Ero sivun ”Gasum” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 46: Rivi 46:
Suomessa Gasumilla on '''17''' autoilijoille tarkoitettua julkista kaasutankkausasemaa (2014). Gasum laajentaa tankkausasema verkostoa jatkuvasti. Tankkausasemien rakentaminen on mahdollista myös kaasuverkoston ulkopuolelle, jolloin kaasu tuotetaan paikallisella biokaasulaitoksella tai tuodaan paikalle nesteytettynä rekkakuljetuksella. <ref> [[http://www.gasum.fi/Puhtaampi-liikenne/Tankkausasemat/ Gasumin tankkausasemat kartalla 2014]] </ref> Suomessa on tällä hetkellä 21 julkista kaasutankkausasemaa.
Suomessa Gasumilla on '''17''' autoilijoille tarkoitettua julkista kaasutankkausasemaa (2014). Gasum laajentaa tankkausasema verkostoa jatkuvasti. Tankkausasemien rakentaminen on mahdollista myös kaasuverkoston ulkopuolelle, jolloin kaasu tuotetaan paikallisella biokaasulaitoksella tai tuodaan paikalle nesteytettynä rekkakuljetuksella. <ref> [[http://www.gasum.fi/Puhtaampi-liikenne/Tankkausasemat/ Gasumin tankkausasemat kartalla 2014]] </ref> Suomessa on tällä hetkellä 21 julkista kaasutankkausasemaa.


===Yrityskaupat===
== Yrityskaupat ==
Helmikuussa 2014 Gasum osti enemmistön (51 prosenttia) norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta Lysekonsernilta. Yrityskauppa on osa Gasumin laajaa strategiaa, jonka tavoitteena on parantaa kilpailukykyisen nesteytetyn maakaasun (LNG) saatavuutta etenkin Suomessa. Gasum on kehittänyt LNG-liiketoimintaa jo vuodesta 1996 asti. Skangass on käynnistänyt LNG-toimintansa vuonna 2011.
Helmikuussa 2014 Gasum osti enemmistön (51 prosenttia) norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta Lysekonsernilta. Yrityskauppa on osa Gasumin laajaa strategiaa, jonka tavoitteena on parantaa kilpailukykyisen nesteytetyn maakaasun (LNG) saatavuutta etenkin Suomessa. Gasum on kehittänyt LNG-liiketoimintaa jo vuodesta 1996 asti. Skangass on käynnistänyt LNG-toimintansa vuonna 2011.


===Liiketoiminta===
== Liiketoiminta ==
[[Tiedosto:Natural gas pipe mark, Finland.jpg |thumb|200px| Gasumin kaasuputken keltainen merkintäkilpi ilmoittaa kaasuputkiverkoston linjaukset maastossa. Merkintäkilvistä ilmenee putken tarkka sijainti, omistajan nimi ja yhteystiedot.]]
[[Tiedosto:Natural gas pipe mark, Finland.jpg |thumb|200px| Gasumin kaasuputken keltainen merkintäkilpi ilmoittaa kaasuputkiverkoston linjaukset maastossa. Merkintäkilvistä ilmenee putken tarkka sijainti, omistajan nimi ja yhteystiedot.]]
[[Tiedosto:Gas flame.jpg|thumb|thumb|200px| Bio- sekä maakaasuliekit ovat molemmat sinisiä. Kaasu lämmittää ruoan lähes kymmenen kertaa nopeammin kuin tavallinen sähköliesi.]]
[[Tiedosto:Gas flame.jpg|thumb|thumb|200px| Bio- sekä maakaasuliekit ovat molemmat sinisiä. Kaasu lämmittää ruoan lähes kymmenen kertaa nopeammin kuin tavallinen sähköliesi.]]

Versio 5. huhtikuuta 2014 kello 23.06

Gasum Oy
Tunnuslause Puhtaasti luonnonkaasulla
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1994
Toimitusjohtaja Johanna Lamminen
Puheenjohtaja Johanna lamminen
Avainhenkilöt Johanna Lamminen, Kristiina Vuori, Jarko Alanko, Christer Paltschik, Ari Suomilammi, Aleksei Novitsky, Sari Siitonen, Jussi Teijonsalo
Kotipaikka Espoo
Toiminta-alue Suomi
Toimiala Energia-ala
Tuotteet luonnonkaasu, maakaasu, biokaasu, kaasuliedet, kaasulaitteet
Liikevaihto 1 147,5 milj. (2013)
Tilikauden tulos 36,8 milj. euroa (2013)
Henkilöstö 273 (2013)
Tytäryhtiöt Gasum Paikallisjakelu Oy
Gasum Energiapalvelut Oy
Kaasupörssi Oy
Gasum Eesti AS
Omistaja Fortum Oyj 31 %, OAO Gazprom 25 %, Suomen valtio 24 %, E.ON Ruhrgas 20 %
Kotisivu www.gasum.fi
Huomioitavaa Gasum in english

Gasum Oy on vuonna 1994 perustettu kaasuntuotantoyhtiö, joka omistaa Suomen maakaasun ja biokaasun siirtoverkoston. Gasum vastaa luonnonkaasujen kuten maakaasun maahantuonnista, siirrosta ja tukkumyynnistä. Gasum alkoi tarjota uusiutuvaa ja kotimaista biokaasua liikennekäyttöön 2011. [1] Gasum osti helmikuussa 2014 enemmistön norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta Lyse-konsernilta, kasvaen pohjoismaiden suurimmaksi LNG-toimijaksi.

Gasumin kaasuputkiverkoston uutta putkea lasketaan Kouvolan seudulla. Siirtoputkisto muodostaa kaasuverkoston rungon. Teräksestä valmistetuissa siirtoputkissa kaasua siirretään korkeassa, noin 50 barin paineessa. Kaasun siirto- ja jakeluputkistot sijaitsevat maan alla noin metrin syvyydessä.

Omistussuhteet

Gasumin kaasuputkiverkostoa rakennetaan.

Yrityksen omistajia ovat Fortum (31 %), OAO Gazprom (25 %), Suomen valtio (24 %) ja E.ON Ruhrgas (20 %). Konsernin yhtiöt ovat: Gasum Oy, tytäryhtiöitä ovat Gasum Paikallisjakelu Oy, Gasum Energiapalvelut Oy, Gasum Tekniikka Oy, Gasum LNG Oy, [[Kaasupörssi]] Oy, Helsingin Kaupunkikaasu Oy ja [[Gasum Eesti]] As (Tallinna).

Hallinto, henkilöstö ja toimipaikat

Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 273 henkilöä, joista 4 henkilöä Tallinnassa vuonna 2013. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa, Miestentie 1. Muut toimipaikat ovat Helsingissä, Hyvinkäällä, Imatralla, Kotkassa, Kouvolassa, Lohjalla, Mäntsälässä, Tampereella ja tytäryhtiö Gasum Eesti Tallinnassa.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana toimii Johanna Lamminen gasum.fi. . Toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana toimi maaliskuuhun 2014 asti energianeuvos Antero Jännes, joka on ollut Gasumin palveluksessa vuodesta 1994 ja kaasuliiketoiminnassa vuodesta 1989. Gasumin hallintoneuvoston puheenjohtaja on vuorineuvos Jorma Eloranta.

Kaasuverkosto ja tankkausasemat

Gasumin omistaman kaasuverkoston pituus on noin 1 800 km (2013). Siitä on korkeapaineista siirtoputkistoa 1 286 km ja matalapaineista jakeluputkistoa 539 km. Siirtoputkiston tilavuus on 261 000 m3. Kompressoriyksiköitä on 9 kappaletta ja yhteenliityntöjä jakeluverkostoihin on 116 kappaletta (2014).

Suomessa Gasumilla on 17 autoilijoille tarkoitettua julkista kaasutankkausasemaa (2014). Gasum laajentaa tankkausasema verkostoa jatkuvasti. Tankkausasemien rakentaminen on mahdollista myös kaasuverkoston ulkopuolelle, jolloin kaasu tuotetaan paikallisella biokaasulaitoksella tai tuodaan paikalle nesteytettynä rekkakuljetuksella. [2] Suomessa on tällä hetkellä 21 julkista kaasutankkausasemaa.

Yrityskaupat

Helmikuussa 2014 Gasum osti enemmistön (51 prosenttia) norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta Lysekonsernilta. Yrityskauppa on osa Gasumin laajaa strategiaa, jonka tavoitteena on parantaa kilpailukykyisen nesteytetyn maakaasun (LNG) saatavuutta etenkin Suomessa. Gasum on kehittänyt LNG-liiketoimintaa jo vuodesta 1996 asti. Skangass on käynnistänyt LNG-toimintansa vuonna 2011.

Liiketoiminta

Gasumin kaasuputken keltainen merkintäkilpi ilmoittaa kaasuputkiverkoston linjaukset maastossa. Merkintäkilvistä ilmenee putken tarkka sijainti, omistajan nimi ja yhteystiedot.
Bio- sekä maakaasuliekit ovat molemmat sinisiä. Kaasu lämmittää ruoan lähes kymmenen kertaa nopeammin kuin tavallinen sähköliesi.

Yrityksen toiminta keskittyy bio- ja maakaasun myyntiin, verkkoliiketoimintaan ja muuhun liiketoimintaan, jolla tarkoitetaan kaasun liikennekäyttöä, nesteytetyn maakaasun ja biokaasuun liittyviä liiketoimintahankkeita ja energiapalveluita, kuten lämmön myyntiä ja kaasulaitteiden ja palveluiden myyntiä. [3]

Liiketoiminta-alueet

Gasumin liiketoiminta-alueet ovat energiakauppa, energiapalvelut ja siirtopalvelut.

Maakaasua käytetään lämmityksessä, polttoaineena ja teollisuuden raaka-aineina. Nesteytettyä maakaasua (LNG) käytetään kaasumoottoreihin. Gasum on rakentanut Porvoon Kilpilahden teollisuusalueelle nestetyn maakaasun tuotantolaitoksen. Kesäkuussa 2010 toimintansa aloittanut laitos tuottaa 20 000 tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa. Tuotantolaitoksen yhteydessä on myös 2 000 kuutiometrin tuotevarasto. Gasum uskoo laivateollisuuden siirtyvän käyttämään LNG-kaasua, koska laivojen päästövaatimukset kiristyvät jatkuvastilähde?.

Biokaasua voidaan käyttää sekä lämmön- että sähköntuotannossa ja jalostettuna ajoneuvojen polttoaineena. Gasum kehittää autoliikenteen käyttöön tarkoitettua biokaasua yhdessä useiden toimijoiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa kotimaista biokaasua, joka siirretään Gasumin kaasuverkoston kautta liikenteen polttoaineeksi. Tulevaisuudessa tavoitteena on kattaa suuri osa autojen tarvitsemasta kaasusta kotimaisella biokaasulla. [4]

Kaasulaitteisiin kuuluvat lämmityslaitteet, teollisuuden käyttöön aurinkaasu ja kondenssikattilat sekä teollisuudelle ja yksityisille käyttäjille tarkoitetut kaasuliedet. Kaasulaitteet kuuluvat Energiapalvelut liiketoiminta-alueeseen, joka on yksi yhtiön liiketoiminnan strategisista painopistealueista. Gasum maahantuo mm. AGAn, Gorenje, Ilven ja J. Corradin kaasuliesiä. Pääkaupunginseudun alueella on yli 30 000 kotitauloutta, jotka ottavat kaasunsa suoraan kaupunkiverkosta. Yli 300 ravintolalla on pääkaupunkiseudulla käytössä kaasuliesi.

Yhteistyösopimukset

Gasum, HSY ja HSL

29.11.2011 Gasum ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY tekivät sopimuksen Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottaman biokaasun jatkojalostamisesta ja syöttämisestä kaasuverkkoon vuoden 2012 aikana. Jätevedenpuhdistamo käsittelee jätevesiä Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vantaan alueilta. Sopimuksen mukaan Gasum investoi puhdistuslaitokseen laitteet, joilla biokaasu puhdistetaan tasalaatuiseksi liikennepolttoaineeksi ja syötetään kaasuverkkoon.

Helsingin seudun liikenne HSL toivoo sopimuksen edistävän erilaisten ympäristöystävällisten polttoaineiden käyttöä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Suomenojan jätevesistä tuotettu biokaasu riittää kattamaan lähes 50 bussin polttoaineen vuosikulutuksen. Lisäksi Hiilidioksidipäästöt vähenevät 4 700 tonnia vuodessa. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi biokaasun avulla voidaan vähentää lähipäästöjä. Typenoksidipäästöt (NOx) vähenevät 20 tonnia ja pienhiukkaspäästöt yli 2 tonnia vuodessa, mikäli 50 bussia vaihtaa polttoaineeksi dieselin sijaan kaasun. [5]

Gasum, Helsingin Energia ja Metsäbotnia

Gasum alkoi syksyllä 2011 suunnitella yhdessä Helsingin Energian ja metsäteollisuusyhtiö Metsä-Botnian kanssa biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamista Joutsenoon. Jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka-aineesta biokaasua, joka sitten siirrettäisiin Gasumin kaasuverkostossa käyttökohteisiin, esimerkiksi Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokselle. Suunnitteluhanke on jatkoa Gasumin ja Helsingin Energian huhtikuussa 2011 allekirjoittamalle aiesopimukselle. Hankkella on merkittävät vaikutukset pääkaupunkiseudun ja koko Suomen energiatalouden kannalta. Toteutuessaan biojalostamo pystyisi tuottamaan vuositasolla biokaasua määrän, joka riittäisi kattamaan yli 50 000 kotitalouden sähkön ja lämmön kulutuksen. Alustavan hankesuunnitelman mukaan Metsä-Botnia ja sen emoyhtiö Metsäliitto vastaisivat puuraaka-aineen hankinnasta ja biojalostamon varsinaisesta toiminnasta. Biokaasun tuotannossa käytettäisiin sellutehtaan puunhankinnan sivuvirroista syntyvää ylijäämäistä metsähaketta ja kuorta. Suunnitellun jalostamon tuotantoteho voisi olla jopa 200 MW. [6]

Gasum ja KSS Energia

Gasum ja kouvolalainen energiayhtiö KSS Energia allekirjoittivat vuonna 2011 aiesopimuksen, jonka tavoitteena on biokaasulaitoksen rakentaminen Kouvolan seudulle. Rakennettavan biokaasulaitoksen on suunniteltu käyttävän raaka-aineena seudulta tuotettua energiakasveja kuten pelloille viljeltäviä nurmi- ja palkokasveja. Laitoksen tuottama uusiutuva ja kotimainen biokaasu voidaan siirtää Gasumin kaasunjakeluverkon välityksellä liikenteen polttoaineeksi.

Gasum ja Biovakka Suomi

Gasum ja Biovakka aloittivat Nastolaan rakennettavan biokaasulaitoksen suunnittelutyön maaliskuussa 2010. Täysin kotimaisen liikennepolttoaineen tuotanto on tarkoitus aloittaa laitoksessa vuonna 2011. Noin 10 miljoonan euron hankkeen pääsuunnittelijana toimii suunnittelutoimisto Elomatic Oy. Gasum Oy haluaa kehittyä uusiutuvan, kotimaisen biokaasun johtavaksi tarjoajaksi.

Jäsenyydet järjestöissä

Gasum on Suomen Kaasuyhdistys ry:n sekä Finbio ry:n jäsen. Gasumilla on paikka myös Energiafoorumissa sekä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) energiavaliokunnassa. Tämän lisäksi Gasum on mukana kansainvälisten energia- ja kaasualan järjestöjen toiminnassa, Eurogas, European Network of Transmission System Operators for Gas (ENTSOG), Gas Infrastructure Europe (GIE), International Gas Union (IGU), European Gas Research Group (GERG) ja European Pipeline Reserch Group(EPRG). [7]

Historia 1860-

  • 2014 Huhtikuussa Gasum aloitti ensimmäisen LNG-terminaalin rakentamisurakan Porissa Tahkoluodossa [8]. Poriin suunniteltu 30 000 kuutiometrin kokoinen terminaali parantaa LNG:n saatavuutta Suomessa sekä vähentää päästöjä. Yhtiön tavoitteena on rakentaa Porin terminaalin ympärille tehokas autolastauksiin pohjautuva nesteytetyn maakaasunjakelun logistiikkaketju. Terminaalin tulisi valmistua vuoteen 2016 mennessä ja sen rakennushankkeen työllistämisvaikutus on lähes 250 henkilötyövuotta. Valmistuttuaan LNG-terminaali voisi työllistää 10 henkeä ja välillisesti 50 henkeä.
  • 2011 Joulukuussa Gasum ja Liettuan johtava kaasuyhtiö Lietuvos Dujos solmivat yhteistyösopimuksen kaasupörssitoiminnan käynnistämiseksi Liettuassa. Tämän lisäksi Gasum ja Viron johtava kaasuyhtiö AS Eesti Gaas solmivat yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on yhteisomisteisen maakaasupörssin perustaminen Viron kaasumarkkinoille. [9] [10]* 1994 Nesteen maakaasuyksikkö yhtiöitettiin ja päätettiin perustaa Gasum Oy. Yhtiön silloinen pääomistaja oli Neste (75 %) ja Gazprom (25 %). Maakaasua oli tuotu Suomeen tuolloin jo 20 vuotta.
  • 2011 Marraskuussa Gasum lahjoitti Liikkuvalle poliisi]]lle biokaasulla kulkevan poliisivarustellun ympäristöystävällisen kaasuauton. [11]
  • 2011 Marraskuussa Gasum teki sopimuksen HSY:n kanssa Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottaman biokaasun jatkojalostamisesta ja syöttämisestä kaasuverkkoon vuoden 2012 aikana. [12]
  • 2011 Lokakuussa Gasumin biokaasusta tuli ensimmäinen joutsenmerkitty ajoneuvon polttoaine. [13]
  • 2011 Ensimmäiset biokaasusopimukset Gasum teki Itella Posti Oy:n kanssa, jolla on kuusi postinjakeluautoa. Itella Logisticsin kanssa, jolla on kuusi kevytkuorma-autoa sekä pääkaupunkiseudulla toimiva, ekologisiin kuljetus- ja lähettipalveluihin erikoistunut A to B FINLAND. [14]
  • 2011 Syyskuussa Gasum alkoi tarjota kotimaista, uusiutuvaa ja ympäristöystävällistä biokaasua liikennekäyttöön. Gasum alkoi suunnitella yhdessä Helsingin Energian ja metsäteollisuusyhtiö Metsä-Botnian kanssa uraauurtavaa biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamista Joutsenoon.[15]
  • 2011 Huhtikuussa Gasum Tekniikka Oy aloitti toimintansa. Konsernin kunnossapito noin 100 henkilöä siirtyivät vanhoina työntekijöinä uuteen yhtiöön. [16]
  • 2005 Ensimmäinen julkinen kaasutankkausasema otettiin käyttöön Helsingin Malmilla.
  • 2003 Gasum-konsernin toiminta laajeni Viroon, jossa aloitti toimintansa Gaasienergia AS.
  • 1999 Gasumista tuli itsenäinen osakeyhtiö.
  • 1996 maakaasubussit aloittivat liikennöinnin Helsingissä.
  • 1860 Gasumin historia ulottuu kaupunkikaasun tuloon Suomeen vuotena 1860, jolloin ensimmäiset kaasulyhdyt syttyivät Helsingin Itä-Heikinkadulle (nykyisin Mannerheimintie).


Viitteet

Lähteet

Aiheesta muualla