Ero sivun ”Diagrammi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Muuttujadiagrammit: lis. rakenne; ryhmittelyä
Rivi 6: Rivi 6:


===Kriteerit===
===Kriteerit===
[[Edward Tufte]] (1983) on määritellyt yhdeksän kriteeriä, joita hyvältä tilastodiagrammilta vaaditaan. Hyvä diagrammiesitys:<ref>Kuusela, s. 24–25.</ref>
Tilastografiikan tutkija [[Edward Tufte]] (1983) on määritellyt yhdeksän kriteeriä, joita hyvältä tilastodiagrammilta vaaditaan. Hyvä diagrammiesitys:<ref>Kuusela, s. 24–25.</ref>
# esittää tiedot kattavasti
# esittää tiedot kattavasti
# houkuttelee katsojan ajattelemaan itse asiaa eikä sen toteutusta
# houkuttelee katsojan ajattelemaan itse asiaa eikä sen toteutusta
Rivi 16: Rivi 16:
# palvelee selvästi tiettyä päämäärää, joka voi olla kuvaileminen, tutkiminen, taulukoiminen tai koristaminen
# palvelee selvästi tiettyä päämäärää, joka voi olla kuvaileminen, tutkiminen, taulukoiminen tai koristaminen
# muodostaa kiinteän kokonaisuuden muun aineiston kanssa
# muodostaa kiinteän kokonaisuuden muun aineiston kanssa

===Historia===
Tilastodiagrammin luomisen mahdollisti ranskalaisen [[René Descartes]]in 1600-luvun puolivälissä kehittämä suorakulmainen koordinaattijärjestelmä. Ensimmäiset tilastodiagrammit laati 1700-luvun lopussa skotlantilainen taloustieteilijä [[William Playfair]] (1759–1823). Hän myös kehitti suurimman osan nykyisin käytössä olevista diagrammityypeistä. Playfairin kehittämät kaaviot yleistyivät laajaan käyttöön 1800-luvun lopulla.<ref>Kuusela, s. 26–27.</ref>


===Rakenne===
===Rakenne===

Versio 21. huhtikuuta 2014 kello 12.45

Diagrammit ja kaaviot ovat tiedon graafista esittämistä (visualisointia) kaksiulotteisesti tai kolmiulotteisesti. Sana diagrammi tulee kreikan verbistä diagraphein, 'merkitä viivoilla'.[1]

Muuttujadiagrammit

Tarkoitus

Numeerista tietoa kuten tilastotietoa voi esittää tekstinä, taulukkona ja diagrammina. Valittu esitystapa vaikuttaa siihen, kuinka ymmärrettävää ja sovellettavaa tieto on. Tilastodiagrammissa määrällinen tieto esitetään piirrossymbolien suhteina, jotta lukija hahmottaisi lukujen erot nopeasti yhtenä kokonaisuutena. Kuvion avulla voidaan myös tehokkaasti tuoda esille tiedon säännönmukaisuudet ja riippuvuudet. Toisaalta kuviomuotoinen tieto on epätarkempaa kuin taulukkomuotoinen.[2]

Kriteerit

Tilastografiikan tutkija Edward Tufte (1983) on määritellyt yhdeksän kriteeriä, joita hyvältä tilastodiagrammilta vaaditaan. Hyvä diagrammiesitys:[3]

  1. esittää tiedot kattavasti
  2. houkuttelee katsojan ajattelemaan itse asiaa eikä sen toteutusta
  3. ei vääristä tietoihin sisältyvää sanomaa
  4. esittää paljon lukuja pienessä tilassa
  5. tiivistää suureen tietojen joukkoon sisältyvän sanoman
  6. rohkaisee silmää tekemään vertailuja diagrammin eri osien välillä
  7. tuo esiin tietoihin liittyvän asian monella tasolla, näyttäen sekä yleiskuvan että yksityiskohdat
  8. palvelee selvästi tiettyä päämäärää, joka voi olla kuvaileminen, tutkiminen, taulukoiminen tai koristaminen
  9. muodostaa kiinteän kokonaisuuden muun aineiston kanssa

Historia

Tilastodiagrammin luomisen mahdollisti ranskalaisen René Descartesin 1600-luvun puolivälissä kehittämä suorakulmainen koordinaattijärjestelmä. Ensimmäiset tilastodiagrammit laati 1700-luvun lopussa skotlantilainen taloustieteilijä William Playfair (1759–1823). Hän myös kehitti suurimman osan nykyisin käytössä olevista diagrammityypeistä. Playfairin kehittämät kaaviot yleistyivät laajaan käyttöön 1800-luvun lopulla.[4]

Rakenne

Tilastodiagrammeilla on tiettyjä osia, joita käytetään useimmissa diagrammityypeissä. Yleisimpiä rakenneosia ovat:[5]

  • suorakulmainen koordinaatisto, joka koostuu vaaka- ja pystyakselista
  • asteikkomerkinnät sekä x- että y-akselilla
  • apuviivat: hilaviivat (koordinaattiviivat), jotka ovat määrien hahmottamista helpottavia himmeitä apuviivoja; perusviiva, josta käsin arvioidaan, kuinka suurta määrää kuvio-ikoni esittää, usein jompikumpi akseleista; viiteviiva, jolla korostetaan kaaviossa jotain kohtaa, kuten keskiarvoa tai tavoitetta
  • kuvio-ikonit ja piirrossymbolit: pylväät, sektorit ja muut määriä kuvaavat kuviot
  • tekstit: otsikko, nimiöt, aputekstit

Tyypit

Yleisimpiä diagrammityyppejä, jossa joko diskreetit (erilliset, epäjatkuvat) tai jatkuvat arvot esitetään kahden muuttujan suhteena, ovat:

Esimerkkejä

Verkkodiagrammit

Matemaattisiin graafeihin eli verkkoihin perustuvat diagrammit, joissa oliot (solmut) asetetaan kaksiulotteiseen avaruuteen ja niiden suhteet kuvataan olioiden välisillä kaarilla:

Esimerkkejä

Muita diagrammeja

Esimerkkejä

Lähteet

Viitteet

  1. 2.4.2.2. Diagrammit Internetix. Viitattu 2014-2-26.
  2. Kuusela, s. 8–13.
  3. Kuusela, s. 24–25.
  4. Kuusela, s. 26–27.
  5. Kuusela, s. 30–44.

Aiheesta muualla