Ero sivun ”Ajatushautomo” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
viitteiden ja am-linkkien päivitystä, w, kh |
|||
Rivi 30: | Rivi 30: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* Vuoden 2013 lista johtavista Think Tankeistä, http://gotothinktank.com/dev1/wp-content/uploads/2014/01/GoToReport2013.pdf |
|||
* Saarinen, Juhana: [http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=16/2004&id=1be1b7e Mitä ne siellä hautoo?] Aviisi. 16/2004. |
* Saarinen, Juhana: [http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=16/2004&id=1be1b7e Mitä ne siellä hautoo?] Aviisi. 16/2004. |
||
* Turunen, Jorma: [http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/20054thinktankitjapoliittisetsaatioteuroopassa.esityksiasuomalaisistatoteuttamismalleista/Files/OMJU_2005_4_Think_tankit.pdf Think tankit ja poliittiset säätiöt Euroopassa. Esityksiä suomalaisista toteuttamismalleista] Oikeusministeriön julkaisu 2005:4. |
* Turunen, Jorma: [http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/20054thinktankitjapoliittisetsaatioteuroopassa.esityksiasuomalaisistatoteuttamismalleista/Files/OMJU_2005_4_Think_tankit.pdf Think tankit ja poliittiset säätiöt Euroopassa. Esityksiä suomalaisista toteuttamismalleista] Oikeusministeriön julkaisu 2005:4. |
Versio 28. maaliskuuta 2014 kello 14.28
Ajatushautomo, joskus myös ajatusmylly tai ajatuspaja, (engl. think tank) on tutkimuslaitos tai muu organisaatio, joka kehittää ideoita ja ehdotuksia poliittisten, taloudellisten tai sotilaallisten kysymysten ratkaisemiseksi. Ajatusmyllyt koostuvat yleensä korkean tason tutkimukselle omistautuneista yksilöistä, jotka hyödyntävät tiiviistä yhteistyöstä koituvia synergiaetuja.
Think tankit ovat tulleet Eurooppaan Yhdysvalloista. Maailman suurimmissa think tankeissa voi olla satoja työntekijöitä; suomalaisissa keskimäärin pari kappaletta.[1] Useat kansalaisjärjestöt määrittelevät itsensä think and do -tankeiksi, eli ne harjoittavat tutkimus- ja kehitystoimintaa.
Ajatushautomot eri maissa
Yhdysvalloissa toimii satoja itsenäisiä tutkimuslaitoksia, jotka ovat usein erilaisten intressiryhmien rahoittamia. Ajatuspajoilla on ollut vuosikymmenten ajan merkittävä rooli amerikkalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöstenteossa.lähde? Tunnetuimpia laitoksia ovat markkinoiden vapautta ajava American Enterprise Institute, konservatiivinen Heritage Foundation ja liberaalimpia kantoja ottava Brookings. Yhdysvaltalaiset think tankit ovat usein sidoksissa joko republikaaneihin tai demokraatteihin, joskin on olemassa myös itsenäisiä laitoksia. Think and do -tankiksi itsensä määrittelee mm. amerikkalainen Rocky Mountain Institute.[2]
Britanniassa alkoi 1990-luvulla ajatushautomojen toinen aalto. Sen edustajat ovat puolueista riippumattomia, mutta määrittelevät usein itsensä keskusta-oikeistolaisiksi. Näitä ovat muun muassa IPPR, Demos UK, Young Foundation ja New Economics Foundation. Maassa toimii myös useita think and do -tankeja.
Saksalainen Heinrich-Böll-säätiö on vihreä think tank. Sillä on lähes 200 työntekijää.[3] Saksan sosiaalidemokraatteja lähellä olevalla Friedrich-Ebert-Stiftungilla on reilu 600 työntekijää, joista yli sata ulkomaantoimistoissaan ja noin 120 miljoonan euron vuosibudjetti.[4]
Ruotsissa toimivat muiden muassa työväenliikkeen Arbetarrörelsens Tankesmedja, itsenäinen yleisvasemmistolainen Arenagruppen ja punavihreä Cogito. Cogitolla on yksi palkattu työntekijä, koordinaattori. Ajatustyötä tekee kahdeksanjäseninen hallitus. Cogito on julkaissut raportteja työn tarpeesta, ympäristöuudistusten vastustuksesta ja feminismistä.[5] Arbetarrörelsens Tankesmedja osallistuu julkiseen keskusteluun, järjestää seminaareja ja julkaisee raportteja ja politiikkasuosituksia muun muassa koulutus-, vero- ja työmarkkuinapolitiikasta.
Eurooppapuolueiden lähelle on perustettu ajatuspajoja, esimerkiksi sosiaalidemokraattien Foundation for European Progressive Studies ja konservatiivien Centre for European Studies.
Suomessa
Suomessa on valtion, elinkeinoelämän ja säätiöiden tuella sekä projektirahoituksella toimivia ajatushautomoita. Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva) edustaa näkyvästi yritysmaailman maailmankuvaa elinkeinoelämän rahoilla. Suomen kaksikielistä kulttuuria puolustava Magma toimii ruotsinkielisten säätiöiden tuen turvin, ja ihmisnäkökulmaa korostava Demos Helsinki on vakiinnuttanut paikkansa itse hankkimallaan projektirahoituksella.[6]
Suomessa valtio ryhtyi tukemaan ajatushautomoita vuonna 2005, minkä jälkeen puolueet alkoivat perustaa niitä. Valtion tuen määrä on pysynyt 500 000 eurossa. Ainakaan tähän mennessä ajatushautomoista valtion tuella toimivat ja puolueita lähellä olevat eivät ole täyttäneet niihin kohdistuneita odotuksia. Vaikka useissa ajatushautomoissa on tehty aatepohjalta ponnistavaa tutkimus- ja selvitystyötä, koottu julkaisuja ja järjestetty keskustelutilaisuuksia, hautomoista ei ole tullut yleisen yhteiskunnallisen keskustelun moottoreita. Ajatushautomoiden julkaisut ja tilaisuudet ylittävät joskus uutiskynnyksen ja herättävät toisinaan yleistä kiinnostusta, mutta ensisijaisesti ne puhuttelevat oman puolueen aktiiveja.[6]
Yksi suomalaisten ajatuspajojen menestyneimmistä tuotteista on e2:n järjestämät Lunchbreaking news -nimiset keskustelutilaisuudet.[1] Vasemmistofoorumin tuottama, General Intellect -osuuskunnan kirja Vasemmisto etsii työtä (Like, 2008) herätti laajalti huomiota. Kirja käsittelee vasemmiston uudistumistarvetta jälkiteollisessa yhteiskunnassa, jossa tuotanto on tietointensiivistä, työ on laajentunut kaikkialle ja työväki ei enää ole kulttuurisesti yhtenäinen ryhmä. Vasemmistofoorumi tuottaa myös kaupalilisten kustantajien julkaisemia teoksia. Keväällä 2010 Vasemmistofoorumi käynnisti tieteellis-yhteiskunnallisen Peruste-aikakauskirjan julkaisemisen.
Markku Pyykkölän mukaan "Näin pienillä resursseilla ei päästä julkisille mielipidemarkkinoille."[1] Ruurik Holmin mukaan "Kolmen suurimman puolueen think tankien valtionrahoitus on kohtuullisella tasolla, mutta pienemmät eivät pärjää alkuunkaan. Tämä on demokratian kannalta ongelma."[1] Karina Jutilan mukaan Suomessa on markkinoita enintään 2-3:lle think tankille.[1]
Kaikki vuoden 2005 jälkeiset puoluesidonnaiset ajatushautomot tuottavat julkaisuja ja raportteja, järjestävät seminaareja ja keskustelutilaisuuksia. Eräät tuottavat tietoa julkiseen keskusteluun: sellaisia ovat esimerkiksi Kalevi Sorsa -säätiö ja e2. Jotkut tekevät yhteistyötä muiden hautomoiden kanssa. Toiset taas tukevat puolueensa toimintaa, kuten kokoomuspohjainen Suomen Toivo -ajatuspaja. Puolueet eivät suoraan sanele tutkimusaiheita, mutta aiheet valikoituvat samansuuntaisiksi kuin puolueen intressit.[1] Useimpien ajatushautomoiden poliittisuus on pikemminkin tietyn aatesuunnan edustamista kuin varsinaista puoluepolitiikkaa.
Lähteet
- ↑ a b c d e f Rantanen, Miska: Puolueiden ajatushautomot pohtivat minimimiehityksellä. Helsingin Sanomat 7.7.2008
- ↑ About RMI Rocky Mountain Institute. Viitattu 29.1.2014. (englanniksi)
- ↑ Brusin, Terhi: Ajatusten iso paja Vhreä Lanka. 2.2.2007. Viitattu 29.1.2014.
- ↑ Jahresbericht Friedrich-Ebert-Stiftung 2008 library.fes.de. Viitattu 29.1.2014. (saksaksi)
- ↑ Ahtela, Taina: Materialismin murtaja Vihreä Lanka. 2.2.2007. Viitattu 29.1.2014.
- ↑ a b Pääkirjoitus: Ajatushautomoiden idea on hämärtymässä HS.fi. 4.6.2012. Viitattu 29.1.2014.
Aiheesta muualla
- Vuoden 2013 lista johtavista Think Tankeistä, http://gotothinktank.com/dev1/wp-content/uploads/2014/01/GoToReport2013.pdf
- Saarinen, Juhana: Mitä ne siellä hautoo? Aviisi. 16/2004.
- Turunen, Jorma: Think tankit ja poliittiset säätiöt Euroopassa. Esityksiä suomalaisista toteuttamismalleista Oikeusministeriön julkaisu 2005:4.
- Kervinen, Elina: Ajatuspajakokeilun opetukset. Poliittisia kysymyksiä käsittelevien think tank -prosessien kokeilu Oikeusministeriön lausuntoja ja selvityksiä 2006:16.
- Laaksonen, Teemu: Ajatuspaja: Suomella ei voi olla yhteistä päämäärää Yle Uutiset. 2.1.2013.