Ero sivun ”Jevpatorija” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kirjoitusvirhe: alkujaan. Kolononist, ei suomea: siirtolaiset. Kreikkalaiset täsmennetty Jooniaan, ei siis nyky-Kreikan alueelle.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Kaupunki2
{{Kaupunki2
| virallinen_nimi = Jevpatorija
| virallinen_nimi = Jevpatorija
| alkuperäinen_nimi = Kezlev
| alkuperäinen_nimi = Евпатория
| muu_nimi = Євпаторія, Евпатория
| muu_nimi = Євпаторія, Kezlev
| kuva_taivaanranta = Yevpatoria panorama.jpeg
| kuva_taivaanranta = Yevpatoria panorama.jpeg
| kuvateksti = Ilmakuva kaupungista.
| kuvateksti = Ilmakuva kaupungista.
Rivi 16: Rivi 16:
| lempinimi =
| lempinimi =
| motto =
| motto =
| kuva_kartta = Crimea in Ukraine.svg
| kuva_kartta =
| kartta_koko = 170px
| kartta_koko =
| kartta_kuvateksti = Krimin autonomisen tasavallan sijainti Ukrainassa, alla kaupungin sijainti Krimillä
| kartta_kuvateksti = Kaupungin sijainti Krimillä
| pushpin_map = Ukraina Krimin autonominen tasavalta
| pushpin_map = Ukraina Krimin autonominen tasavalta
| sijaintikartan leveys = 250
| sijaintikartan leveys = 250
Rivi 33: Rivi 33:
| coord_display = inline,title
| coord_display = inline,title
| aluetyyppi = Valtio
| aluetyyppi = Valtio
| alueen_nimi = [[Ukraina]]
| alueen_nimi = {{RUSUKR}}
| aluetyyppi1 = Alue
| aluetyyppi1 = Alue
| alueen_nimi1 = [[Krimin autonominen tasavalta]]
| alueen_nimi1 = [[Krimin autonominen tasavalta]]

Versio 28. maaliskuuta 2014 kello 19.00

Jevpatorija
(Евпатория)
Євпаторія, Kezlev
Ilmakuva kaupungista.
Ilmakuva kaupungista.
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Jevpatorija

Koordinaatit: 45.2036°N, 33.3613°E

Valtio Venäjän 2014 miehittämä alue Ukrainassa
Alue Krimin autonominen tasavalta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 120.7 km²
Väkiluku (2013)  (arvio[1]) 106 877









Jevpatorija (ukr. Євпато́рія, ven. Евпато́рия, krimintat. Kezlev) on kaupunki Mustanmeren rannikolla Krimillä Ukrainassa. Kaupunkipiirin asukasluku oli 123 465 (2013). Itse Jevpatorijan kaupungin asukasluku arvioitiin 106 877 asukkaaksi, jonka ohella kaupunkipiirissä oli kolme kaupunkityyppistä taajamaa.[1]

Alkuaan Kerkinitis-nimellä tunnetun kaupungin perustivat Joonian kreikkalaiset siirtolaiset 500-luvulla eaa. Se juhli 2 500-vuotispäiviään vuonna 2003. Kaupungin nykyinen nimi tulee Pontoksen kuningas Mithridates VI:n lempinimestä Eupator Dionysos.[2][3]

600-luvulta 900-luvulla se oli kasaarien valtakunnan aluetta, myöhemmin kumaanien, mongolien ja Krimin kaanikunnan sekä lyhyen aikaa 1478–1485 Osmanien valtakunnan hallussa. Kasaarit kutsuivat sitä nimellä Güzliev (kaunis talo), tataarit nimellä Kezlev ja osmanit Gözleve. Varhaisempi venäläinen nimi oli tataarista johdettu Kozlov. Vuonna 1783 Venäjän keisarikunta sai haltuunsa koko Krimin ja kaupunki sai nimen Jevpatorija 1784. Britit, ranskalaiset ja turkkilaiset miehittivät kaupungin Krimin sodan aikana 1854, ja siellä käytiin Jevpatorijan taistelu talvella 1855.

Jevpatorija on merkittävä satama- ja turistikaupunki. Sinne haarautuu kantatie valtatieltä ja pistorata Ukrainan rautateiden pääradalta Simferopolin pohjoispuolella. [4][5] Ukrainan avaruusjärjestöllä on siellä tutka- ja ohjausasema.

Lähteet

  1. a b Devžavna služba statystyky Ukrajiny: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2013 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Viitattu 1.3.2014. (ukrainaksi)
  2. Jevpatorija (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006 sekä muut teokset vuosilta 2001 ja 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 1.3.2014. (venäjäksi)
  3. Jevpatorija (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 1.3.2014. (venäjäksi)
  4. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva.. Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta. FGUP "Omskaja kartogrsfitšeskaja fabrika: , 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  5. Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

Malline:Link GA Malline:Link FA