Tämä on lupaava artikkeli.

Ero sivun ”Swazimaa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nenoniel (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Nenoniel (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 70: Rivi 70:
Swazimaan valtio syntyi zulu-kuningas [[Shaka Zulu]]n valloitusten aiheuttaman [[mfecaneliike|mfecaneliikkeen]] seurauksena 1800-luvun alkupuolella. Zulumaasta pohjoiseen asuneen [[ngwane]]-kansan johtaja [[Sobhuza]] loi sotilaallisen valtion, joka myöhemmin nimettiin hänen poikansa [[Mswati]]n mukaan ja josta tuli nykyisen Swazimaan edeltäjä. Sobhuzan onnistui puolustaa alueitaan voimankäytön ja diplomatian yhdistelmällä. Hän loi avioliittojen kautta liittoja [[Ndwandwe]]n ja myöhempien zulujohtajien kanssa ja maksoi näille myös veroja, kun katsoi sen tarpeelliseksi. Sobhuzan luoman voimakkaan armeijan onnistui kuitenkin myös estää sotilaallisesti Dinganen valloituspyrkimykset 1830-luvulla.<ref name="cs">{{Kirjaviite | Tekijä=Rita M. Byrnes (ed.) | Nimike=[http://www.country-data.com/cgi-bin/query/r-12082.html South Africa - a country study:Shaka and the Rise of the Zulu State] | Selite= | Julkaisija=Federal Research Division, Library of Congress | Vuosi=1996 | Tunniste= }}</ref>
Swazimaan valtio syntyi zulu-kuningas [[Shaka Zulu]]n valloitusten aiheuttaman [[mfecaneliike|mfecaneliikkeen]] seurauksena 1800-luvun alkupuolella. Zulumaasta pohjoiseen asuneen [[ngwane]]-kansan johtaja [[Sobhuza]] loi sotilaallisen valtion, joka myöhemmin nimettiin hänen poikansa [[Mswati]]n mukaan ja josta tuli nykyisen Swazimaan edeltäjä. Sobhuzan onnistui puolustaa alueitaan voimankäytön ja diplomatian yhdistelmällä. Hän loi avioliittojen kautta liittoja [[Ndwandwe]]n ja myöhempien zulujohtajien kanssa ja maksoi näille myös veroja, kun katsoi sen tarpeelliseksi. Sobhuzan luoman voimakkaan armeijan onnistui kuitenkin myös estää sotilaallisesti Dinganen valloituspyrkimykset 1830-luvulla.<ref name="cs">{{Kirjaviite | Tekijä=Rita M. Byrnes (ed.) | Nimike=[http://www.country-data.com/cgi-bin/query/r-12082.html South Africa - a country study:Shaka and the Rise of the Zulu State] | Selite= | Julkaisija=Federal Research Division, Library of Congress | Vuosi=1996 | Tunniste= }}</ref>


Vuonna 1890 Etelä-Afrikka otti maan valtaansa, ja [[Buurisodat|buurisotien]] jälkeen 1902 Swazimaasta tuli brittiläinen [[protektoraatti]]. Vuonna 1968 Swazimaa itsenäistyi. Aluksi siitä tehtiin brittimallin mukainen parlamentaarinen monarkia kaksikamarisine parlamentteineen, hallituksineen, puolueineen ja lähinnä edustus- ja seremoniatehtäviä hoitavine monarkkeineen, mutta vuonna 1973 kuningas [[Sobhuza II]] hajotti hallituksen, muutti parlamentin neuvoa-antavaksi elimeksi, kielsi poliittiset puolueet ja otti itselleen pääosan valtaoikeuksista, jollaiset olivat olleet siirtomaakautta edeltäneillä Swazimaan kuninkailla.<ref>Kimmo Kiljunen: Maailman maat&ndash;liput ja historia, osio Afrikka, artikkeli Swazimaa.</ref> Swazimaan antama tuki ANC:lle aiheutti 1980-luvulla ulkopoliittisia ongelmia naapurimaa Etelä-Afrikan kanssa.<ref>[http://www.eisa.org.za/WEP/swaoverview3.htm Swaziland: Demise of democracy and the consolidation of autocracy (1968-1986)] EISA</ref>
Vuonna 1890 Etelä-Afrikka otti maan valtaansa, ja [[Buurisodat|buurisotien]] jälkeen 1902 Swazimaasta tuli brittiläinen [[protektoraatti]]. Vuonna 1968 Swazimaa itsenäistyi. Aluksi siitä tehtiin brittimallin mukainen parlamentaarinen monarkia kaksikamarisine parlamentteineen, hallituksineen, puolueineen ja lähinnä edustus- ja seremoniatehtäviä hoitavine monarkkeineen, mutta vuonna 1973 kuningas [[Sobhuza II]] lakkautti poliittiset puolueet ja hallituksen, muutti parlamentin neuvoa-antavaksi elimeksi ja otti itselleen pääosan valtaoikeuksista, jollaiset olivat olleet siirtomaakautta edeltäneillä Swazimaan kuninkailla.<ref>Kimmo Kiljunen: Maailman maat&ndash;liput ja historia, osio Afrikka, artikkeli Swazimaa.</ref> Swazimaan antama tuki ANC:lle aiheutti 1980-luvulla ulkopoliittisia ongelmia naapurimaa Etelä-Afrikan kanssa.<ref>[http://www.eisa.org.za/WEP/swaoverview3.htm Swaziland: Demise of democracy and the consolidation of autocracy (1968-1986)] EISA</ref>


== Politiikka ==
== Politiikka ==

Versio 18. maaliskuuta 2014 kello 16.34

Swazimaan kuningaskunta
Umbuso weSwatini
Kingdom of Swaziland
Swazimaan lippu Swazimaan vaakuna

Swazimaan sijainti

Valtiomuoto monarkia
Hallitsija Mswati III (kuningas, sw. Ngwenyama)
Ntombi (kuningataräiti, sw. Ndlovukati)
Pääkaupunki Mbabane (hallinnollinen)
Lobamba (lainsäädännöllinen ja kuninkaallinen)
Muita kaupunkeja Manzini
Pinta-ala
– yhteensä 17 364[1] (sijalla 158)
– josta sisävesiä 160 km2
Väkiluku (2013) 1 403 362[1] (sijalla 153)
– väestötiheys 55
– väestönkasvu 1,17[1] (2013)
Viralliset kielet swati ja englanti
Valuutta lilangeni (SZL)
BKT (2013)
– yhteensä 6,345 miljardia USD[1]  (sijalla 154)
– per asukas 5900 USD
HDI (2019) 0,611[2] (sijalla 138)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 7,8 %[1]
– teollisuus 45,1 %[1]
– palvelut 47,2 %[1]
Aikavyöhyke +2
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
Isosta-Britanniasta

6. syyskuuta 1968
Lyhenne SZ
– ajoneuvot: ?
– lentokoneet: ?
Kansainvälinen
suuntanumero
+268
Tunnuslause Siyinqaba (Olemme linnoitus)
Kansallislaulu ”Nkulunkulu Mnikati wetibusiso temaSwati”

Swazimaa eli Swazimaan kuningaskunta on noin miljoonan asukkaan kuningaskunta ja sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa, Mosambikin ja Etelä-Afrikan välissä. Se on harvinainen poikkeus Afrikan maiden joukossa, sillä rajoiltaan ja pääosin hallinnollisesti se seuraa siirtomaakautta edeltänyttä valtiota: sen rajat ovat samat kuin siirtomaakautta edeltäneen valtion, ja samoin kuin tässä valtiossa oli, sen johdossa on suurta valtaa käyttävä kuningas.[3] Maa ja siellä asuva bantukansa ovat saaneet nimensä 1800-luvulla hallinneen kuningas Mswati II:n mukaan. Vakava AIDS-epidemia uhkaa tämän pienen maan tulevaisuutta.[4]

Maantiede ja ilmasto

Swazimaan kartta

Maan länsiosa on kumpuilevaa, jopa vuoristoista ns. highveldia noin 1000-1300 metrin korkeudessa. Tällä alueella on runsaasti mänty- ja eukalyptusmetsiä - maan pinta-alasta 6% on istutusmetsiä. Itäosa on tasaisempaa ja kuivempaa, osin savannimaista, noin 500 metrin korkeudella olevaa lowveldia. Täällä sijaitsevat keinokastelulla viljellyt sokeriruokoviljelmät. Mosambikin rajalla on hieman korkeammalle kohoava Lubombo Plateau. Maan korkein kohta Emlembe kohoaa 1 862 metriin.[1]

Maan joet virtaavat suunnilleen lännestä itään, ja niistä tärkeimmät ovat Usutu, Komati, Umbuluzi ja Ingwavuma. Kaksi ensin mainittua alkaa Etelä-Afrikan puolelta, kun taas Umbuluzin ja Ingawavuman lähteet ovat highveldillä. Jokiin on rakennettu suuria patoja vesivoiman ja kasteluveden saamiseksi.[5]

Länsiosan highveldillä talvet ovat kuivat ja leudot, talviyöt jopa kylmiä. Kesät ovat lämpimämpiä ja sateisempia, mutta lämpötila nousee harvoin tukalan kuumaksi. Idempänä ilmasto on selvemmin trooppista, ja kesät ovat siellä kuumia ja kosteita.[6]

Orvokkikottarainen Cinnyricinclus leucogaster

Swazimaan pohjoisosassa on kahdeksan luonnonsuojelualuetta. Sarvikuonot ja erilaiset värikkäät linnut ovat niiden suurimpia nähtävyyksiä. Malolotjan luonnonsuojelualue tunnetaan monipuolisesta linnustosta ja harvinaisista kasveista. Mlilwanen luonnonpuisto on puistoista vanhin (perustettu vuonna 1950) ja monien matkailijoiden suosiossa, koska siellä voi nähdä seeproja, kirahveja, virtahepoja ja monenlaisia antilooppeja.[7]

Historia

Sanien kalliomaalauksia Swazimaan alueella

Swazimaan alue on ollut asuttuna kivikaudelta asti. Sieltä on löytynyt kalliomaalauksia, joista vanhimmat on tehty noin 25 000 vuotta eaa., uusimmat 1700-luvulla. Ngwenassa on jäänteitä kaivannosta, josta on kaivettu rautapitoista, punamullan kaltaista punaokraa ilmeisesti maalina käytettäväksi.[8] Alueen vanhimmat asukkaat olivat khoisaneja, jotka väistyivät bantuheimojen muuttaessa alueelle.

Swazimaan valtio syntyi zulu-kuningas Shaka Zulun valloitusten aiheuttaman mfecaneliikkeen seurauksena 1800-luvun alkupuolella. Zulumaasta pohjoiseen asuneen ngwane-kansan johtaja Sobhuza loi sotilaallisen valtion, joka myöhemmin nimettiin hänen poikansa Mswatin mukaan ja josta tuli nykyisen Swazimaan edeltäjä. Sobhuzan onnistui puolustaa alueitaan voimankäytön ja diplomatian yhdistelmällä. Hän loi avioliittojen kautta liittoja Ndwandwen ja myöhempien zulujohtajien kanssa ja maksoi näille myös veroja, kun katsoi sen tarpeelliseksi. Sobhuzan luoman voimakkaan armeijan onnistui kuitenkin myös estää sotilaallisesti Dinganen valloituspyrkimykset 1830-luvulla.[9]

Vuonna 1890 Etelä-Afrikka otti maan valtaansa, ja buurisotien jälkeen 1902 Swazimaasta tuli brittiläinen protektoraatti. Vuonna 1968 Swazimaa itsenäistyi. Aluksi siitä tehtiin brittimallin mukainen parlamentaarinen monarkia kaksikamarisine parlamentteineen, hallituksineen, puolueineen ja lähinnä edustus- ja seremoniatehtäviä hoitavine monarkkeineen, mutta vuonna 1973 kuningas Sobhuza II lakkautti poliittiset puolueet ja hallituksen, muutti parlamentin neuvoa-antavaksi elimeksi ja otti itselleen pääosan valtaoikeuksista, jollaiset olivat olleet siirtomaakautta edeltäneillä Swazimaan kuninkailla.[10] Swazimaan antama tuki ANC:lle aiheutti 1980-luvulla ulkopoliittisia ongelmia naapurimaa Etelä-Afrikan kanssa.[11]

Politiikka

Swazimaa on Afrikan viimeinen absoluuttinen monarkia. Sitä on hallinnut kuningas Mswati III vuodesta 1986. Hänen edeltäjänsä kuningas Sobhuza II lakkautti perustuslain vuonna 1973 ja kielsi kaikki puolueet.[12] Vuonna 2006 voimaan astunut perustuslakiuudistus jätti puoleiden aseman epäselväksi. CIA määrittelee poliittisiksi yhdistyksiksi seuraavat: African United Democratic Party (AUDP), Imbokodvo National Movement (INM), Ngwane National Liberatory Congress (NNLC) ja People's United Democratic Movement (PUDEMO).[1]

Oppositio on toistuvasti vaatinut demokratiaa mielenosoituksin ja lakoin. Mswati III on ollut uudistuksille vastahakoinen: mielenosoituksia on hajotettu kyynelkaasulla ja aktivisteja vangittu.[12][13] Kuningasta arvostellaan ylellisestä elämäntavasta maassa, jossa riehuu yksi maailman suurimmista HIV-epidemioista.[1][14]

Loppuvuodesta 2008 Swazimaassa käytiin parlamenttivaalit, joissa oli ehdolla vain puolueista riippumattomia ehdokkaita. Äänestäjät valitsivat alahuoneen edustajat, joiden joukosta kuningas valitsi parlamentin ja ylähuoneen jäsenet. Paikalliset kansalaisjärjestöt pitivät vaaleja huijauksena.[15] Oppositio boikotoi vaaleja.[12]

Myös elokuun 2013 vaaleissa puolueet oli kielletty.[16]

Hallinnollinen jako

Swazimaan aluejako

Hallinnollisesti Swazimaa on jaettu neljään piiriin. Pääkaupunki Mbabane sijaitsee Hhohhon piirissä.

Swazimaan hallintoalueet[17]
Hallintoalue Pääkaupunki Pinta-ala (km2) Väkiluku (11.5.2007) numero kartalla
Hhohho Mbabane 3 569 282 734 1
Lubombo Siteki 5 947 207 731 2
Manzini Manzini 4 068 319 530 3
Shiselweni Nhlangano 3 779 208 454 4

Piirit jakautuvat 55 inkhundlaan (mon. tinkhundla), jotka vuorostaan jakautuvat 360 umphakatsiin (mon. imiphakatsi). Umphakatsit vastaavat kooltaan paikallisia yhteisöjä, kuten kyliä, ja niiden johdossa on paikallinen päällikkö.[18]


Talous

Pääartikkeli: Swazimaan talous

Maan pääelinkeino maatalous työllistää lähes 80 % väestöstä - suurin osa heistä harjoittaa omavaraistaloutta. Omavaraisviljelijöiden tärkein viljelystuote on maissi; kaupallisesti viljeltyjä tuotteita ovat myös sokeriruoko, puuvilla, riisi sekä sitrushedelmät. Sokeri ja puutavara ovat tärkeimmät vientituotteet. Maantieteellisen sijaintinsa takia Swazimaa on taloudellisesti hyvin riippuvainen Etelä-Afrikasta - 90 % tuonnista tulee sieltä ja 60 % viennistä menee sinne. Maan valuutta on sidottu Etelä-Afrikan randiin suhteessa 1:1. Swazimaassa harjoitetaan myös paljon karjanhoitoa sekä metsätaloutta. Metsätalous perustuu yksinomaan istutusmetsiin.

Bruttokansantuote (Purchasing Power Parity) henkeä kohden on Swazimaassa vuoden 2008 arvion mukaan 4 400 dollaria, mutta se jakaantuu kovin epätasaisesti: 69 % väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella ja rikkain 10 % väestöstä saa 40 % tuloista. Työttömyysaste 2002-2006 oli 30%.[19] Bruttokansantuotteensa puolesta Swazimaa kuuluu kuitenkin keskituloisiin maihin.[14][18]

YK:n kehitysohjelma UNDP:n laskemalla inhimillisen kehityksen indeksillä (Human Development Index, HDI) mitattuna Swazimaa oli vuonna 2007 sijalla 142 yhteensä 185 arvioidusta maasta. Vuosina 1980-2007 luku on ollut keskimäärin nousussa, mutta mukaan mahtuu myös laskukausia.[20]

Merkittävimmät luonnonvarat ovat asbesti, kivihiili, tinakivi ja puu, ja merkittävimmät vientituotteet ovat sokeri ja puu.[1]

Swazimaassa on 14 lentopaikkaa, joista yhdellä on yli kolme kilometriä pitkä kiitotie. Rautatietä on 301 km ja päällystettyä maantietä 1078 km.[1] Manzinista on kansainvälisiä linja-auto -ja minibussilinjoja Johannesburgiin, Durbaniin ja Mosambikiin.[21] Maan sisäisessä julkisessa liikenteessä minibussitaksit ovat suosituin vaihtoehto.[22]


Väestö

Pääosa väestöstä on swazeja, mutta vähemmistöinä on myös zuluja ja eurooppalaissyntyisiä (3%) sekä Mosambikista tulleita pakolaisia. Yleisin uskonto on kristinusko, usein sekaantuneena paikallisiin kansanuskontoihin. Siionin kristityihin kuuluu 40% kansasta, 20% on katolisia, 10% muslimeita.[18]

Swazimaan HIV-sairastuneisuusaste on yksi Afrikan korkeimmista, vuonna 2007 se oli 26,1 prosenttia.[1] Tämä voi ajan mittaan johtaa kansakunnan merkittävään köyhtymiseen, kun paljon aikuisväestöä kuolee ja lapsia jää orvoiksi.

Kulttuuri ja media

Umhlangaan osallistuvia tyttöjä

Uudistuksista huolimatta perinteinen kulttuuri on säilynyt Swazimaassa elinvoimaisena, ja perinteisiä värikkäitä vaatteita ja "mehiläiskeko-kampauksia" käytetään edelleen yleisesti eri tilanteissa.[23]

Kaksi vuosittaista juhlaa ovat erityisen tunnettuja: incwala sadon kypsyessä joulukuussa ja umhlanga elo-syyskuun vaihteessa. Molempiin liittyy kansantansseja ja kuninkaan ja kuningataräidin kunnioittamista.[23]

Valtio valvoo joukkoviestimiä tarkasti. Ainoa ei-valtiollinen radiokanava on kristillinen kanava. Yksityinen sanomalehti The Times of Swaziland pidättäytyy arvostelemasta hallintoa.[12] Vuonna 2003 hallitus keskeytti jopa oman päivittäisen sanomalehtensä Swaziland observerin julkaisun vuodeksi korruptiokirjoitusten vuoksi.[13]

Urheilu

Swazimaan olympiajoukkue on osallistunut vuoden 1974 kisoihin ja vuodesta 1984 alkaen kaikkiin kesäolympialaisiin. Mitaleita maa ei ole saanut.[24] Swazimaan jalkapallomaajoukkue ei ole menestynyt arvokisoissa. Elokuussa 2010 se oli FIFAn rankingissa sijalla 136, Indonesian ja Turkmenistanin alapuolella mutta Sierra Leonen ja Intian yläpuolella.[25]

Lähteet

  1. a b c d e f g h i j k l m Swaziland The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  2. Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  3. Kimmo Kiljunen: Maailman maat–liput ja historia, osio Afrikka, artikkeli Swazimaa.
  4. Swaziland: HIV/AIDS and Culture 2008. UNDP. Viitattu 11.9.2010. (englanniksi)
  5. Swaziland Ramsar Sites Information Service. Viitattu 3.1.2010. (englanniksi)
  6. Country Guide Swaziland BBC Weather
  7. Africa Guide
  8. Swaziland: Early human occupation (c2 million BP - c1750 CE) EISA
  9. Rita M. Byrnes (ed.): South Africa - a country study:Shaka and the Rise of the Zulu State. Federal Research Division, Library of Congress, 1996.
  10. Kimmo Kiljunen: Maailman maat–liput ja historia, osio Afrikka, artikkeli Swazimaa.
  11. Swaziland: Demise of democracy and the consolidation of autocracy (1968-1986) EISA
  12. a b c d Country Profile BBC
  13. a b Swaziland: Repression, reform and resistance (2001-2007) EISA
  14. a b Swazimaan kuningattaret hurjalla törsäysmatkalla YLE 22.8.2009
  15. Swazimaassa äänestetään parlamenttivaaleissa YLE 2008
  16. Swaziland Profile Timeline BBC News. Viitattu 19.10.2013.
  17. Districts Citypopulation
  18. a b c Background note (arkisto) 2011. US Dept. State. Viitattu 19.10.2013.
  19. IMF
  20. Human Development Report 2009 UNDP. Viitattu 3.1.2010. (englanniksi)
  21. Getting there & away Lonely Planet. Viitattu 19.10.2013.
  22. Getting around Lonely Planet. Viitattu 19.10.2013.
  23. a b Swazi Culture Places. Southern Africa
  24. Swaziland Sports Reference
  25. Swaziland FIFA Associations

Aiheesta muualla

  • Matkaopas aiheesta Swaziland Wikivoyagessa (englanniksi)