tekemään samoja asioita ohjelmallisesti kuin mitä pystyt tekemään käyttäjänä. Mukaanlukien selaaman artikkelihistoriaa. Tuo on kuitenkin kohtuullisen hidasta. Toinen mitä pystyt tekemään on, että voit hakea Wikipedian sisällön isona zippipakettina ja käydä sitä läpi työkaluilla. Esimerkiksi minä tein juuri noin käyttäessäni Wikitrustia jolla sai väritettyä artikkelitekstiä sen mukaankuinka pitkään teksti oli artikkelissa ollut tai sen mukaan kuka sen oli kirjoittanut. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 20.05 (EEST)[vastaa]
Ja lisätään vielä, että dumpin hakeminen ja pistäminen esimerkiksi tietokantaan ei ole varsinaisesti vaikeaa tai parsiminen suoraan koodilla ei ole varsinaisesti vaikeaa, mutta se on aikaa vievää ja vaatii jonkun verran perehtymistä aiheeseensa. Esim: ohje dumpin kopioimiseen tietokantaan. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 21.01 (EEST)[vastaa]
Kiitos selvennyksestä. Ja sitten jatkokysymys: onko dumpeissa mukana piilotetetu/häivytetyt tiedot? Eli onko dumpissa koko sivuhistorian jokainen versio? Sori, että vaivaan, mutta mielestäni on tärkeää selvittää, miten helppoa/mahdollista yllämainittujen tietojen väärinkäyttö voisi olla.--Nedergard (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 13.29 (EEST)[vastaa]
Dumpeissa ei ole mukana poistettuja/häivytettyjä tietoja. Tosin dumpit ovat snapshotteja sen hetkisestä tilanteesta ja esimerkiksi jos sivu on luotu 1.1.2013 ja se on poistettu 20.4.2014, niin ennen poistamista tehdystä dumpista se löytyy. --Zache (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 14.01 (EEST)[vastaa]

Äänten kalastelu sallittua?

Onko sallittua että tiettyjä käyttäjiä kehotetaan ilmaisemaan kantansa esimerkiksi tägeillä jossakin poistokeskustelussa tai -äänestykesissä tai lupaava- ym. keskusteluissa? Minulla on sellainen mielikuva että se ei olisi sallittua vaan jokainen tulee oma-aloitteisesti sikäli kuin seuraa, mitä äänestyksiä ja keskusteluja on meneillään, koska muuten äänestys tms. voi vääristyä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 24. huhtikuuta 2014 kello 19.37 (EEST)[vastaa]

No mä pingasin Pitken yhteen hevosaiheiseen poistoäänestykseen, koska täällä ei nyt niin hirveästi ole hevosihmisiä ja musta oli kiva, että jollain äänestyksessä osallistuneista oli jotain substanssia aiheen suhteen (Pitke kannatti poistoa) . LA-keskusteluihin saa mun puolesta pingata mukaan niin paljon väkeä kuin vain pystyy. Sen konseptio on kuitenkin hieman erillainen ja lähtökohtaisesti siinä pyritään a.) löytämään artikkelin ongelmakohtia JA b.) korjaamaan ne arvioinnin aikana niin siinä on hyvä vain, että porukkaa on riittävästi mukana eikä lopputulosta pysty siinä mielessä vääristämään. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 20.40 (EEST)[vastaa]
Kielimiliisi viittaa selvästi minun toimintaani. Jos lupaavaksi ehdottamaani artikkeliin ei ole tullut puoltavia tai vastustavia kommentteja vuorokauteen, olen ottanut tavaksi tägätä keskusteluun käyttäjiä, jotka ovat aiemmin osallistuneet vastaavien artikkelien arviointiin. Alunperin tämä ei ollut oma ideani, mutta koska se on mielestäni hyvä, otin sen käyttöön. Meillä on tällä hetkellä menossa kahdeksan lupaava artikkeli -keskustelua, joista moneen on tullut hyvin laiskasti kommentteja. --Elena (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 12.22 (EEST)[vastaa]
En-wikipediassa se on kiellettyä, ja toivottavasti ääntenkalastelu saadaan kielletyksi täälläkin. Ennen vaaleja pitäisi mielestäni muuten Wikipediassa olla rauhoitusaika ehdokkaiden artikkeleille, sillä poliittisten toimijoiden moraali ei välttämättä ole sillä tasolla, että he näkisivät mitään väärää siinä, että Wikipediaa käytetään vaalimainosalustana. Jos samanlaista kampanjaa kävisi perussuomalaisten vaalityöryhmä, uskoisin, että asiasta olisi noussut häly. --Käyttäjä:Kielimiliisi 25. huhtikuuta 2014 kello 13.25 (EEST)[vastaa]
Varovaisesti kysyn nyt, että sekoitetaanko tässä nyt äänten kalastelu (=äänestä tätä!) ja kehotus osallistua äänestykseen (=katso tätä ja äänestä miten haluat)? PS. Onko linkkiä tuohon en-wikikäytäntöön?--Nedergard (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 13.34 (EEST)[vastaa]
en:Wikipedia:Canvassing. Jafeluv (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 13.46 (EEST)[vastaa]
Kiitos Jafeluville linnkistä. Jos kutsutaan valikoituja henkilöitä antamaan kantansa, on vaikea uskoa että joukossa on niitä joiden kantaa voi epäillä kielteiseksi, esim. minua. Kaikista äänestyksistä ym. on julkinen tieto olemassa, jonka perusteella itse kukin päättää osallistumisestaan. --Käyttäjä:Kielimiliisi 25. huhtikuuta 2014 kello 14.10 (EEST)[vastaa]
Lupaava artikkeli -arvioinnin ei ole tarkoitus olla äänestys. Se hyvin tarkoitushakuinen vertaisarviointi jossa lähtökohtana on, että käydään läpi artikkelin sisältö ja katsotaan onko siinä puutteita. Jos puutteita löytyy niin ne pyritään korjaamaan. Tästä syystä esimerkiksi artikkelin puutteet pitäisi pystyä mahdollisimman täsmällisesti osoittamaan jotta osallistujat tietävät mitä artikkelissa pitäisi muuttaa. Päämääränä arvioinnissa on, että sen lopuksi artikkeli olisi lupaavan artikkelin tasoinen. Sillä sinänsä ei ole väliä, että arviointiin kutsutaan lisää jengiä tai, että osallistujat pitävät aiheesta niin kauan kuin sisältöä käydään analyyttisesti läpi ja löydetyt puutteet korjataan. Pikemminkin se on ongelma jos arviointiin osallistuu liian vähän jengiä. Jos verrataan Lupaava artikkeli -arviointia muihin fiwikin äänestyksiin kuten SA/HA tai poistoäänestyksiin niin se luonteeltaan on hyvin eri tyyppinen. Edellä mainituissa äänestykseen voi osallistua sen kummemmin perustelematta mielipidettään kunhan vain on äänioikeutettu jolloin lopputulokseen on aika helppo vaikuttaa kun taas LA:ssa painopiste on argumenteissa joiden on tarkoitus johtaa artikkelin muokkaamiseen paremmaksi ja oleellisimmat henkilöt keskustelussa ovat lopputuloksen kannalta ne jotka muokkaavat artikkeleita saadun palautteen perusteella. --Zache (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 14.55 (EEST)[vastaa]
On ihan hyvä päämäärä, että kaikki Wikipedian artikkelit olisivat vähintään lupaavia. Ihmettelen, jos joku vastustaa toimintaa, joka edesauttaa tällaista pyrkimystä. Mitä tulee äänten kalasteluun, voi sen tehdä myös sähköpostitse niin, ettei kukaan ulkopuolinen näe sitä. --Lax (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 15.26 (EEST)[vastaa]
Ei kaikkien artikkeleiden saaminen lupaavaksi ole itsetarkoitus. Jos on, niin laitetaan kaikki sellaisiksi saman tien. Toki voi kalastella ääniä muiden tietämättäkin sähköpostilla, mutta ei se siitä hyväksyttävämpää tee. Samahan koskee myös esim. henkilökohtaisia hyökkäyksiä: sallitaanko ne Wikipediassa, koska sitä voi tehdä myös sähköpostitse muiden tietämättä? --Otrfan (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 16.23 (EEST)[vastaa]
Täh? Haluatko sinä, että jotkut artikkelit pitää jättää heikompaan kuntoon, mitä lupaavien artikkelien kriteerit sanovat? Jos niin on, niin laitetaan saman tien niihin muokkauskielto. Mitä taas tulee sähköpostin käyttöön, niin kai se sitten on ok, jos asiat vain näyttävät olevan kunnossa ja kaikkien toiminta näyttää oma-aloitteiselta, jollaista sen tämän jutustelun avauksessa toivottiin olevan. --Lax (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 20.00 (EEST)[vastaa]
Nimenomaan en halua, mutta niin helposti käy keskustelijoita valikoimalla. Sähköpostin käyttöä ei voida valvoa samoin kuin keskusteluja, mutta ei kalastelun senkään kautta tulisi olla sallittua. Sama juttu myös esim. Facebookin kanssa, jonka kautta ollaan aika useinkin värvätty äänestäjiä. --Otrfan (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 20.13 (EEST)[vastaa]
En-wikissäkään ei ole kiellettyä käyttäjien pingaaminen tyyliin "kiinnostuksenaiheestasi käydään keskustelua/äänestetään, tiesitkö? Tässä linkki." Kaikki ei voi seurata kaikkea ja pingaaminen on hyvä keino saada mukaan henkilöitä, joilla on esim. aiheentuntemusta. Canvassing viittaa "joukkojen mobilisointia" tietyllä mielellä, esimerkiksi "joku yrittää poistattaa artikkelin X, tule pelastamaan tilanne". en:Wikipedia:Canvassing#Appropriate_notification --Pitke (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 17.13 (EEST)[vastaa]
On aivan ymmärrettävää että hevosartikkelin lupaavuuskeskusteluun pyydetään hevosasiantuntijaa - siinä ei ole kyse poliittisista intresseistä. Tässä on kyse yhden puolueen Wikipediassa käymästä aika voimakkaasta eurovaalikampanjasta. Kun katsoo käyttäjä Elenan muokkauksia, täytyy olla aika sinisilmäinen jos sitä ei huomaa. Se artikkeli, joka on tämän keskustelunaloituksen varsinaisen kimmokkeena, on tämä lupaavuus-keskustelu, johon on kutsuttu kuusi henkilöä. En halua luetella heitä, jokainen voi käydä katsomassa. Eräässä toisessa keskustelussa on eri mieltä olevia lyöty leimakirveellä, poliittisiksi vastustajiksi ym. --Käyttäjä:Kielimiliisi 25. huhtikuuta 2014 kello 17.40 (EEST)[vastaa]
Itse en ainakaan tuollaista huomaa, enkä omasta mielestäni ole sinisilmäinen. Elenan mainitsemat käyttäjätunnukset ovat käsittääkseni osallistuneet LA-keskusteluihin suhteellisen usein, joten varmaankin tämän vuoksi pyysi heiltä mielipidettä artikkelin tilasta. Sehän on jokaisen oma valinta, kannattaako lupaavaksi vai ei, ei Elena heille sanonut, että heidän pitäisi kannattaa. --Stryn (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 17.44 (EEST)[vastaa]
Saa olla aika puusilmä, jos väittää minua vihreäksi. Tunnustanhan väriä jopa facebookissa. Iivarius (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 18.14 (EEST)[vastaa]
Itse näen tässä ongelmaksi lähinnä sen, että jätetään kutsumatta sellaisia henkilöitä, joilta on aiemmin tullut "ei lupaavaksi" -kommentteja vastaavan aihepiirin LA-arviointeihin. Sen sijaan pingaukseen on poimittu vain ne nimet, joilta on tullut aiemmin "lupaavaksi"-kommentti, ja yritetään näiden avulla saada artikkeli lupaavaksi. --–Phïï (KeskusteluMuokkaukset) 25. huhtikuuta 2014 kello 19.19 (EEST)[vastaa]
Yhteenkään lupaavaksi valittuun artikkeliini kukaan ei ole kommentoinut ”ei lupaavaksi” (lukuunottamatta tuota meneillään olevaan keskustelua). --Elena (keskustelu) 27. huhtikuuta 2014 kello 11.59 (EEST)[vastaa]
Rosa Meriläinen ei ole ehdolla eurovaaleissa eikä hän ole ollut muissakaan vaaleissa ehdolla kuuteen vuoteen. Seitsemän kirjoittamaani artikkelia on valittu lupaavaksi viimeisen puolen vuoden aikana. Kolme ensimmäistä ovat nyt eurovaaliehdokkaita, mutta en tiennyt heidän ehdokkuudestaan tuolloin. Neljä seuraavaa ovat myös vihreitä poliitikkoja, heistä kaksi on ehdolla näissä vaaleissa ja kaksi ei ole. Jos selaat muokkaushistoriaani pidemmälle, huomaat, että olen muokannut vihreiden poliitikkojen artikkeleita jo vuosien ajan. Tägäämieni käyttäjien poliittisesta kannasta minulla ei Iivariusta lukuunottamatta ole mitään tietoa. He kaikki ovat pitkäaikaisia wikipedistejä ja tuntevat neutraalin näkökulman käytännön. --Elena (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 22.18 (EEST)[vastaa]

Olisiko mahdollista tehdä LA-arviointiin jonkinlainen "massailmoitus" sen haluaville? Jos kerta nykyinen tilanne on se, että ihmisille pitää ilmoittaa, ja sitten kinastellaan siitä, kenelle joku yksittäinen ilmoitti ja kenelle ei. Ongelmaan ratkaisu oli edellä esittämäni massailmoitus. LA-alasivuksi jonkinlainen "projektinimilista", johon saa itsensä lisätä. Aina silloin, kun joku (esim.) lisää LA-ehdotus -mallineen, jokaiselle tulisi ilmoitus. Nojoo, tämä oli tällainen, en edes tiedä saako sitä tehtyä ilman suurempaa muokkausta sisäänrakennettuihin järjestelmiin.

Tämä kuitenkaan tuskin poistaisi sitä ongelmaa, että kukaan ei kuitenkaan kommentoisi. --Elve © 25. huhtikuuta 2014 kello 19.48 (EEST)[vastaa]

Eikö riitä, että lupaavuuskeskusteluista kiinnostuneet välillä klikkaavat auki luokan Luokka:Lupaavaksi ehdotetut artikkelit? --Otrfan (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 20.15 (EEST)[vastaa]
Sen luulisi riittävän, mutta mitä mä mitään mistään tiedän. -Htm (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 20.18 (EEST)[vastaa]
Asetuksistaan voi muokata JavaScript-tiedostoa (Käyttäjä:OmaTunnuksesiTähän/common.js) ja lisätä kätsän linkin vaikka sivupalkkiin. Ohessa valmis koodi:
var NavigationBarShowDefault = 1;
 addOnloadHook((function() {
   addPortletLink('p-navigation', 
                  'http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Lupaavaksi ehdotetut artikkelit', 
                  'LAE', 
                  'id-la-ehdotukset', 
                  'linkki la-ehdotusten luokkaan', 
                   '',''); 
 })());
--Pitke (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 23.13 (EEST)[vastaa]

Urheiluartikkelit ja lähteistämisvaatimukset

Pitäisikö löysentää ainakin urheiluartikkeleissa käytäntöä ”jokainen artikkeli on itsenäinen, ja lähteistämisvaatimus tosiaan tarkoittaa sitä, että jokaisen artikkelin tiedot pitää lähteistää”. Käytäntö näkyy ainakin urheilujutuissa olevan täysi vitsi, linkittäminen toiseen wikiartikkeliin näkyy tarkoittavan ”lähteistys kunnossa” (hyvin usein ei ole eli on bluffaamista). Ohje on minusta hyvä, se tekee tietyt asiat hieman hankaliksi, mutta se toimii samalla teoriassa laatuvahtina alueella, jossa enemmistö toimijoista ovat yleensä kaukana (ainakin vielä eli paljon nuoria innostuneita) akateemisen kirjoittamisen peruslähtökohdista. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 10.44 (EEST)[vastaa]

Ei pitäisi löysentää. Jos jossain toisessa artikkelissa on ko. tiedolle lähde, niin sehän on siitä helppo kopioida. Mä olen joskus laittanut koripalloilija-artikkeliin lähdepyynnön painoon ja aiempiin joukkueisiin, mutta ne on poistettu, koska ne ovat ”ääliömäisiä”. --Elena (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 11.17 (EEST)[vastaa]
Eikö tuollainen ole melkein jo HH? Joka tapauksessa, kyllä urheiluartikkelit pitää lähteistää yhtä hyvin, melkein jopa paremmin kuin muut artikkelit. Tilastot kuitenkin vaihtelevat niin paljon, eli jos niitä ei varmenneta, ne voisivat hyvinkin olla hatusta vedettyjä. Myöskin se, että joku urheilusta ei niin tietävä pistää lähdemerkinnän, merkitsee jo itsessään tarvetta lähteelle. En tarkoita tässä Elenaa, en tiedä hänen urheilutietämyksestään, vaan yleisesti, esim. omaani. --Elve © 28. huhtikuuta 2014 kello 11.24 (EEST)[vastaa]
Urheilu ja sen tilastot on mielestäni erikoistapaus lähteistämisestä, ja se ei ole ollut tietokirjoittamisessa rutiini milloinkaan. Joukkuepeleissä seura- ja pelaajatilastot ovat perusoppimäärä jos aikoo leikkiä tietosanakirjakirjoittajaa. Ja jokainen laji on oma erityisosaamisalue, ja lisäksi ovat maakohtaiset hyvinkin erilaiset lähestymistavat, esim. jalkapallon tunnen, siinä yleisesti tilastointikulttuurisesti seurafutis Suomi vs. Brittein saaret ovat kuin musta yö ja kirkas aurinkoinen päivä, vastaavasti Suomen sisällä eroavat alasarjat vs. pääsarja tai naisten vs. miesten futis. Mitä enemmän lapsenkengissä tietty lajikulttuuri on, sitä vaikeammaksi asia muuttuu wikipedian kannalta. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 11.50 (EEST)[vastaa]
Onko sinulla siis konkreettista ehdotusta lähteistämisvaatimusten löysentämiselle? Alkuperäisestä kirjoituksesta ymmärsin, että tarkoitat johonkin toiseen WP artikkeliin linkittämistä lähteenä? Sekin täytyy muistaa, että lähteeksi riittää lähde tekstissä. Näin ollen esim. tietolaatikkoon ei tarvitse lähdettä merkitä toistamiseen. Tilastotaulukkoihinkin riittää viittaus sopivassa sarakkeessa tai rivillä. Kuitenkin niin, että lähteeksi merkittyyn sivustoon viitataan tekstissä. --Elve © 28. huhtikuuta 2014 kello 11.57 (EEST)[vastaa]
Tietolaatikko on yksi tärkeimmistä artikkelikokonaisuuksista, koska se on näkyvin osa artikkelia. Senkin yhteydessä näkyy tulleen vakiokäytännöksi olla välittämättä lähteistyksestä. Tietolaatikkotekstit ehkä oletetaan sisältyvän varsinaiseen artikkeliin, mutta tässäkin annetaan hyvin usein piutpaut onko vai eikö ole noin. Samaa mieltä olen Elenan kanssa, että kunnossa olevan lähteistyksen siirtämättömyys toiseen artikkeliin on ainakin laiskuutta. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 13.03 (EEST)[vastaa]

Ehdotuksia käytäntöjen höllentämiseen liittyen urheiluartikkeleihin (en osaa sanoa onko .

…jäi kesken… sovitettavissa universaaliksi ohjeeksi, ehkei, koska urheiluartikkelit ovat liian erikoistapaus). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 16.21 (EEST)[vastaa]

Jos artikkelin osassa on viittaus pääartikkeliin, ei tarvitse lähteistää toiseen kertaan. Olen havainnut sellaistakin, että pääartikkelissa oleva asiallinen lähteistys on vaihdettu virheelliseen lähteistykseen, koska noin oli helpompi ja sopi ”paremmin” toisen toimijan tapaan lähestyä asiaa.

Viittaus toisen wikiartikkeliin johonkin tietoon edellyttää varmistamista, että viitattavan artikkelin ko. asian lähteistys on kunnossa, tai viittaaja panee asian kuntoon.

Käytännössä käytäntö on ilmeisesti jo ajat sitten muuttunut yo tapaan, ilman että varmistetaan viittauksen lähteistys (eipä edellytetäkään missään ohjeessa, koska noin ei saa tehdä). Käytännöstä on tullut tapa laistaa lähteistys ja kiertää toimintaohjetta. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 13.03 (EEST)[vastaa]

Tuo voisi muuten olla ihan ok, mutta ongelmaksi muodostuu joka tapauksessa se, milloin joku viittaa pääartikkeliin ja milloin joku johonkin pienempään artikkeliin, jossa taas viitataan pääartikkeliin. Tuollainen kehä on melko helposti muodostuva, jos vaikka ajatellaan urheilija-artikkelia. Joku tieto viitataan seuran artikkeliin, kun taas seuran artikkelissa viitataan henkilön artikkeliin. Toisaalta tapauksessa voi muodostua ehkä pitempiäkin viittausketjuja. Hetki sitten kirjoitin kyllä yhteen artistin "Tuotanto"-osioon lyhyesti, mitä ko. henkilöltä oli tullut julkaisuja. Osiossa oli siis aiemmin ollut pelkästään linkki diskografia-artikkeliin. Päädyin tuossa tapauksessa siihen, että nuo tiedot oli helposti tarkistettavissa niin artikkelista jo itsessään, kuin sitten pääartikkelissakin. Jos kuitenkin jotain pidempää on tarkoitus kirjoittaa, ei mielestäni ole perusteltua jättää viitteistämättä. --Elve © 28. huhtikuuta 2014 kello 13.28 (EEST)[vastaa]
Ymmärrän ongelman olevan se, että tämä on kaikille tarkoitettu avoin tietosanakirja. Sitä en ymmärrä, että ohjeiden ja käytäntöjen annetaan mielestäni tietoisesti erkaantua toisistaan, on luovutettu. Käytännön ohjeista piittaamattomuutta näkyy ainakin urheilun puolella vakiintuneiden ja taitavienkin kirjoittajien osalta hyvin usein, antavat mallin uusille kirjoittajille. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 14.26 (EEST)[vastaa]
Yleisesti ajateltuna, ei ole järkevää löysentää ohjeita vain sen takia, ettei kukaan niitä noudata. Mietin myös sitä, että moni urheilusivuja muokkaava (varsinkin tuloksissa) tekee sitä melkeinpä reaaliaikeisesti, eli vaikkapa ottelun yms. tapahtumahetkellä. Sinänsä se ei oikeuta lähteettömien tietojen lisäykseen, mutta niitä ei välttämättä löydy vielä muualtakaan. Muutenkaan WP ei ole "[y]lenpalttista tilastojen listausta." Artikkeleissa tulisi keskittyä ehkä siis enemmän tapahtumiin, yms. todistettavissa oleviin tapahtumiin. Näihin pitäisi siis myös lyötyä jostain ulkopuolisesta lähteestä tiedot. Tilastointi on tottakai hyväksyttävää, mutta siihen pitäisi olla myös ne lähteet, joista varmistaa. Onko urheilu WP:ssa siis oma pieni kerhonsa, jota moni muu kuin asiasta kiinnostuneet eivät muokkaa? Varmaankin. Ja kunhan edes joku jaksaa valvoa edes joidenkin sääntöjen noudattamista, on se ok. Toisin sanoen, ei mitään höllennystä, vaan enemmän vastuuta ja ehkä siinä sivussa tiedottamista niille, jotka artikkeleita muokkaavat. --Elve © 28. huhtikuuta 2014 kello 16.41 (EEST)[vastaa]