Palsternakka

Palsternakka
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Apiales
Heimo:	Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku:	Palsternakat Pastinaca
Laji:	sativa
Kaksiosainen nimi
Pastinaca sativa L.
Katso myös
Palsternakka Wikispeciesissä   Palsternakka Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Pastinaca sativa

Palsternakka (Pastinaca sativa) on kaksivuotinen sarjakukkaiskasvi, jonka ensimmäisenä vuonna kasvattamaa juurta käytetään juureksena.

Levinneisyys

Suomessa palsternakka on viljelyskarkulainen ja tulokas. Se kasvaa luonnossa vakiintuneena paikoitellen Etelä-Suomessa, varsinkin kaupunkialueilla, esimerkiksi teiden varsilla jopa melko yleisenä. Muuallakin Etelä- ja Keski-Suomessa sitä tavataan satunnaisesti.

Kasvi on alkujaan euraasialainen laji, mutta se on levinnyt viljelykarkulaisena myös Yhdysvaltoihin, missä sitä pidetään haitallisena tulokaslajina.

Juures

Juureksena palsternakka muistuttaa porkkanaa, mutta on vaaleampi ja voimakkaamman makuinen. Palsternakkaa on syöty Euraasiassa jo muinaisista ajoista lähtien. Sitä voidaan keittää, paistaa tai käyttää muhennoksissa, keitoissa ja laatikoissa.

Palsternakkaa ei viljellä lämpimillä seuduilla, koska routa on tarpeellista maun kehittymiseksi. Mullan tulee olla hiekkaista ja savimaista, jotta juuret kasvavat suuriksi. Sopimattomassa mullassa ne jäävät lyhyiksi ja haaraisiksi. Palsternakan siemenet voidaan kylvää varhaiskeväällä, kun maa on sulanut kylliksi. Sadonkorjuu voidaan aloittaa myöhään syksyllä, heti ensimmäisten pakkasten jälkeen. Joka vuosi kannattaa käyttää uusia siemeniä, koska varastointi heikentää niiden kasvukykyä merkittävästi.

Palsternakassa on enemmän mineraaleja ja useampia vitamiineja kuin sen lähisukulaisessa porkkanassa; kuitenkin A-vitamiinin esiastetta β-karoteenia on porkkanassa moninkertaisesti enemmän. Palsternakassa on erityisen paljon kaliumia, jopa 600 mg verran sataa grammaa kohden. Se sisältää myös runsaasti ravintokuitua. 100 grammaa palsternakkaa sisältää 230 kJ (55 kcal) energiaa. Joillekin kasvi aiheuttaa allergisen reaktion.

Palsternakan lehdet saattavat myös ärsyttää ihoa, jos niistä irtoava neste osuu iholle yhdessä auringonvalon kanssa.

Aiheesta muualla

• Kasviatlas: Palsternakan levinneisyys Suomessa villiintyneenä
• Palsternakka - Vuoden Vihannes 2004 Kasvitieto, Kotimaiset kasvikset
• Yle Olotila: Palsternakkapyreen resepti

Suomalaiset hyötypuutarhakasvit

Juurekset	lanttu mustajuuri nauris palsternakka porkkana piparjuuri punajuuri retiisi selleri
Kaalit	keräkaali kiinankaali kukkakaali kyssäkaali lehtikaali punakaali parsakaali ruusukaali kurttu- eli savoijinkaali
Kurkkukasvit	kurkku kesäkurpitsa kurpitsa spagettikurpitsa
Mausteet	basilika humala kirveli krassi kumina kurkkuyrtti kynteli lipstikka meirami minttu persilja rakuuna rosmariini salvia sitruunamelissa tilli timjami
Mukulakasvit	maa-artisokka peruna
Palkokasvit	herne härkäpapu tarhapapu
Sipulit	hillosipuli ilmasipuli jättisipuli purjo sipuli ruohosipuli ryvässipuli valkosipuli vihersipuli
Muut kasvikset	endiivi fenkoli latva-artisokka lehtisalaatti lehtiselleri mangoldi maissi paprika parsa pinaatti raparperi tomaatti