Ero sivun ”Verh’ovna Rada” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
+ f kuvan paikka |
|||
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
[[Tiedosto:Verkhovna Rada main session hall.jpg|thumb|210px|left|Sisänäkymä parlamentin kokoussaliin.]] |
[[Tiedosto:Verkhovna Rada main session hall.jpg|thumb|210px|left|Sisänäkymä parlamentin kokoussaliin.]] |
||
Suurimmaksi parlamenttiryhmäksi 2012 vaaleissa valittiin [[Mykola Azarov]]in johtama [[Alueiden puolue]] (30,0% vaalilistojen äänistä), jolla ryhmällä oli helmikuussa 2014 vielä 130 edustajaa. Toiseksi jäi [[Julija Tymošenko]]n [[Isänmaa (puolue)|Isänmaa]]-puolue (25,5% listaäänistä, helmikuussa 2014 ryhmässä 88 paikkaa) ja kolmanneksi nousi aiemmin |
Suurimmaksi parlamenttiryhmäksi 2012 vaaleissa valittiin [[Mykola Azarov]]in johtama [[Alueiden puolue]] (30,0% vaalilistojen äänistä), jolla ryhmällä oli helmikuussa 2014 vielä 130 edustajaa. Toiseksi jäi [[Julija Tymošenko]]n [[Isänmaa (puolue)|Isänmaa]]-puolue (25,5% listaäänistä, helmikuussa 2014 ryhmässä 88 paikkaa) ja kolmanneksi nousi aiemmin mestarinyrkkeilijänä tunnetun [[Vitali Klytško]]n johtama [[UDAP]] (14,0 % vaalilistaäänistä). Neljänneksi suurimmaksi tuli [[Svoboda (puolue)|Vapaus-puolue]] (Svoboda, 13,2% äänistä) ja viidentenä mukaan pääsi kommunistinen puolue (10,4%) ääniosuudella vaalilistoissa. On huomattava, että kansanedustajien puolueuskollisuus ei ole kovin vahva ja osa esustajista on. Sitoutumattomaksi edustajiksi oli helmikuun 24. päivään 2014 mennessä siirtynyt jo yli neljännes kaikista Ukrainan parlamentin jäsenistä (121 edustajaa).<ref name="VR-Fractions"/><ref name="KievPost11-2012"/> Puoluekartta eli lisää seuraavana päivänä 25. helmikuuta 2014, kun parlamenttiin perustettiin uusi ryhmittymä.<ref name="VR-Fractions"/> |
||
Uusi vaalilaki aiheutti kuukausia kestäneitä ongelmia useiden vaalipiirien edustajien valinnassa. Jouduttiin järjestämään täydennysvaaleja, jolloin osa parlamenttiedustajien paikoista oli kuukausia täyttämättä. Vielä kesäkuussa 2013 ei oltu päästy sopuun kaikkien täydennysvaalien järjestämisestä. <ref name="KievPost1-2013"/><ref name="KievPost6-2013"/> |
Uusi vaalilaki aiheutti kuukausia kestäneitä ongelmia useiden vaalipiirien edustajien valinnassa. Jouduttiin järjestämään täydennysvaaleja, jolloin osa parlamenttiedustajien paikoista oli kuukausia täyttämättä. Vielä kesäkuussa 2013 ei oltu päästy sopuun kaikkien täydennysvaalien järjestämisestä. <ref name="KievPost1-2013"/><ref name="KievPost6-2013"/> |
||
Versio 28. helmikuuta 2014 kello 12.42
| Verh’ovna Rada | |
|---|---|
 Logo |
|
| Verh’ovna Radan eli Ukrainan parlamentin rakennus Kiovassa Verh’ovna Radan eli Ukrainan parlamentin rakennus Kiovassa |
|
| Tyyppi | yksikamarinen |
| Edustajia |
450[1][2] |
| Ryhmät |
Puoluejakauma saattaa muuttua merkittävästi varsinaisten vaalien välillä. Tilanne kansanedustuslaitoksen palvelimen mukaan 24. helmikuuta 2014:[3]
|
| Valintatapa | listavaali (225 edustajaa) + suhteellinen vaali 225 vaalipiirissä (225 edustajaa) |
| Viimeisimmät vaalit | 28. lokakuuta 2012 |
| Kokoontumispaikka | Vul. Gruševskogo 5, 01008 Kiova |
| Verh’ovna Radan Kotisivut | |
Verh’ovna Rada (ukr. Верховна Рада України, Verh’ovna Rada Ukrajiny) eli Ukrainan korkein neuvosto[1] on Ukrainan yksikamarisen kansanedustuslaitoksen nimi. Ukrainan parlamentissa on 450 valtiopäiväedustajaa, jotka valitaan viiden vuoden toimikaudeksi.[2]
Ennen vuoden 2011 vaalilakia Ukraina muodosti parlamenttivaaleissa yhden, koko maan kattavan vaalipiirin. Äänioikeutettuja ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet Ukrainan kansalaiset. Kyseessä oli suhteellinen ja suljettu listavaali, jossa äänestäjien tuli äänestää puoluelistoja, ei yksittäisiä ehdokkaita. Ehdokaslistat olivat suljettuja eli kukin puolueryhmittymä on etukäteen asettanut ehdokkaansa ehdokasjärjestyksen.[2] Mitä enemmän ääniä lista sai, sitä useampi listan kärkipäähän asetettu ehdokas pääsee parlamenttiin (suhteellisuus).
Vuonna 2011 hyväksyttiin uusi vaalilaki. Sen mukaan Ukraina jaettiin 225 vaalipiiriin. Puolet eli 225 parlamentin edustajista valittiin vaalipiireittäin enemmistöperiaatteella. Tällä haluttiin taata kansanedustajien alueellinen edustavuus. Toinen puoli eli 225 edustajaa valittiin aiempaan tapaan listavaaliperiaatteella. Vaaleihin tuli viiden prosentin äänikynnys, jota pienemmän ääniosuuden saaneet ryhmittymät eivät pääse parlamenttiin. Uuden vaalilain mukaan myös vaaliliitot (blokit) eri puolueiden välillä tulivat kielletyiksi.[4]
Ukrainan parlamenttirakennus sijaitsee Kiovassa.
Parlamentti 2012-
Uutta vaalilakia sovellettiin 28. lokakuuta 2012 järjestetyissä parlamenttivaaleissa. Lokakuun 2012 parlamenttivaaleissa läpi pääsi viisi puolueryhmää tai vaaliliittoa.[2]
Suurimmaksi parlamenttiryhmäksi 2012 vaaleissa valittiin Mykola Azarovin johtama Alueiden puolue (30,0% vaalilistojen äänistä), jolla ryhmällä oli helmikuussa 2014 vielä 130 edustajaa. Toiseksi jäi Julija Tymošenkon Isänmaa-puolue (25,5% listaäänistä, helmikuussa 2014 ryhmässä 88 paikkaa) ja kolmanneksi nousi aiemmin mestarinyrkkeilijänä tunnetun Vitali Klytškon johtama UDAP (14,0 % vaalilistaäänistä). Neljänneksi suurimmaksi tuli Vapaus-puolue (Svoboda, 13,2% äänistä) ja viidentenä mukaan pääsi kommunistinen puolue (10,4%) ääniosuudella vaalilistoissa. On huomattava, että kansanedustajien puolueuskollisuus ei ole kovin vahva ja osa esustajista on. Sitoutumattomaksi edustajiksi oli helmikuun 24. päivään 2014 mennessä siirtynyt jo yli neljännes kaikista Ukrainan parlamentin jäsenistä (121 edustajaa).[3][5] Puoluekartta eli lisää seuraavana päivänä 25. helmikuuta 2014, kun parlamenttiin perustettiin uusi ryhmittymä.[3]
Uusi vaalilaki aiheutti kuukausia kestäneitä ongelmia useiden vaalipiirien edustajien valinnassa. Jouduttiin järjestämään täydennysvaaleja, jolloin osa parlamenttiedustajien paikoista oli kuukausia täyttämättä. Vielä kesäkuussa 2013 ei oltu päästy sopuun kaikkien täydennysvaalien järjestämisestä. [6][7]
Parlamentin aseman palauttaminen, puhemiehestä Ukrainan virkaatekevä presidentti
Ukrainan mielenosoitusten myötä Ukrainan parlamentti äänesti, osin presidentti Viktor Janukovytš kanssa ulkovaltojen avustuksella käytyjen sopimusneuvottelujen tuloksena 21. helmikuuta 2014, parlamentin valtaa korostaneen perustuslain palauttamisesta maahan syyskuuhun 2014 mennessä. Parlamentti saisi luvan nimetä keskeiset ministerit. Presidentinvaaleja päätettiin myös ennenaikaistaa.[8] Presidentti Janukovytš ei kuitenkaan ehtinyt allekirjoittaa sopimusta, ennen kuin julisti eroavansa. Tämä aiheutti lainsäädännöllistä epäselvyyttä siitä, kenet tulisi valita virkaatekeväksi presidentiksi: Ukrainan pääministeri vai parlamentin puhemies. Janukovytš sittemmin perui erojulistuksensa. Maan perustuslain mukaan parlamentti voi kuitenkin erottaa presidentin, jos tämä tekee maanpetoksen tai muun rikoksen. Parlamentti tekikin 22. helmikuuta 2014 päätöksen, jolla Oleksandr Turtšynovista tehtiin ensin parlamentin puhemies 22. helmikuuta 2014 lähtien, ja sitten virkaatekevä presidentti 25. toukokuuta 2014 järjestettäviin presidentinvaaleihin saakka. Janukovytšista annettiin pidätysmääräys; entinen presidentti haluttiin kuultavaksi valtakunnanoikeuteen erityisesti Kiovan keskusaukio Maidanilla edellisviikolla sattuneiden mielenosoittajien ja poliisien kuolemantapauksiin liittyen. [9]
Lähteet
- ↑ a b Pilipenko, Viktor, Georgi Kasjanov: Ukrainan historia. Venäjänkielisestä käsikirjoituksesta suomentanut Eeva Kapanen. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti, Helsinki, 1997. ISBN 951-707-080-2.
- ↑ a b c d Maatiedosto Ukraina: Poliittinen järjestelmä Ulkoministeriö, formin.finland.fi. Viitattu 3.7.2012 ja 24.2.2014.
- ↑ a b c Deputatski fraktsiji i grupy (Ukrainan parlamentin tiedotussivuston kuvaama edustajajako, myös paikkajako (englanniksi)) luettu 24.2.2014 (Ukrainan parlamentissa tilanne muuttuu "jatkuvasti"). Verh’ovna Rada, rada.gov.ua. Viitattu 24.2.2014. (ukrainaksi)
- ↑ Parliament passes law on parliamentary elections 17.11.2011. kyivpost.com. Viitattu 25.2.2014. (englanniksi)
- ↑ With all party lists ballots counted, Regions Party gets 30%, Batkivschyna 25.54%, UDAR 13.96%, Communists 13.18%, Svoboda 10.44% 8.11.2012. kyivpost.com. Viitattu 25.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Constitutional Court hasn't opened proceedings concerning repeat Rada elections in five constituencies 12.1.2013. kyivpost.com. Viitattu 25.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Repeat elections to Rada in troubled constituencies may be held on August 25, says relevant committee's head 17.6.2013. kyivpost.com. Viitattu 25.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Venäjä ja Yhdysvallat tukevat Ukrainan rauhoittamisaikeita, Ajankohta 21.2.2014, Helsingin Sanomat, Viitattu 24.2.2014
- ↑ Was Yanukovych's Ouster Constitutional? 25.2.2014. Radio Free Europe/Radio Liberty, rferl.org. Viitattu 25.2.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Parlamentin ryhmien ja edustajien istuinpaikkakartta (ukrainaksi) (rada.gov.ua)