Ero sivun ”Tyydyttynyt rasvahappo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Opulus (keskustelu | muokkaukset)
Opulus (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 65: Rivi 65:
Ravitsemustieteen professori [[Mikael Fogelholm]]in mukaan tyydyttyneellä rasvalla ei ole itsenäistä yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin, mutta kovan rasvan vähentäminen ja sen korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla pienentää kokonaiskuolleisuutta, sydäntautikuolleisuutta ja sydäntautien ilmaantuvuutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/miksi-yha-varoitetaan-rasvan-vaaroista-suomalaiset-hylkaavat-viralliset-ravintosuositukset | Nimeke = Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset| Tekijä = | Ajankohta =2.11.2011 | Julkaisija = Suomen Kuvalehti| Viitattu = 3.9.2012 }}</ref>
Ravitsemustieteen professori [[Mikael Fogelholm]]in mukaan tyydyttyneellä rasvalla ei ole itsenäistä yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin, mutta kovan rasvan vähentäminen ja sen korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla pienentää kokonaiskuolleisuutta, sydäntautikuolleisuutta ja sydäntautien ilmaantuvuutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/miksi-yha-varoitetaan-rasvan-vaaroista-suomalaiset-hylkaavat-viralliset-ravintosuositukset | Nimeke = Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset| Tekijä = | Ajankohta =2.11.2011 | Julkaisija = Suomen Kuvalehti| Viitattu = 3.9.2012 }}</ref>


Itä-Suomen yliopiston Marjo Eskelisen väitöstutkimuksen (2014) mukaan runsas tyydyttyneiden rasvahappojen saanti maitotuotteista ja leipärasvoista keski-iässä oli yhteydessä heikentyneeseen suoriutumiseen muistitesteissä sekä lisääntyneeseen lievän muistihäiriön riskiin myöhemmällä iällä.<ref>Eskelinen, Marjo: The effects of midlife diet on late-life cognition: an epidemiological approach. 2014. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1394-4/ Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences., no 220</ref>
Ruokavalion rasvojen laadulla on havaittu olevan yhteys aivoterveyteen. Itä-Suomen yliopiston Marjo Eskelisen väitöstutkimuksen (2014) mukaan runsas tyydyttyneiden rasvahappojen saanti maitotuotteista ja leipärasvoista keski-iässä oli yhteydessä heikentyneeseen suoriutumiseen muistitesteissä sekä lisääntyneeseen lievän muistihäiriön riskiin myöhemmällä iällä.<ref>Eskelinen, Marjo: The effects of midlife diet on late-life cognition: an epidemiological approach. 2014. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1394-4/ Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences., no 220</ref>


===Tutkimuksia maitorasvasta===
===Tutkimuksia maitorasvasta===

Versio 20. maaliskuuta 2014 kello 10.29

Ruokien rasvat
Katso myös

Tyydyttyneet rasvahapot ovat rasvahappoja, joissa on hiiliatomien välillä vain yksinkertaisia sidoksia. Rasvoja, jotka sisältävät glyserolin kanssa esteröityneinä etupäässä tyydyttyneitä ja transrasvahappoja, kutsutaan kovaksi rasvaksi.

Tyydyttyneitä rasvahappoja

  • voihappo (4:0), C4H8O2 / CH3(CH2)2COOH, CAS-numero 107-92-6
  • kapronihappo (6:0), C6H12O2 / CH3(CH2)4COOH, CAS-numero 142-62-1
  • kapryylihappo (8:0), C8H16O2 / CH3(CH2)6COOH, CAS-numero 124-07-2
  • kapriinihappo (10:0), C10H20O2 / CH3(CH2)8COOH, CAS-numero 334-48-5
  • lauriinihappo (12:0), C12H24O2 / CH3(CH2)10COOH, CAS-numero 143-07-7
  • myristiinihappo (14:0), C14H28O2 / CH3(CH2)12COOH, CAS-numero 544-63-8
  • palmitiinihappo (16:0), C16H32O2 / CH3(CH2)14COOH, CAS-numero 57-10-3
  • steariinihappo (18:0), C18H36O2 / CH3(CH2)16COOH, CAS-numero 57-11-4
  • arakidiinihappo (20:0), C20H40O2 / CH3(CH2)18COOH, CAS-numero 506-30-9
  • beheenihappo (22:0), C22H44O2 / CH3(CH2)20COOH, CAS-numero 112-85-6
  • lignoseriinihappo (24:0), C24H48O2 / CH3(CH2)22COOH, CAS-numero 557-59-5

Tyydyttyneet rasvahapot ruoassa

Lihan rasvahapoista tyydyttyneitä rasvoja on 50 prosentin molemmin puolin: esimerkiksi sianlihassa keskimäärin 6 grammaa 15 grammasta[1] ja naudanlihassa 4 grammaa 7 grammasta 100 lihagrammaa kohti.[2] Täysmaidossa tyydyttynyttä rasvaa on noin 2 grammaa 3 grammasta rasvaa 100 grammassa maitoa.[3]

Elintarvikkeissa esiintyvien tyydyttyneiden rasvahappojen suhteelliset osuudet vaihtelevat ruoittain:

Tyydyttyneiden rasvahappojen suhteellisia osuuksia kokonaisrasvamäärästä[4]
Ruoka lauriinihappo myristiinihappo palmitiinihappo steariinihappo
Kookosöljy 47% 18% 9% 3%
Voi 3% 11% 29% 13%
Jauheliha 0% 4% 26% 15%
Tumma suklaa 0% 1% 34% 43%
Lohi 0% 1% 29% 3%
Kananmuna 0% 0.3% 27% 10%
Cashew-pähkinä 2% 1% 10% 7%
Soijaöljy 0% 0% 11% 4%

Tyydyttyneiden rasvahappojen saanti

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla tyydyttyneiden rasvahappojen ja transrasvahappojen yhteenlaskettu osuus energiansaannista tulisi olla korkeintaan noin 10 E%. [5]. Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat tyydyttyneitä rasvahappoja keskimäärin: naiset 23 g/vrk ja miehet 32 g/vrk eli energiasta naiset 12 E% ja miehet 13 E%. Saanti on suosituksiin verrattuna liian runsasta. Suomalaisten tyydyttyneet rasvahapot ovat peräisin pääosin ravintorasvoista ja maitotuotteista (maito, voi, juustot). Niitä saadaan liharuokien ja viljavalmisteiden mukana sekä levitteistä, kastikkeista ja viljavalmisteista. [6]

Terveysvaikutukset

Tutkimuksia tyydyttyneestä rasvasta

Tyydyttyneen rasvan on kauan uskottu vaikuttavan haitallisesti sydänterveyteen, ja sen käyttöä on siksi ravitsemussuosituksissa suositeltu vältettävän. 2000-luvulla julkaistujen laajojen meta-analyysien perusteella tyydyttynyt rasva ei kuitenkaan olisi epäterveellistä sydämelle.[7]

Britannian sydänsäätiön laatiman, vuonna 2014 Annals of Internal Medicine -julkaisussa julkaistun laajan meta-analyysin (joka sisälsi 72 erillistä tutkimusta ja yli puoli miljoonaa koehenkilöä) mukaan tyydyttynyttä rasvaa runsaasti nauttivilla ihmisillä ei sydänsairauksia esiinny tavallista enemmän. Myöskään tyydyttymättömien rasvojen käyttäminen ei katsauksen perusteella näyttänyt vähentävän sydänsairauksien riskiä.[7][8]

Vuonna 2009 ja 2010 julkaistujen prospektiivisiin väestötutkimuksiin perustuvien meta-analyysien mukaan tyydyttyneen rasvan saannilla ei ole itsenäistä vaikutusta sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuteen.[9][10][11] Transrasvan saanti kuitenkin lisää riskiä[12].

Vuonna 2009, 2010 ja 2011 julkaistujen prospektiivisiin väestötutkimuksiin perustuvien meta-analyysien mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen monityydyttymättömillä rasvahapoilla vähensi sydän- ja verisuonitautitapahtumia.[13][14][15]

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin mukaan tyydyttyneellä rasvalla ei ole itsenäistä yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin, mutta kovan rasvan vähentäminen ja sen korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla pienentää kokonaiskuolleisuutta, sydäntautikuolleisuutta ja sydäntautien ilmaantuvuutta.[16]

Ruokavalion rasvojen laadulla on havaittu olevan yhteys aivoterveyteen. Itä-Suomen yliopiston Marjo Eskelisen väitöstutkimuksen (2014) mukaan runsas tyydyttyneiden rasvahappojen saanti maitotuotteista ja leipärasvoista keski-iässä oli yhteydessä heikentyneeseen suoriutumiseen muistitesteissä sekä lisääntyneeseen lievän muistihäiriön riskiin myöhemmällä iällä.[17]

Tutkimuksia maitorasvasta

Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan korkea maitorasvan tyydyttyneen rasvan saanti on yhteydessä vähentyneeseen sydäntautiriskiin, mutta korkea lihan tyydyttyneen rasvan saanti kasvaneeseen sydäntautiriskiin. Kasveista ja voista saadun tyydyttyneen rasvan saannilla ei havaittu yhteyttä sydäntautiriskiin.[18]

Tutkimus viittaa siihen, että maitorasvan vaikutus terveyteen riippuu lehmän syömän ravinnon laadusta: laiduntavan ja tuoretta ruohoa syövän lehmän maidossa on konjugoitua linolihappoa, joka saattaa kumota kovien rasvojen haitallisen terveysvaikutuksen.[19]

Vaikutus kolesteroliin

Tyydyttyneillä rasvahapoilla on keskenään erilaisia vaikutuksia veren kolesteroliin.

Tyydyttyneiden rasvahappojen vaikutuksia veren kolesteroliin[20]
Rasvahappo vaikutus
Lauriinihappo kohottaa HDL-kolesterolia ja kokonaiskolesterolia
Steariinihappo ei vaikutusta
Palmitiinihappo mahdollisesti kohottaa kokonaiskolesterolia
Myristiinihappo kohottaa LDL-kolesterolia
Voihappo ei vaikutusta
Kapryylihappo ei vaikutusta
Kapriinihappo ei vaikutusta
Beheenihappo kohottaa kokonaiskolesterolia

Katso myös

Viitteet

  1. Sianliha keskiarvo Fineli. Viitattu 5.2.2013.
  2. Naudanliha keskiarvo Fineli. Viitattu 5.2.2013.
  3. Täysmaito, rasvaa 3,5 %, vl, ei lisätty d-vitamiinia Fineli. Viitattu 5.2.2013.
  4. USDA National Nutrient Database for Standard Reference, Release 20 United States Department of Agriculture.
  5. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon. 2005. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Viitattu 10.10.2008.
  6. Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Viitattu 10.10.2008.
  7. a b Anahad O'Connor: Study Questions Fat and Heart Disease Link 17.3.2014. The New York Times International. Viitattu 18.3.2014.
  8. Brittitutkijat: Pehmeät rasvat eivät estä sydäntautia 18.3.2014. Helsingin sanomat. Viitattu 18.3.2014.
  9. Mente A, de Koning L, Shannon H, Anand S. A systematic review of the evidence supporting a causal link between dietary factors and coronary heart disease. Arch Intern Med 2009;169:659–69.
  10. Siri-Tarino P, Sun Q, Hu F, Krauss R. Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease. Am J Clin Nutr 2010;91:535–46.
  11. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19752542
  12. Laatikainen, Reijo: Onko rasva- ja hiilihydraattikritiikille perusteita? Suomen Lääkärilehti, 2012, 67. vsk, nro 13, s. 1070–1073. Suomen Lääkäriliitto.
  13. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19211817
  14. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20351774
  15. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21735388
  16. Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset 2.11.2011. Suomen Kuvalehti. Viitattu 3.9.2012.
  17. Eskelinen, Marjo: The effects of midlife diet on late-life cognition: an epidemiological approach. 2014. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1394-4/ Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences., no 220
  18. de Oliveira Otto MC, Mozaffarian D, Kromhout D, Bertoni AG, Sibley CT, Jacobs DR Jr, Nettleton JA: Dietary intake of saturated fat by food source and incident cardiovascular disease: the Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis. 8/2012. PubMed. Viitattu 22.9.2012.
  19. Kaikki maidon rasvat eivät ehkä olekaan vaaraksi Yle.fi. Viitattu 23.6.2010.
  20. Sundqvist, Christer: PaRas ruokavalio. Atar, 2011. ISBN 9789529969791.

Aiheesta muualla


Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.