Ero sivun ”Donghak-kapina” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
278 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
Lisätään puuttuva määritelmä.
p (Botti poisti 12 Wikidatan sivulle d:q701045 siirrettyä kielilinkkiä)
(Lisätään puuttuva määritelmä.)
'''Tonghak-kapina''' oli [[Korea]]ssa vuonna 1894 puhjennut talonpoikaiskapina, jonka kukistaminen kiinalaisten apujoukkojen avulla johti [[Kiinan–Japanin sota (1894–1895)|Kiinan ja Japanin sodan]] puhkeamiseen. Kapinassa köyhtyneet talonpojat ryhtyivät kannattamaan poliittisesti radikaalia [[tonghak]]-uskontoa.
{{korjattava/määritelmä|varsinaista määritelmää ei ole}}
Tonghakin eli Itäisen opin liikkeen perusti 1860 Ch`oe Che-u (1824–1865). Hän yhdisti [[Kungfutselaisuus|konfutselaisuuden]], [[Buddhalaisuus|buddhalaisuuden]], [[Taolaisuus|taolaisuuden]], [[Katolilaisuus|katolilaisuuden]] ja kansallisten shamanististen uskomusten parhaita puolia yhdeksi uudeksi opiksi. Ch`oe Che-u opetti ihmisten tasa-arvoa, mikä houkutti liikkeeseen eteenkin talonpoikia, kuten myös Tonkhakin shamanistiset ainekset. Liikkeen tavoitteena oli saada aikaan parannusta talonpoikien asemaan ja saada [[Korea]]n korruptoitunut hallinto uudistettua. Ulkomaalaisia koskien Tonghak-liike vaati kauppiaiden pysymistä sovituissa kauppa-paikoissa ja että Korean hallitus olisi rajoittanut ulkomaisen riisin tuontia Koreaan.
 
Tonghakin eli Itäisen opin liikkeen perusti 1860 [[Ch`oe Che-u]] (1824–1865). Hän yhdisti [[Kungfutselaisuus|konfutselaisuuden]], [[Buddhalaisuus|buddhalaisuuden]], [[Taolaisuus|taolaisuuden]], [[Katolilaisuus|katolilaisuuden]] ja kansallisten shamanististen uskomusten parhaita puolia yhdeksi uudeksi opiksi. Ch`oe Che-u opetti ihmisten tasa-arvoa, mikä houkutti liikkeeseen eteenkin talonpoikia, kuten myös Tonkhakin shamanistiset ainekset. Liikkeen tavoitteena oli saada aikaan parannusta talonpoikien asemaan ja saada [[Korea]]nKorean korruptoitunut hallinto uudistettua. Ulkomaalaisia koskien Tonghak-liike vaati kauppiaiden pysymistä sovituissa kauppa-paikoissa ja että Korean hallitus olisi rajoittanut ulkomaisen riisin tuontia Koreaan.
Koreassa puhkesi 1890-luvun alussa useita talonpoikaiskapinoita, jotka olivat suuntautuneet Korean hallitusta ja ulkomaalaisia vastaan. Yleensä kapinat lakkasivat pian itsestään, mutta ne toistuivat lähes joka vuosi. Vähitellen talonpoikien kapinointi voimistui ja vuonna 1893 Tonghak-liike vaati japanilaisten ja länsimaalaisten karkottamista Koreasta. Korean hallituksen onnistui kuitenkin sillä erää rauhoittaa tilanne uhkaamalla Tonghakia voimatoimilla. Tonghak-liike ei kuitenkaan alistunut Korean hallituksen uhkausten edessä pitkäksi aikaa, vaan jo seuraavan vuoden helmikuussa se nousi jälleen kapinaan ajaakseen ulkomaalaiset pois Koreasta ja parantaakseen talonpoikien elinolosuhteita. Avoin kapina puhkesi pian sen jälkeen, kun Korean kuningas Kojong oli kieltäytynyt Tonghak-liikkeen vaatimasta hallintoreformista.
 
Koreassa puhkesi 1890-luvun alussa useita talonpoikaiskapinoita, jotka olivat suuntautuneet Korean hallitusta ja ulkomaalaisia vastaan. Yleensä kapinat lakkasivat pian itsestään, mutta ne toistuivat lähes joka vuosi. Vähitellen talonpoikien kapinointi voimistui ja vuonna 1893 Tonghak-liike vaati japanilaisten ja länsimaalaisten karkottamista Koreasta. Korean hallituksen onnistui kuitenkin sillä erää rauhoittaa tilanne uhkaamalla Tonghakia voimatoimilla. Tonghak-liike ei kuitenkaan alistunut Korean hallituksen uhkausten edessä pitkäksi aikaa, vaan jo seuraavan vuoden helmikuussa se nousi jälleen kapinaan ajaakseen ulkomaalaiset pois Koreasta ja parantaakseen talonpoikien elinolosuhteita. Avoin kapina puhkesi pian sen jälkeen, kun Korean kuningas [[Kojong (keisari)|Kojong]] oli kieltäytynyt Tonghak-liikkeen vaatimasta hallintoreformista.
 
Varsinainen kapina puhkesi helmikuussa 1894 Kobussa Chôllan provinssissa, jossa paikalliset talonpojat kukistivat paikallishallinnon ja jakoivat mielestään laittomasti kerätyn veroriisin alueen asukkaille. Kapina levisi pian Kobun lähialueille. Toukokuussa 1894 Tonghak-liikkeen kapina oli voimistunut siinä määrin, että kapinalliset etenivät Chôllan pääkaupunkiin Chônjuun 31. toukokuuta 1894. Chônjun valtauksen jälkeen kapina levisi edelleen Ch`ungch´ongin ja Kyongsangin provinsseihin. Talonpojat olivat nousseet kapinaan nimenomaan Korean hallitusta vastaan ja heidän tavoitteensa kohdistuivat lähinnä korruptoituneen virkakoneiston syrjäyttämiseen.

Navigointivalikko