Wikipedia:Kahvihuone (uutiset)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Uutiset

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Uutiset!

Uutisia ja tiedotteita ajankohtaisista aiheista, jotka koskevat Wikipediaa, Wikimedia Suomi -yhdistystä tai yleisesti Wikimedia-toiminnan asioita sekä keskustelua uutisista ja tiedotteista. Keskustelut, joihin ei ole tullut uusia kommentteja 45 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tutustu myös seuraaviin ohjesivuihin:
Wikipedia:Medianäkyvyys
Wikipedia:Uutiskirjeet

HS on ilmeisesti selvittänyt Wikipedian luotettavuuden

Tänään ilmestyneessä Helsingin sanomissa on ilmeisesti artikkeli Wikipedian luotettavuudesta. Maradonna on muutaman artikkelin keskustelusivulle laittanut kommenttia arvionnin perusteella. Kyseiset artikkelit nyt ovatkin melko heikkoja, mutta mitäs muita artikkeleita tuossa kirjoituksessa arvioitiin. Itse en sitä ainakaan netin kautta päässyt lukemaan, kun olin käyttänyt jo viikon viisi maksutonta lukukertaa HS.fi-sivustolla. --PtG (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 08.40 (EET)

Tässä linkki niille jotka pääsevät lukemaan. Tuosta jutusta pääsee jokaisen arvioidun artikkelin arvioon. --Savir (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 08.53 (EET)

Tässä artikkelit aakkosjärjestyksessä, nimet ja linkit korjattuna, toivottavasti kaikki on oikein: --Savir (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 09.03 (EET)

1980-luku, Adolf Hitler, AK-47, Alan Greenspan, Albert Einstein, Alkuräjähdys, Allosaurus, Amazon (joki), Andit, ANFO, antibiootti, Apollo 13, Arabikevät, Armenialaisten kansanmurha, Arvo Ylppö, ateismi, Augusto Pinochet, Avioliitto, Björn Wahlroos, Brasilian real, Caligula, Cesária Évora, Charles Darwin, Chilen kaivosonnettomuus 2010, Dada, Derivaatta, Don, Doping, eduskuntavaalit 2011, El Niño, Erin (luultavasti Erin Anttila), eroosio, Euroalueen velkakriisi, Evoluutio, George W. Bush, helatorstai, Helluntaiherätys, Higgsin bosoni, Hiilihappo, Hjallis Harkimo, Homeopatia, Huuliharppu, Ikoni, Ilmastonmuutos, iPhone, Irja Askola, James Joyce, Jarrutuskeskustelu, Jeesus, Jelena Isinbajeva, Jokelan koulusurmat, Jokioinen, Joukko-oppi, Jussi Halla-aho, Kaija Saariaho, Kambrikausi, Keskiaika, Kesäolympialaiset 1952, Kimi Räikkönen, kreationismi, Kristallografia, Kunta- ja palvelurakenneuudistus, Kuulalaakeri, Kyösti Kallio, Lasse Laatunen, Liberalismi, Luiz Inácio Lula da Silva, Lyhyeksi myynti, Malin kuningaskunta, Mannerlaatta, Mariaanien hauta, Michael Jackson, Motiivi, murha, Mykkäelokuva, Naisten äänioikeus, Neperin luku, Neptunus, Nikola Tesla, NMT, Nobelin kirjallisuuspalkinto, Näkymätön käsi, Ohjaustehostin, Oklahoma, Orion (yritys), Osama bin Ladenin kuolema, Otava (tähtikuvio), Paitsio, Peloponnesolaissota, Perinnöllisyystiede, Perinnönjako, Pituuskasvu, Polttomoottori, Pussirotat, Pääomatulo, Roller derby, Rosalind Franklin, Sakramentti, Seepra, Sendain maanjäristys 2011, Sievert, Sigmund Freud, Simón Bolívar, Skitsofrenia, Somalia, Suomen 1990-luvun alun lama, Suomen sisällissota, Syanobakteerit, Sydney, symmetria, Syyrian sisällissota, Syyskuun 11. päivän terroriteot, Syöpä, Sähkö, TCP/IP, tekijänoikeus, Toinen intifada, Toksoplasmoosi, Tragedia, Turun palo, Ulvilan surma, Uskonpuhdistus, vallan kolmijako-oppi, Varissuo, Verikoe, Vesimylly, Vesipallo, William Shakespeare, Virtuaalitodellisuus, Ydinreaktori, Yhdysvaltain demokraattinen puolue, Yhteistoimintamenettely, yhteyttäminen, Zulut

Lisäsin jutun leipätekstissä erikseen olleet kommentit artikkeleihin neutraalius- ja korjattava-mallineilla. Eli jutun leipätekstistä kommentit on nyt poimittu ongelmallisiin artikkeleihin. Toivoisin, että joku vielä lisäisi jokaisen yllä olevan listan artikkelin keskustelusivulle uuden osion tyyliin "HS:n arvio artikkelista: katso arvio <linkistä>." Kyseisessä jutussa on siis arvioit seuraavista: virheettömyys, kattavuus, lähteytys, tuoreus, neutraalius, selkeys siten että 5/5 on maksimipisteet ja lisäksi kommentit. Alkuräjähdys sai parhaan arvion. --Hartz (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 09.53 (EET)

Ekseliin ei saanut tolkkua macilla mutta HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on -sivun vaikot toimivat (minulla, mutt amulla on maksullinen sähkölehti käytössä). --Tappinen (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 10.16 (EET)

Parhaan yhteispistemäärän noista arvioiduista artikkeleista saivat Alkuräjähdys, Orion (yritys), Pussirotat ja Verikoe (29/30). Vähiten saivat Malin kuningaskunta, Polttomoottori ja Yhteyttäminen (8/30). --Savir (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 10.20 (EET)

Outoa, kun noista Orion (yritys), Pussirotat ja Verikoe ovat ensiarvioimattomia artikkeleita. Näistä Verikoe on lisäksi tynkä että lähteetön! --Hartz (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 10.34 (EET)

Miten niin? Eihän ensiarvioinnilla (seulonnalla) ole yhtään mitään tekemistä sivun sisällön laadun kanssa eikä seulontaa ole sisällön arviointiin tarkoitettukaan. Tynkähän taas useimmiten tarkoittaa vain sitä, että artikkeliin on laitettu tynkä-malline. --Pxos (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 10.43 (EET)

No, edellyttää kyllä pahimpien ongelmien merkitsemistä ja sivuhistorian tarkistamista, jotta sotkut eivät pesiytyisi artikkeliin pysyvästi... ja kyllä tällä on jotain tekemistä sivun sisällön laadun kanssa. Muistin virkistykseksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ohje:Sivujen_arviointi#Ensimm.C3.A4inen_arviointi. Tynkä tarkoittaa kyllä muutakin kuin vain sitä, että artikkeliin on laitettu tynkä-malline, koska tynkä-malline laitetaan artikkeliin (tai sitä pidetään artikkelissa) syystä. --Hartz (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 12.09 (EET)

Ohjeet ovat ohjeita ja se mitä tapahtuu on toista. Tynkä-malline tarkoittaa sitä, että artikkelissa on tynkä-malline. Johan tästä on ollut puhetta. Itsekin laitoin aikanaan mallinetta artikkeleihin, koska se näytti olevan tapana täällä, ilman mitään järjen häivää. Seulontaakin voi harrastaa tai olla harrastamatta hyvin tai hyvin huonosti, ei sillä mitään laadukkuudesta kerrota tai pidäkään kertoa. --Pxos (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 12.16 (EET)

Joo onhan lakejakin, niitä pitäisi noudattaa, mutta se mitä tapahtuu on toista. Lakeja voi noudattaa tai olla noudattamatta. Lakiahan ei tarvitse noudattaa, jos ei siinä itse näe järjen häivääkään. Tai ainakaan minun ei tarvitse, kun minä olen minä. --Hartz (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 12.23 (EET)

Hesarin arvioija on ilmeisesti tulkinnut Verikokeen 'Aiheesta muualla' -linkit lähteiksi. --Ebling Mis (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 10.52 (EET)

Fiwikissä ainoastaan seulojat näkevät ylipäätänsä onko artikkeli ensiarvioitu vai ei. Eli suurelle yleisölle seulontaa, ensiarviointeja sun muuta ei ole olemassa. Noin muuten, niin ehkä se, että tyngän pituista sisällöltään hyvin kirjoitettua lähteetöntä, mutta ulospäin linkittävää artikkelia pidettiin oivallisena kertoo jotain hyvin olennaista siitä miten ihmiset hakevat tietoa Wikipediasta. Tms. täältä ei kaivata kilometrin pituisia artikkeleita vaan selkeitä ja virheettömiä artikkeleita pituuden kustannuksella. --Zache (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 17.36 (EET)

Joo, ja kun sellaisia tuotetaan vielä lähteistettyinä ja keskeiset linkit sisältävinä, niin kaikki ovat tyytyväisiä.

Eli vaikka eräs puute on, että joistain erittäin tärkeistä, keskeistä aiheista tarvittaisiin ehkä myös hiukan kokoavampia artikkeleita, niin tarvetta on myös lyhyille, olennaisimman sisältäville, ja silloinkin niissä tärkeimmissäkin lopulta tärkeämpää on selkeys ja virheettömyys eikä niinkään aina pituus.--Urjanhai (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 18.46 (EET)

Tuli muuten tuosta mieleen näkökulma että tässä tapauksessa erityisesti luotettaville, asiantuntijoiden arvostamille laajempaa tietoutta tarjoaville sivuille vieviä linkkejä arvostettiin. Esimerkiksi minulla Google.fi -haku aiheesta verikoe tarjoaa ensimmäisten tulosten joukossa asiantuntijalähteiden sijasta mm. yksityisen lääkärifirman laboratorian mainoksia ja Suomi24/Demi/Kaksplusjne -keskusteluja luokkaa 'sattuuko verikoe'. Joten Wikipedialla voi olla tällainenkin rooli, 'mistä löytää lisää todennäköisesti luotettavaa tietoa'. (Muistaako joku vielä Makupalat?) --Ebling Mis (keskustelu) 2. joulukuuta 2013 kello 00.46 (EET)

Toimii myös maksutta. Ja viis lukuertaahan saa taas uudestaan kuhan tyhjennät evästeet. ;) J.K Nakkila (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 10.22 (EET)

---

Tässä artikkelit myös yhteispistemäärän mukaisessa järjestyksessä, korkeimmasta pienimpään. --Savir (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 10.54 (EET)

Alkuräjähdys, Orion (yritys), Pussirotat, Verikoe, Jussi Halla-aho, Paitsio, Toksoplasmoosi, Hiilihappo, Jokioinen, Peloponnesolaissota, vallan kolmijako-oppi, ANFO, antibiootti, Higgsin bosoni, Ilmastonmuutos, Jarrutuskeskustelu, Jelena Isinbajeva, Syanobakteerit, Sydney, Ydinreaktori, Arvo Ylppö, Björn Wahlroos, Kristallografia, Mykkäelokuva, Nikola Tesla, William Shakespeare, Kesäolympialaiset 1952, Kimi Räikkönen, Ohjaustehostin, Amazon (joki), Doping, eduskuntavaalit 2011, Freud, Michael Jackson, Perinnönjako, Suomen sisällissota, Vesipallo, Yhteistoimintamenettely, Avioliitto, Hjallis Harkimo, Jokelan koulusurmat, Kaija Saariaho, Kambrikausi, Oklahoma, Virtuaalitodellisuus, Yhdysvaltain demokraattinen puolue, Dada, Erin Anttila, Homeopatia, iPhone, kreationismi, Neptunus, Nobelin kirjallisuuspalkinto, Näkymätön käsi, Otava (tähtikuvio), Roller derby, Turun palo, Armenialaisten kansanmurha, Derivaatta, El Niño, helatorstai, Helluntaiherätys, Jeesus, Keskiaika, Lasse Laatunen, Motiivi, murha, Rosalind Franklin, Seepra, Sievert, Albert Einstein, Cesária Évora, Don, Luiz Inácio Lula da Silva, Mariaanien hauta, Somalia, symmetria, Sähkö, TCP/IP, Varissuo, Alan Greenspan, Brasilian real, Charles Darwin, Chilen kaivosonnettomuus 2010, George W. Bush, Mannerlaatta, Neperin luku, NMT, Perinnöllisyystiede, Skitsofrenia, Suomen 1990-luvun alun lama, Syöpä, tekijänoikeus, Uskonpuhdistus, 1980-luku, Adolf Hitler, Andit, Apollo 13, Augusto Pinochet, Ikoni, Sendain maanjäristys 2011, Kyösti Kallio, Naisten äänioikeus, Pituuskasvu, Syyskuun 11. päivän terroriteot, Ulvilan surma, AK-47, Caligula, Irja Askola, James Joyce, Pääomatulo, Simón Bolívar, Tragedia, Vesimylly, Allosaurus, Joukko-oppi, Liberalismi, ateismi, eroosio, Lyhyeksi myynti, Euroalueen velkakriisi, Evoluutio, Huuliharppu, Arabikevät, Kunta- ja palvelurakenneuudistus, Sakramentti, Syyrian sisällissota, Toinen intifada, Kuulalaakeri, Osama bin Ladenin kuolema, Zulut, Malin kuningaskunta, Polttomoottori, yhteyttäminen

---

Kauhiast hämmästyttää että Wikipedian edustajana haastattelussa [1] on Wikipedian entinen ylläpitäjä ja tiedottaja. Missä luuraa nykyinen tiedottaja? --Eb2t (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 11.02 (EET)

Varmaan sitä pitää kysyä toimittajalta miksi hän on Joonas Lyytistä haastatellut. Lyytinen muuten ei ollut tuossa haastateltavan ex-tiedottajan roolissa vaan ihan vain pitkäaikaisena Wikipedian kirjoittajana ja hän oli minusta ihan yhtä hyvä haastateltava kuin kuka tahansa muukin. --Zache (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 11.44 (EET)

Kiitos vastauksesta. Toimittaja tietää mutta kai sitä saa ihmetellä täälläkin. Edustavampiakin olisi ollut,Olisin suositellut että vaikka sinä! --Eb2t (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 11.52 (EET)

No siis jos pitäisi sokkona arvata niin kai arpa on osunut Lyytiseen siksi, että hän on ollut kirjoittanut Wikipediasta akateemisiin julkaisuihin ja jos nuo tutkijat (tai toimittaja) eivät ole häntä henkilökohtaisesti tienneet niin ainakin nimi on osunut silmiin ja se on sitä kautta hän on päätynyt haastateltavaksi. Akateemiset Wikipediapiirit eivät kuitenkaan Suomessa ole niin hirveän isot. --Zache (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 12.01 (EET)

Ovat he tienneet. Ensi kerralla sitten sinä tai itse tiedottaja. --Eb2t (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 12.21 (EET)

Tuossa kommentissa voi henkilökohtaisen hyökkäyksen makuakin olla... --Hartz (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 12.09 (EET)

Jos menee julkisuuteen, pitää kestää kritiikkiä. --Eb2t (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 12.23 (EET)

Hei vaan kaikille pitkästä aikaa. Minä päädyin haastateltavaksi (tietääkseni) siten, että toimittaja Unto Hämäläinen, johon olin tutustunut Wikipedian tiimoilta tiedottaja-aikanani oli vinkannut nimeni juttua kirjoittaneelle toimittajalle. Annoin ensin lyhyen haastattelun tuon arvioinnin kainalojuttuun ja seuraavana päivänä toinen toimittaja pyysi pidempää henkilöhaastattelua sunnuntain lehteen. Monia muita varmaan minua sopivampiakin haastateltavia olisi varmasti ollut. Toivon, että onnistuin antamaan myönteisen ja totuudenmukaisen kuvan tästä yhteisöstä, joka on minulle vuosien saatossa ollut hyvin tärkeä ja rakas. --Joonasl (kerro) 2. joulukuuta 2013 kello 09.03 (EET)

Luin jutun. Aika mielenkiintoinen juttu [www.hs.fi/ihmiset/a1385789928816] kun vertaa siihen mitä faktillisesti tapahtui. --85.76.137.120 14. tammikuuta 2014 kello 09.22 (EET)

Nykyinen tiedottaja on suomi-Wikipedian alkuperäinen tiedottaja, ja jos otetaan kriteeriksi vaikka 50. uusimman muokkauksen aikaleima niin entinen tiedottaja on aktiivisempi :) --Harriv (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 14.59 (EET)

Joo en toki kelpaa esimerkiksi aktiivisesta muokkaajasta. HS soitti kyllä minullekin mutta ei tehnyt varsinaista haastattelua vaan tarkisti Wikipedian käyttömääriä. --TJ (keskustelu) 2. joulukuuta 2013 kello 08.36 (EET)

---

Tämä Hesarin juttu on luultavasti hyväksi Wikipedialle. Olin pelännyt etukäteen, että se olisi liian kielteinen tai asiantuntematon, mutta sehän kannustaakin ihmisiä tulemaan Wikipediaan parantamaan artikkeleita. Artikkelien valinta ei tosin ollut täydellinen (esim. uskonto-osio on käytännössä pelkkää kristinuskoa ja muutenkin aihevalinnat ovat aika vakavia).--Savir (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 12.15 (EET)

Sattuiko haaviin yhtäkään Tomistin kirjoittamista ansiokkaista filosofia-artikkeleista? --Hartz (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 12.26 (EET)

En tiedä niitä nimeltä, mutta Hesarin aiheet valittiin niistä aiheista jotka tulivat toimittajien mieleen lukematta Wikipediaa (siinä suhteessa hyvä satunnaisotanta siis). --Savir (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 12.33 (EET)

(Tämä allekirjoittanut innostui rekisteröimään tunnuksen monen vuoden lurkkauksen jälkeen!) Etenkin ne arvioijat jotka vaivautuivat antamaan sanallista kommenttia kannattaa minusta huomioida, referoin matematiikka-aiheiset (Joukko-oppi, Derivaatta) asianmukaisille keskustelusivuille. (Neperin luku arviotiin anonyymin Aalto-professorin toimesta epäinformatiivisesti pelkillä numeroilla) --Ebling Mis (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 12.36 (EET)

Tästä kannattaisi tehdä Wikiprojekti (Wikiprojekti:Hesarin korjauspyynnöt) ja tehdä taulukot pisteistä ja kommenteista. Ihmettelin, ettei jo ole. Tässä xls-tiedostona arviot: http://files.snstatic.fi/HS/2013/11/wikipedia/hs-wikipedia-selvitys.xls -tKahkonen ☺ 30. marraskuuta 2013 kello 12.46 (EET)

Tuo on hyvä ajatus, ja sitä on ennakoitukin, ja ehkä siihen voisi linkittää jopa etusivulta (kuten aikaisemmin linkitettiin viikon yhteistyöartikkeleihin). Joissain tapauksissa Hesarin käyttämä kommentoija on kuitenkin vähemmän arvovaltainen kuin kritisoimansa lähde, joten jokainen korjaus kannattaa harkita etukäteen. --Savir (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 13.01 (EET)

Tässä pisteytys: Käyttäjä:Kahkonen/HS. Onko yksikään artikkeleista lupaava, hyvä tai suositeltu? -tKahkonen ☺ 30. marraskuuta 2013 kello 13.44 (EET)

Laadukkaiksi arvioituja artikkeleja ovat Alkuräjähdys, Jussi Halla-aho, Peloponnesolaissota, Kesäolympialaiset 1952, Michael Jackson, Jokelan koulusurmat, Neptunus, Somalia, Charles Darwin, Uskonpuhdistus sekä James Joyce. --Savir (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 13.50 (EET)

Kiitos. Uskaltaisinko lisätä kommenttitaulukon myös vai tuleeko tekijänoikeusmörkö ja syö? -tKahkonen ☺ 30. marraskuuta 2013 kello 14.13 (EET)

Minä en lisäisi, mutta ehkä Hesari voisi pyydettäessä sallia sen. Voisinko minä käydä viimeistelemässä hienon taulukkosi esim. suoristamalla linkit, kun minulla ne ja laadukkaiden artikkelienkin linkit näkyvät kätevästi omilla värellään? --Savir (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 14.16 (EET)

Saa muokata, ja saa siirtää wikiprojektisivulle, jos sellaisen tekee. -tKahkonen ☺ 30. marraskuuta 2013 kello 14.22 (EET)

Tein myös kommenteista oman taulukon, mutta en julkaise sitä ennen kuin saan vastauksen Hesarilta. -tKahkonen ☺ 30. marraskuuta 2013 kello 15.31 (EET)

Noistahan James Joyce sai todellisen murska-arvion ja artikkeli on jopa hyväksi valittu. Muista statusmerkinnän saaneista artikkeleista Charles Darwin ja Somalia saivat merkittävää kritiikkia. Darwin-artikkeli on aivan liian pitkä ja siksi epäselvä. Somalia puolestaan on vanhentunut. --PtG (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 14.29 (EET)

Jatkona kommentilleni alempana: kun siellä luettelin esimerkkejä arvioimattomien artikkelien palautteesta, niin tässä ainakin pari vastaavaa esimerkkiä eri tasoille arvioiduista. Eli esim. noita voi tutkia tässä esim. James Joycen tapaukessa hyvän artikkelin kriteerejä vasten. Ja kun arviointi on tuossa vanhahko, niin tässä ehkä myös voi tulla välitilinpäätöstä tuleeko esim. vanhojen hyvien ja suositeltujen arvioinnin seuraavalle kierrokselle ottaa tiuhempipiikkistä haravaa ja jos niin missä asioissa. Esim. James Joyce tai Charles Darwin on tyypillinen tärkeä kulmakiviartikkeli, jonka saaminen asiantuntijaa tyydyttäväksi (= samalla peruslukijan kannalta luotettavaksi) vaatii huomattavaa asiantuntemusta joko ammatin puolesta tai erittäin edistyneenä harrastajana, ja silloin ihan mielenkiintoista sada listaa, minkälaisia puutteita arviointiprosessime läpi käyneisiin, eri aikoina arvioituihin artikkeleihin on tämän otoksen perusteella jäänyt. Lupaavahan taas onkin vain lupaava, eikä siinä taivaita ole tavoiteltukaan, ja sen puoleen se on mikä on.--Urjanhai (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 14.53 (EET)

Jos nyt noista kahdesta artikkelista katsoo arvioita, niin näkee kyllä mielenkiintoisia pointteja. Darwin on saanut hyvät pisteet virheettömyydestä ja neutraaliudesta, joten luulisin, että asiasisältö on kunnossa. Mutta sitten erityisesti osiot lähteistys, tuoreus ja selkeys ollut huonoja. Lähteissä ilmeisesti toivottavaisiin suomenkielisiä tekstejä ja selkeyttä haittaa laajuus. Ja kun vertaa esimerkiksi vertaisarviointiin, niin allekirjoittanut kritisoi siinä oikeastaan tuota pituutta. James Joyce puolestaan on täysin puuttellinen arvioinnin perusteella: paljon pieniä epätarkkuuksia, lähteet heikkoja, "vaikuttaa toisinaan naiivilta proseminaariesitelmältä" ja painottuu välillä epäoleelliseen. SA-äänestyksessäkin muuten huomioitiin tuo lähdemateriaalin heikkous, siksi artikkelia ei valittu suositelluksi. --PtG (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 15.03 (EET)

Eri arviointitasojen ero tosiaan näkyy. - Sehän oikeastaan juuri osoittaa meidän resurssipulaamme, kun tämäntapaisissa todella tärkeissä aiheissa vielä hyväkään artikkeli (ainakin jos arvoinnista on aikaa) ei oikein ole riittävä. --Urjanhai (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 15.14 (EET)

Itse asiassa näyttää päässeen hyväksikin vain täpärästi. Samaa ongelmaa sielläkin korostettiin, ja Ukasilta on siellä laaja kommentti asiasta. --PtG (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 15.24 (EET)

---

Nämä arviot kannattaa huolella lukea sekä arvioimattomien artikkelien osalta että arviotujenkin, koska niistä saadaan arvokasta palautetta siitä, mikä tyypillisesti voi ollla wikiprosessin synnyttämän lopputuotteen heikkoutena toisaalta arviomattomissa arkeleissa, joita ehkä kukaan koskaan ei ole katsonut kokonaisvaltaisesti kriittisellä silmällä, ja mitä toisaalta on voinut jäädä vielä arvioituihin artikkeleihinkin arvioinnin jälkeen.

Katsoin ihan vain kokeeksi muutaman: Ulvilan surma, Varissuo ja Albert Einstein (taisin katsoa vain maininnan tekstissä). Näistä esim. syntyy ihan mielenkiintoinen palaute arvioimattomien artikkelien osalta. --Urjanhai (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 14.27 (EET)

Kyllähän nuo on mielenkiintoisia ja osin hyödyllisiä arvioita. Nuo tutkijat ja muut arvioijat katsovat tietysti asioita omasta perspektiivistään. Joissain vaaditaan esimerkiksi tuoreempien kansainvälisten tutkimustulosten hyödyntämistä. Wikipedia-kirjoittajat ovat kuitenkin vapaaehtoisia ja varmaan aika harvalla on pääsyä edes kaikkiin parhaimpiin kirjalähteisiin, maksullisista tiedeartikkeleista puhumattakaan. Mutta pääsääntöisesti silti siellä on hyviä huomioita, joissakin artikkeleissa vähän enemmän ja joissain vähemmän. --PtG (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 14.34 (EET)

Sehän juuri on se rajoitus, että meidän pieni joukkomme ei millään repeä kaikkeen. Meitä tuo voi kuitenkin auttaa, kun tunnistetaan toisaalta arvioimattomien ja toisaalta arvioitujen artikkelien tyypillisiä puutteita ja näin saadaan mustaa valkoiselle, mitä vinoumia kumpaisissakin tyypillisesti voi olla. Ongelmanahan tässä kansalaistoiminnassa on nyt juuri tuo kansalaisten puute, eli "eipä riennä riemuksemme leipä (wikipediaa muokkaamattomien) miesten maatessa" (Jaakko Juteini: Kansalaislaulu).

Ja tässähän olisi projektin paikka: eli kauanko meillä nyt menisi kun korjaisimme noista nyt arvioiduista artikkeleista niissä osoitetut puutteet.- Ongelma vain taitaa olla että meillä ei ehkä ole päivystää Joyce-asiantuntijaa tai päivystävää Darwin-asiantuntijaa nykyisessä ketjussamme, eikä aina varmuutta siitäkään, ovatko artikkelien alkuperäisetkään laajentajat enää aktiivisia. Ja kuinka kauan esimerkiksi meniksi kun H. K. Riikonen itse (tai jos häntä vielä halutaan käyttää jatkoarvioinnissa, niin joku muu saman tason asiantuntija) pyöräyttäisi meille tuon Joyce-artikkelin? Eli pyydettäiskö raakasti esim. joku toinen kirjalisuustieteen professori pyöräyttämään meille kunnon Joyce-artikkeli, ja joku evoluutiobiologian professori pyöräyttämään meille kunnon Darwin-artikkeli. - Tai käytännössä varmaan riittäisi saman alan maisteri tai gradupopiskelijakin, joka kyllä yhtä lailla tuntee seim. nykyisen tutkimuksen ja keskeiset tämänhetkiset lähteet jos oma erikoistuminen on lähellä aihetta. EDIT: Tämä ajatus oli huono, sillä otoksen korjaaminenhan ei poista niitä ongelmia koko aineistossa, joista otos on otos. Sen sijaan projektiksi pitää ottaa sen listaaminen, minkä tyyppisiä ovat ne havaitut puutteet, joita otos on tuonut esiin, ja alkaa soveltaa tätä yleistä tietoa kaikkien, uusien ja vanhojen artikkelien korjaamisessa ja arvioinnissa. Esimerkkinä tästä vaikka se, että tärkeän artikkelin tulee perustua uusimpaan kirjallisuuteen kattavasti. - Se on sitten eri juttu, onko yhteisössämme tähän joka aiheessa aiheessa voimavaroja, mutta tässä voimme kääntyä niiden puoleen, joilla näitä voimavaroja on. --> Jälleen kerran tämä linkki: Mikko Heikkinen: Tieteen popularisointi tietoverkossa — kuka ja miten?. Luonnon tutkija, 2008, 112. vsk, nro 5, s. 151–153. Helsinki: Suomen Biologian Seura Vanamo ry. Artikkelin verkkoversio kirjoittajan blogissa. Viitattu 23.9.2009. --Urjanhai (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 15.08 (EET)

---

Luin osan arvioista Hesarin sivuilta. Ne ovat mielestäni perusteltuja ja yleiskuva on positiivisempi kuin mitä oletin. Artikkeleita pidettiin enimmäkseen neutraaleina, mikä oli iloinen yllätys, kun sinne oli kuitenkin tietoisesti valittu sellaisia aiheita, joista on paljon erilaisia näkemyksiä. Paljon kiinnitettiin huomiota lähteiden sekalaisuuteen, tiedon sirpaleisuuteen ja yksityiskohtien korostumiseen yhteenvetojen ja laajemman asiayhteyden kustannuksella, mikä on tietysti totta. Statusartikkelit (lupaava/hyvä, suositeltuja ei tainnut olla) eivät yllättäen saaneet mitenkään systemaattisesti parempia arvioita kuin muut. Kauheasti otti päähän, kun ainoa artikkeli, jonka tekemisessä olen ollut paljon mukana, on Syyskuun 11. päivän terroriteot. Minulla oli joskus tarkoitus kehittää se hyväksi tai suositelluksi, mutta työ kaatui minun osaltani parin sitkeän salaliittoteoreetikon kanssa vänkäämiseen, ja eikös Hesarin arvioija sitten kiinnittänytkin huomiota siihen, että salaliittoteoriat mainitaan jo artikkelin johdannossa.--Tanár 30. marraskuuta 2013 kello 15.11 (EET)

Jep, itsehän katsoin myös ensimmäisenä artikkelit, joiden kehittämisessä olen erityisen paljon ollut mukana :) Doping-artikkelissa näyttää olevan ainoana kommenttina "Kokonaisuutena varsin kattava artikkeli, jossa ei suuria virheitä. Viittaukset olisi voitu kohdistaa useampaan (kansainväliseen) katsausartikkeliin." Ja siis mielelläni voisin viitata useampaan kansainväliseen artikkeliin, mutta aika vaikea niitä on löytää käsiinsä näin harrastelupohjalta. Ja Kesäolympialaiset 1952 -artikkeli sai puolestaan erittäin mairittelevat arviot, lähinnä oltaisiin jotain tiettyjä yksittäisiä tietoja nostaa esiin, ja kuulemma olympiakisat on nykyään suositellumpi muoto kuin olympialaiset. --PtG (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 15.18 (EET)

On siellä muutamia suositeltuja, ja tosiaan noita pisteitä arvokkaampia on kommentit. Esimerkiksi Orion saanut jostain syystä lähes täydet pisteet. Ilmeisesti "napakka katsaus Orionin historiaan", vaikka itse en löydä artikkelista mitään yrityksen historiasta kuin perustamisvaiheet. Lisäksi lähteistä viisi pistettä, vaikka artikkelin muutamat hassut viitteet ovat Orionin sivuille ja tilinpäätöstietoihin. Aika löysä arvio artikkelista, joten pistejärjestys ei välttämättä kerro aivan koko totuutta. --PtG (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 15.29 (EET)

Statusarvioinnillemme tässä varmaan on hyvää palautetta, koska missään nimessä pituus ei ole = hyvyys, vaan päin vastoin liika jaarittelu usein enemmän hämärtää, ja tärkeämpiä ovat juuri sen tapaiset perusasiat, joiden puuttumisesta esim. Joyce-artikkelia moitittiin. Erilaiset yhden asian vänkääjät meillä myös ovat aina vieraanamme, ja vaikka wikipedian peruskonsepti salalittoteorioiden kotimaasta tulleena onkin nämä huomioonottaen kehitetty, niin näidenkin työkalujen käyttö vaatii erittäin suurta, taitoa, tasapuolisuutta, kylmää päätä mutta valitettavasti myös istumalihaksia. Joissakin aiheissa meillä on eräitten hyvin tasapuolisten ja kokeneitten käyttäjien ansiosta saatu käsittely varsin hyvälle tolalle, mutta yleensä joitain kupruja aina jää, kun aina joskus yhden asian vänkääjän istumalihakset ovat kestävämmät, eikä kukaan millään ehdi pitää lukua kaikesta. - Mutta tässähän tosiaan saimme neutraaliudesta kiitosta, vaikka myös moitetta, luultavasti likimain todenmukaisella jakaumalla. --Urjanhai (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 15.38 (EET)

Artikkeleja kohtaavat ongelmat ovat moninaisia, ja wikityön eri lajit sen myötä käytännössä mahdotonta arvottaa. Joihinkin aiheisiin kohdistuva määrätietoinen käyttäjän oman agendan suoltaminen on varmasti vaikeimpia ja työläimpiä korjattavia artikkelikehityksessä. Mikäli Tanár ei olisi aikoinaan putsannut Syyskuun 11. päivän terroritekoja artikkelin arviointi olisi ollut murskaava. Hyvää työtä, turha turhautua. Terv --Riisipuuro (keskustelu) 2. joulukuuta 2013 kello 22.55 (EET)--

Hesarin värväämistä asiantuntija-arvioijista osa on selvästi ollut kriittisempiä ja osa armeliaampia Wikipedialle. Ainut noista otokseen sisältyvistä artikkeleista, jonka teksti on enimmäkseen minun kirjoittamaani, on Jarrutuskeskustelu. Se on saanut yllättävän myönteisen arvion, vaikka omasta mielestäni artikkeli on suppeutensa ja hajanaisuutensa vuoksi varsin kurja [arvion kirjoittanut professori on muuten sellainen, jonka muutamalla luennolla muistan itsekin istuneeni]. Melkein sanoisin, että olisivat voineet olla kriittisempiäkin. Kiinnostavaa olisi nähdä sellainen asiantuntijoiden arviointi, jonka aineistona olisivat pelkästään Wikipedian oletettu parhaimmisto eli suositellut artikkelit. Se olisi Wikipedialle ja sen toimintamekanismille todellinen uskottavuustesti. --Risukarhi (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 16.07 (EET)

Niin, tai voisi edes aloittaa siitä, että eri ihmiset arvioisivat artikkeleita edes suunnilleen yhteismitallisesti. Ensin pitäisi olla selvää kuinka arvioidaan, vasta sitten arvioidaan. Lähteetön artikkeli sai joltakulta 29/30 pistettä, mikä on melko pöyristyttävää. Muutenkin aika mutulla mentiin -- artikkeleissa oli sitä ja tätä tai puuttui sitä ja tätä ja eräs jätti kommentit antamatta antaessaan vain numerot eli perustelut puuttuivat (eihän tällöin numeroilla ole juuri mitään merkitystä, kun keskeistä ei ole se minkä numeron sai vaan miksi sai tietyn numeron). Mutta eipä suojatyöpaikkojen turhan tutkijoilta ehkä enempää olisi olettaa voinutkaan. Ainoa artikkeli, jolle olisin itse kyennyt antamaan yli 20 pistettä olisi Alkuräjähdys, Albert Einstein ehkä 18 pistettä, muut olisivat jääneet alle 15 pisteen. --Hartz (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 16.20 (EET)

Taitaapa noilla sentään jokaisella, jos pistetään pinoon pöydälle, olla enemmän asiapitoista tekstiä tuotettuna kuin mitä me kukaan olemme ehtineet tänne wikipediaan kirjoittaa. Itsekin vaikka olen ****sti muokannut, niin tuskin siitä artikkeliavaruudessa olevasta tekstistä saisi edes ohuen väitöskirjan paksuista tekstimassaa. --Urjanhai (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 16.31 (EET)

Voidaan siis todeta, että lähteistys ja artikkelin taso eivät kulje käsi kädessä... --Lax (keskustelu) 2. joulukuuta 2013 kello 14.33 (EET)

---

Artikkelit ja pisteet helpommin sulatettavassa muodossa täällä: Käyttäjä:Harriv/HS Selvitys 2013. --Harriv (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 17.02 (EET)

Heh, kilpailevia taulukoita. Kahkosella on jo parempi, lälläs, eikun... --Pxos (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 17.16 (EET)

Kappas, pitää varmaan parannella sitten :) --Harriv (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 17.31 (EET)

Minulla on myös versio, jossa on sanalliset arviot mukana. En vain tiedä, voiko sitä noin vain julkaista ilman lupaa. — maanantaina lisätietoa, saako. -tKahkonen ☺ 30. marraskuuta 2013 kello 20.11 (EET)

Laitoin esille, katsotaan pääseekö käräjille. --Harriv (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 20.17 (EET)

Mennään yhdessä: Käyttäjä:Kahkonen/HS#Sanallinen_arviointi_ja_pisteet. -tKahkonen ☺ 30. marraskuuta 2013 kello 20.25 (EET)

Niin oliko teillä se Hesarin tai kirjoittajien lupa kopioida nuo vai tutustutteko siellä raastuvan eteisessä sitten? Ei tuohon oikein sitaattioikeuskaan taida riittää. --Pxos (keskustelu) 2. joulukuuta 2013 kello 15.39 (EET)

---

Katsoin nyt malliksi vielä artikkelin Jokioinen, joka edustaa itse muokkaamaani aihepiiriä, mutta on artikkeli, jota en ole itse paljon muokannut. Se sai arvioinnissa melko hyvät pisteet, ja onkin hyvä esimerkki arvioimattomasta artikkelista, jota on laajennettu "vanhan koulun" mukaan, so lisätty suurin piirtein oikeaa tietoa eri aikoina eri käyttäjien toimesta, mutta aika paljon ilman viittauksia mihinkään lähteisiin. Suuria virheitä ei ole, koska lisääjillä on ollut joko lähteitä tai muuten tietoa. Näinhän alkuun tehtiin kaikki artikkelit, ja alkuun tällaisia oli jopa suositeltuina.

Samanlainen tärkeämmistä artikkeleista on esimerkiksi Uralilaiset kielet, josta Käyttäjä:Tanár aihetta hyvin tuntevana joskus hiljakkoin arvioi, että sisältö on suurin piirtein kohdallaan, ja lähinnä enimmäkseen lähdeviitteitä puuttuu. Tämä kaiken kaikkiaan on positiivista, että näin eventualistisellakin prosessilla sentään syntyy (kai juuri wikipedian alkuperäisen konseptin mukaan) noin pragmaattisesti suht. käyttökelpoista tuotetta, vaikka (toivon mukaan) jokainen kai ymmärtää, ettei tämmöinen tuote ole mitään jumalan sanaa. - Kun taas tärkeissä ja isoissa aiheissa lopputulos samoin eväin usein on onnettomampi, ja esim. tuo Uralilaiset kieletkin on siinä suhteessa ilman muuta poikkeus, että sen kimpussa sentään on häärinyt jo käyttäjätunnusten perusteella ainakin joskus jokunen ihan oikea ammattilainen ja arvatenkin vielä epälukuinen määrä edistyneitä maallikkoharrastajia, ja vaikka muokkausta on tehty pienissä paloissa, niin tässä (pikemminkin poikkeuksena kuin sääntönä) eventualistinenkin metodi on tuottanut ainakin jonkinlaisen, joskaan ei vielä mitenkään varmaan riittävän lopputuloksen. (Mutta useimpiin muihin wikeihin nähden silti aivan huippua, kun niissä monissa kohdin 50 vuotta vanhat yleiskatsaukset ja nykytutkimuksen marginaali-ilmiöt pannaan "keskustelemaan" keskenään, ja uusin nykytutkimus monilta osin loistaa poissaolollaan.) - Vaikka yleisempää kai onkin, että jokin tämän tärkeysluokan artikkeli on samalla prosessilla paljon surkeammassa tilassa. - Eli kun siis tekijöitä on rajallisesti, niin kukaan ei millään ehdi revetä kaikkeen.

Mutta vastoin Wikipedian "syvempiä" periaatteitahan tällainen artikkelien pragmaattinen, eventualistinen nykytila on, ja huonolla tolalla olevissa tärkeissä aiheissa sen hyvin huomaa.--Urjanhai (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 17.09 (EET)

Mielenkiintoisinta oli huomata hesarin arvioissa yhtenevyys omaan arviooni ko. artikkeleista. Mm. surkeaksi arvioitu Syyrian sisällissota, joka on pääosin Merikannon tunnettuun tyyliinsä kyhäämä, Syyskuun 11. päivän terroriteot jota salaliittoteoreetikot ovat tarmokkaasti tärvänneet ja AK-47, jota itsekin olen värkännyt ja johon olen korjattava-mallineen laittanut, jonkun kaadettua sen täyteen kehnon kirjan siteerausta, jota hesarin arvioijakin kritisoi. Ja joo, en ole viimeksimainittua aiheen laajuuden ja neuvostomytologian hämäryyden vuoksi jaksanut edes yrittää korjata. Ehkä sen korvaaminen käännöksellä olisi mahdollisuuden rajoissa, tosin enwikin artikkelikin oli pitkään täysin tasoton tekele. --J (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 19.50 (EET)

---

Yhteisön ponnistelut jutussa mainittujen artikkeleiden korjaamiseksi ja parantamiseksi on huomattu toimituksessa [2]. -Htm (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 09.53 (EET)

Näköjään pahin sammakkomöläytykseni yllä päätyi suoraan hesariin. Toivottavasti huomataan myös korjaukseni ([3]).--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 10.54 (EET)

Tai itse asiassa se olikin näköjään luettu korjauksen mukaisesti jo ennen korjausta. Eli korjattaisiin epäkohdat eikä otosta. --Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 10.57 (EET)

---

Hesarin uutinen oli kovin positiivinen verrattuna tutkimuksen tuloksiin. Jos otamme Hesarin tuloksista ne artikkelit, jotka kaikilla kriteereillä saavuttivat tason 4 tai 5 (hyvä tai erinomainen), jää jäljelle 17/134 täysin hyvää ja erinomaista artikkelia. Artikkeleista kaksi kolmasosaa (85 kpl) oli ainakin jollain mittarilla huono (1) tai välttävä (2). Kirjoituksesta paistoi ennakkokäsitys, että Wikipedia on surkea ("maine ei yleisesti ole ollut häävi"). Kun Wikipedia ei ollutkaan aivan surkea, uutisoitiin se isosti. — Kun lukee Wikipediasta itse hyvin tuntemiaan aiheita, voi helposti löytää virheitä, puutteita, huonoja artikkeleita ja propagandaa. Joka juttua ei pysty korjaamaan, vaikka kuinka näkisi, että väärin menee. Hesarin selvityksestä näkee sen, että maallikoiden jutut eivät asiantuntijoiden mielestä ole aivan kohdillaan. Selvitys lienee arvokas rakentavana kritiikkinä. --Wähäwiisas (keskustelu) 2. joulukuuta 2013 kello 15.42 (EET)

Arviointi tehty paperilta

Hesari on ilmeisesti tarjonnut eri arviojille paperitulosteet artikkelista kuten käy ilmi sekä Hesarin artikkelista että eräästä arviointilausunnosta, jossa hän viittaa artikkelin sivunumeroihin. Esimerkiksi artikkelissa tekijänoikeus on arvioija maininnut puutteena, että teoskynnystä ei mainita artikkelissa kuin yhdessä sivulauseessa. Tämä pitää paikkansa, mutta asiasta on Wikipedian sisäinen linkki omaan artikkeliinsa "teoskynnys", jossa asiasta on muutama virke enemmän. On huomattava, että arvionti on siis osaksi tehty kuin paperista tietosanakirjaa lukien eikä siinä välttämättä ole otettu huomioon hypertekstissä olevia linkkejä. --Pxos (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 14.57 (EET)

Samaan kiinnitin huomiota. Wikityksiä lisätiedontarjoajina ei huomioita. (sama varmaan verkkolähteiden kohdalla, vaikka ei yhtä olennaista) Gopase+f (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 15.00 (EET)

Mutta ilmeisesti osa on kuitenkin käyttänyt Wikipedian normaalia verkkoversiota? Esimerkiksi Ropo Jokonen jopa viittaa kreationismi-artikkelin keskustelusivulla käytyyn artikkelin parannuskeskusteluun. Ilmeisesti osa arvioijista (luonnollisesti) tuntee Wikipedian ja sen käytännöt paremmin kuin osa arvioijista. --PtG (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 15.28 (EET)

Minä oletin että "tallenne" tarkoittaa joko tallennettua html-sivua kuva- ja tyylitiedostoineen, tai pdf-versiota. Sen jotkut arvioijat ovat sitten printanneet itselleen sivunumeroineen ja arvoineet siitä. --Savir (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 15.59 (EET)

Yritin korjailla muutamia kommentoituja asioita ja huomasin tuon saman, että sähköisen Wikipedian perusominaisuuksia ei oikein ole tajuttu. Artikkelista Sendain maanjäristys 2011 kommentoidaan kovasti, että miksi ei ole selitetty ydinvoimalaturmaa laajasti tai edes viitattu siitä kertovaan artikkeliin. Pääartikkeliviittaus ON olemassa. Wikipedian perusideaan ei myöskään kuulu artikkelin sisällön kopioiminen laajasti toiseen ylemmän tason artikkeliin (laajemman ja yleisemmän tason artikkeliin) tai sivuavaan artikkeliin. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. joulukuuta 2013 kello 00.22 (EET)

Korjailin sähkö-artikkelia (etenkin historiaosa mutkalla). Sen artikkelin kommenteista paistaa sama paperikopioon keskittyminen läpi: Jriitikko ihmettelee, että miksi ei käydä läpi tärkeää Sähkömagneettista vuorovaikutusta. Kyllä se käydäänkin läpi - omassa viitatussa artikkelissaan.

Wikipedian materiaalin jakamista linkitetyiksi artikkeleiksi ei oikein tajuta. Varmaankin sen huomaa vasta, kun on enemmän lukenut Wikipediaa - ja kenties kirjoittanutkin Wikipediaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. joulukuuta 2013 kello 02.08 (EET)

Suomi-näkökulma ei ole ongelma, angloamerikkalaisuus on

Useampi arvioijista kritisoi artikkeleissa liiallista angloamerikkalaisuutta. Mikäli sain luettua kaikki arviot oikein, kukaan ei kritisoinut sitä, että jotkin artikkelit käsittelivät aihettaan lähinnä Suomen näkökulmasta. Silti wikipedia-aktiivina huomaa, että wikiyhteissössä asenteet ovat toisin päin. Lopuksi lainaus Henrik Meinanderin arviosta 1980-luku -artikkelista: "Teksti on hyvin tyypillinen Wikipedialla. Sinänsä se ei sisällä mitään asiavirheitä, mutta perspektiivi on kuitenkin selkeästi anglo-amerikkalainen. Lähdeviittaukset mitättömät. Virheettömyys: 4/5 pistettä Kattavuus: 3/5 pistettä Tekstia ovat kirjoittaneet lähinnä anglo-amerikkalaiset. Libanon, lähi-idän muut alueet, kulttuurin ja tieteen alalta mainitaan melkein vain amerikkalaisia. Lähteytys: 1/5 pistettä Lähinnä anglo-amerikkalaista aineistoa. Ja hyvin vähän ajatellen mitä on olemassa jo yksinomaan netissä." Iivarius (keskustelu) 2. joulukuuta 2013 kello 14.43 (EET)

No onko ihme, jos teksti on pääosin käännös en-wikin vastaavasta artikkelista? Lisäksi ongelmana voi olla, että luetaan englanninkielisiä nettilehtiä ja kirjoja ja käytetään niitä lähteinä. Harvapa suomalaisista tai Wikipedian muokkaajista tai yleensä suomalaisista osaa esim. venäjää tai arabiaa. Kuitenkin täytyy muistaa, että Reuters ja Associated Press ovat molemmat englanninkielisiä ja varmaan keskittyvät angloamerikkalaiseen maailmaan ylipainotetusti. Historiassa Brittiläinen kansanyhteisö oli merkittävä valta. Viimeiset 70 vuotta Yhdysvallat on ollut merkittävin valta. Ehkä liiallinen angloamerikkalaisuus ei ole edes suuri ongelma, kun maailma on niin angloamerikkalaistunut. Wall Street, Harvard, Yale, McDonald's ja Yhdysvaltain sotamahti... --Hartz (keskustelu) 2. joulukuuta 2013 kello 15.11 (EET)

Nii, mistäs saatais wikipediointistipendit kolmelle muokkaajalle: arabian-, venäjän- sekä ranskantaitoisille. --Pitke (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 14.35 (EET)

Asiantuntijanäkökulma

Tai pikemminkin se ikuisuuskysymys, että me fi.wikipediassa ei sitä olla saatu eikä tulla saamaankaan. Noista arvioista paistaa monessa läpi sellainen tunnelma, että asiantuntija arvioi artikkelin "ihan kivaksi" maallikkolukijoille mutta samalla toteaa, että se on puutteellinen sillä tavalla, jossa asiantuntijan apu olisi varsin tärkeää. Tai sitten lähteet ovat liian yleisluontoisia tai vanhentuneita. No ihan tosi. Miten me saataisiin asiantuntijoita mukaan meininkiin, edes tarkastamaan LA-tasoisten ja parempien terminologiaa jos ei ihan tuottamaan sisältöä? Kun vaikuttaa siltä ettei tänne kukaan halua: ekspertit mieluummin viettävät hupaisan hetken kollegoiden kanssa osoitellen sormella virheitä Wikipediassa ja hörötellen samalla kun kirjahyllyt selän takana notkuvat uusinta ja parasta lähdekirjallisuutta mitä alalla saa. Sen sijaan ajatus amatöörien tunaroimien artikkelien korjailemisesta ei kiinnosta. Miten saataisiin kiinnostamaan? Ja miten torjuttaisiin se uhka, että ekspertti tulee mukaan, alkaa värkätä esoteeristä väitöskirjanpuolikasta asiantuntijuuteensa, ei siis lähdemerkintöihin perustuen, ja kyllästyy meininkiin saatuaan kilometrin verran huomautuksia käyttäjäkeskusteluunsa?

Perhana vieköön, minua kaikkien alojen amatöörinä suorastaan harmittaa se, että työtäni väheksytään siksi, etten ole käyttänyt asiantuntija-apua, jota ei siis ole.

Voitaisiinko järjestää näiden 86 Isänmaan Toivon kesken pienet mielenosoitukset? "Me ei saada Wikimedialta palkkaa", "minäkin olen amiksessa", "mistä hyviä lähteitä" ja sitten kökötetään pienen ja surkean näköisenä ison ja hirmuisen ensyklopeedisen paikan edessä. --Pitke (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 00.25 (EET)

Asiantuntijoille ongelmaksi muodostunee wikipediayhteisön osat, joiden ainoina tehtävinä on toimia yhteisön äänitorvena (etsiä toimintamallien vastaisuuksia ja aloittaa loputon keskustelu tietosanakirjan tekemisen sijasta) sekä musta tuntuu -tiedon varassa artikkeleita lähteettömästi muokkaavat, jotka haluavat vain osoittaa osallistumista työhön ja mielenkiintoaan kyseiseen aiheeseen. Jälkimmäisen osan toiminnan rajaamisessa on ollut apuna seulontakäytännön käyttöönotto, mutta ensimmäisen ryhmän toiminta tullee jatkumaan elleivät he riko räikeästi käytäntöjä. Suomenkielisessä wikipediassa ei ole halua eikä tahtoa päästä tuonkaltaisesta toiminnasta eroon, koska ohjeistusta ei ole haluttu tai kyetty luomaan. Esimerkiksi käytösohje häiriköivästä muokkaustyylistä ei todellisuudessa mahdollista minkäänlaisia toimia käyttäjiä vastaan lähtökohdan ollessa vähemmistön mielipiteissä ja niiden esittämisessä.--Phiitola (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 08.45 (EET)

Kommentti ja siitä alkanut kommenttiketju tästä siirretty toiseen paikkaan.--Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 16.19 (EET)

Joka kerta kun tämä tulee puheeksi olen viitannut tähän: Mikko Heikkinen: Tieteen popularisointi tietoverkossa — kuka ja miten?. Luonnon tutkija, 2008, 112. vsk, nro 5, s. 151–153. Helsinki: Suomen Biologian Seura Vanamo ry. Artikkelin verkkoversio kirjoittajan blogissa. Viitattu 23.9.2009. - Mutta tässä esitetty enustus ei vain ota toteutuakseen ("Jos haluat tavoittaa suuren yleisön, muokkaa Wikipediaa.") - Ja Markku Jokisipilää lainaten kirjoittaja esittä tiederahoituksen hakemista wikipedian muokkaamiseen. - Ja niinpä kuulemma joku ruotsinkielinen taho olikin suunnitellut Suomen historia -aihepiirin kuntoonpanoa sv-wikissä. - Silloin me harrastajat voisimme vaikka kääntää niitä tänne. - Ja että saattaisiin massaa, niin yliopistot ja korkreakoulut voisivat nakittaa opiskelijoita hommiin.- Ja sitten pitää vielä oppia erottamaan professori hörhöstä.--Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 09.22 (EET)

Asiantuntijaa ei varmasti kiinnosta kirjoittaa lähteistettyä tutkimustietoa palveluun, jossa samaan aikaan rinta rinnan maallikkot lisäilevät lähteettömiä raapustuksia vaikka mistä. –Makele-90 (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 14.33 (EET)

Pakko olla joku ekspertti, joka ei pode tollaisia naurettavia pyllypipejä. Yleisölle olisi toki tärkää saada perille ei vain "kuka vain voi muokata" vaan myös "meillä on silti laaduntarkkailujärjestelmiä" ja "jos epäilyttävää piperrystä tallennetaan laatutyön päälle, aiemman hyvän version palautus on vain napinpainalluksen takana". --Pitke (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 16.48 (EET)

Mikään palautusnappi ei auta siihen, että jos olen kehunut artikkelia Vietnam lukija katsoo seuraavaksi artikkeleita meikkikynä, murrosikä tai kuparikausi. --Tappinen (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 17.03 (EET)

Motiivi varmaan olisi sama, mikä mailmalla on saanut suuryritykset (ja nyttemmoin myös kai jotkut kulttuurilaitokset) antamaan joillekin työntekijöilleen keskeiseksi tehtäväksi Wikipedian muokkaamisen, eli että kun toteutuneesti wikipedia on jossain top 6:ssa niiden tietolähteiden joukossa, joita suuri yleisö käyttää (niin kuin suomessakin suurin piirtein tasoissa IL:n, IS:n ja HS:n kanssa, lähteenä slaidit Johanna Janhosen yrityksen sivuilla). Silloin tämä voidaan nähdä toteutuneena faktana, josta johtopäätös on edellä mainittu. --Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 16.59 (EET)

Ensiksi kannattaa karistaa kaikki asiantuntijauskoisuus itsestä ja ymmärtää, että kuka tahansa voi tulla minkä tahansa alan asiantuntijaksi. Niin sanotuilla asiantuntijoilla ei ole mitään erityiskykyjä, eivätkä he kykene mihinkään yli-inhimillisiin suorituksiin, joihin me tavalliset pulliaiset emme pystyisi. Eli toisin sanoen, tarvitaan vain omaa kiinnostusta ja perehtymistä aiheisiin eri lähteitä lukemalla ja pohtimalla aiheeseen liittyviä asioita. Kuka tahansa osaa etsiä lähteitä ja lukea mitä lähteissä sanotaan. Eli otat jonkin lähteen eteesi ja raportoit Wikipediaan mitä lähteessä sanotaan. Helppoa! Tällöin olet käytännössä yhtä pätevä kuin niin sanotut asiantuntijat. --Hartz (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 17.09 (EET)

Toimii niin kauan kuin lähteen sisältö on yleisymmärrttävää. Heti kun joudut tiivistämään tai kertomaan "omin sanoin" hilseesi ylittäviä asioita ollaan pulassa. Erittäin yksinkertainen esimerkki on sellainen tapaus, jossa wikipedisti ei ymmärrä alan erikoissanastoa -- tai luulee ymmärtävänsä, mutta ymmärtää väärin. Vielä paremmin tulee ilmi silloin, kun erikoissanastoa (ja jopa yleissanastoa) sisältävä teksti pitäisi ymmärtää jollain ulkomaankielellä. Vähäpätöinen ja kohtalaisen merkityksetön esimerkki: ne sata ja tuhat kertaa, kun horse race on käännetty ravikilpailuksi. --Pitke (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 17.29 (EET)

Tekisin kyllä eron kenen tahansa mutuilijan, edistyneen harrastajan ja varsinaisen asiantuntijan välillä. Ei se aivan niin helppoa ole. Esimerkkejä kyllä löytyy sitä, että joku on maallikkopohjalta päätynyt maailman huippuasiantuntijaksi jossain asiassa, esimerkiksi se suomalainen merikapteeni (Käyttäjä:Makele-90 varmaan muistaa), joka on, oliko se nyt banaanikasvien taksonomien ykkösasiantuntija maailmassa tai Marsalkka Mannerheimin oliko se nyt isoisä tai isoisänisä, joka oli sivutoiminen huippuhyönteistieteilijä. Edistyneen asianharrastajan tuntomerkki ehkä on, että hän ymmärtää tiedon rajallisuuden ja suhteellisuuden, mutta ei välttämätä tunne kaikkia sudenkuoppia. Todellinen asiantuntija sitten tietää nämä sudenkuopatkin, ja on myös yleensä se, joka osaa sanoa vaikeat asiat varmimmin selvästi ja yksinkertaisesti ja ymmärrettäväksi. Siihen ei riitä pelkkä tunteen palo tai luja luottamus siihen mitä ei näy.--Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 17.25 (EET)

Kyseessä on Markku Häkkinen ja hän muuten ilmeisesti muokannut Wikispeciessä ja myös täällä. –Makele-90 (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 18.17 (EET)

Jaaha. Kun lentokoneessa sekä kapteeni että perämies joutuvat toimintakyvyttömiksi sairauden vuoksi, toivon että lentoemäntä ei kuuluta "löytyykö koneesta wikipedistiä". Kävin pari vuotta sitten lääkärissä erään akuutin jutun takia, ja lääkäri etsi tietoa tietokoneensa ruudulta. Luulin, että hän on kytkeytynyt jonnekin lääkärien suomi24-sivulle, mutta hän katsoikin asiaa englanninkielisestä Wikipediasta. Hartzin neuvoilla yhtälöstä voidaankin poistaa tämä lääkärismies täysin tarpeettomana, eikä kukaan huomaa mitään. --Pxos (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 17.48 (EET)

Turhaan terveyskeskuksia ei arvauskeskukseksi kutsuta. Oliko kyseessä valelääkäri? No ovathan nekin menneet täydestä. Asiantuntijauskoisuus on vaarallinen uskonto. --Hartz (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 17.55 (EET)

Arvasin että vitsi ei mennyt hufvudiin asti. Kyseessä oli hammas- ja leukakirurgian tohtori, joka ei sattunut olemaan perillä omituisesta muun alan taudista juuri sillä hetkellä. --Pxos (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 17.59 (EET)

Ja sitten hän sai tiedon jostain lähteestä ja tuli tietoiseksi? --Hartz (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 18.03 (EET)

Ei saanut. Hän katsoi väärää artikkelia ja kerroin itse omat tietoni, jotka minulla oli asiasta entuudestaan. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut hoitoon, koska hain ja sain vain lääkityksen akuuttiin hoitoon ja sairauslomaa. Wikipediasta en olisi saanut kumpiakaan. --Pxos (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 18.06 (EET)

Wikipediaan tuotetaan sisältöä lukijoita varten, ei muokkaajia varten. Osa noista HS:n arvostelijoista odotti selvästikin wikipedian wikipedia-artikkelin olevan tiivistelmä kanditason tutkielmasta. Sellaista ei voida odottaa syntyvän, jos kirjoittajalla/kirjoittajilla ei ole minkäänlaista korkeakoulutaustaa. Asiantuntijoiden tuottama sisältö ei ole mikään automaattinen tie autuuteen (esim. [4]). Asiantuntijan tuotos ei ole automaattisesti parempaa lukijan näkökulmasta kuin "amatöörin" tuottama sisältö. Asiantuntijankin tuottamaa sisältöä pitää jäsennellä ja linkata muuhun sisältöön sopivasti (sekä muokata), jotta se olisi "käyttökelpoisempaa" lukijalle.
Toisaalta ihan sama että me itkemme täällä asiantuntijoiden puutetta, kun samaan aikaan paljon muokkaavat aktiivikäyttäjät edelleenkin tuovat sisältöä en-wikistä ja muista paikoista ilman lähdekritiikkiä tai näennäislähteisiin perustuen. Asiantuntija tuskin ymmärtää tai erityisemmin arvostaa nykyistä skitsofreenista periaatetta, jonka perusteella sisältöä saa tuottaa muihin wikeihin perustuen, mutta tällöin lähteitä ei tarvitse/saa merkata artikkeliin. Jos aktiivimuokkaajat alkaisivat vaatia itseltänsä korkeampaa lähdekritiikkiä koko wikipedian taso voisi nousta, mutta jos edelleenkin hämäristä paikoista tuotu sisältö ilman lähdekritiikkiä pysyy standardina, tuskinpa isompi joukko asiantuntijoista koskaan kiinnostuu asettamaan omaa tuotostaan kilpailemaan wikipedian hämärän sisällön kanssa. Gopase+f (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 18.25 (EET)

"Sellaista ei voida odottaa syntyvän, jos kirjoittajalla/kirjoittajilla ei ole minkäänlaista korkeakoulutaustaa." Musiikista, elokuvista ja urheilusta saa kyllä erinomaisia artikkeleita aikaan ihan peruskoulupohjalta. Lukemaan ja kirjoittamaan opitaan jo ennen korkeakoulua ja aiheisiin perehtyminen on omasta mielenkiinnosta kiinni. Mielestäni muista Wikipedian kieliversioista pitäisi kopioida myös lähteet. --Hartz (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 18.36 (EET)

Oikeastaan (todellisten) asiantuntijoiden suurin ongelma lienee kiireisyys (tämä kai mainitaan jossain en-wikin Wikipedia-avaruuden alkuperäistekstissäkin). Wikipedian muodon tai lajityypinhän oppii 16-vuotias koululainekin käden kääntesssä, eikä se keneltä tahansa aikuiselta, oli maallikko tai asiantuntija (mitä sillä sitten ymmärretäänkin), viene sen pidempää, vaikka tietysti se, että monet Wikipedian piirteeet kuten tarkistettavuus, ovat yhteisiä lukion äidinkielen tutkielman tai tieteellisen kirjoittamisen peruskäytäntöjen kanssa, varmaan on lisäavuksi. Myös sen, etteivät asiantuntijat osaisi kirjoittaa ymmärrettävästi, näkisin enemmän myytiksi, päin vastoinhan kautta aikojen parhaat ja kestävimät yleistajuistukset ovat syntyneet huippuasiantuntijoiden kynästä (suomessa esimerkiksi Reino Kalliola, J. G. Granö, Markku Löytönen, Esko Valtaoja, Kari Lagerspetz jne. jne.), kun taas esimerkiksi pelkästään toimittajataustaisten ja vailla asiantuntijataustaa olevien maallikkojen vastaavat tuotokset tieteen popularisoinnin saralla eivät useinkaan saavuta vastaavaa asemaa ja kestävyyttä, mutta tieteen klassikkojen yleistajuisista teoksista saatetaan ottaa uusia painoksia ja tehdä uusia käännöksiä vielä vuosikynmmeniä myöhemmin.--Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 19.25 (EET)

Eiköhän erityisasiantuntijoillakin ole vastaavat 40 tunnin työviikot ja vuosilomat kuin muillakin sekä tietenkin joka viikko viikonloppua kaksi kokonaista päivää. Kiireisyys ja ajan puute ovat huonoja selityksiä. Luulisi, että Suomessa olisi suurista ikäluokista eläköityviä asiantuntijoita, joilla ei ole muuta kuin aikaa. --Hartz (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 19.41 (EET)

Mistäs sitä tietää, kuinka monta korkeakoulutettua tai erityisasiantuntijaa täällä on. Ei minulta ainakaan olla mitään todistuksia kyselty.--Tanár 18. joulukuuta 2013 kello 22.39 (EET)

Vanha viidakon yliopiston sanonta on "proffan/lehtorin/tutkijan työaika on 1600 tuntia vuodessa sekä toinen mokoma oikeita töitä". Lisäksi Jyväskylän yliopisto juuri tutki, että osa yliopistolaisista odottaa eläkeaikaa, jotta ehtisi tutkia. Iivarius (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 22.42 (EET)

Korjaamo2012-projektin yhteydessä kysyin neuvoa muutamalta vasta eläköityneeltä asiantuntijalta. Eivät tarttuneet niihin, kun artikkelit eivät olleet juuri täsmälleen sitä heidän erikoisalaansa, eivätkä ole työelämässä ehtineet seurata alan kirjallisuutta laajemmin. Tässä näkisin asiantuntijan ja amatöörin suurimman eron: amatööri ottaa surutta kirjastosta 1970-luvun kirjan lähteeksi, (saman alan) asiantuntija tietää mitkä osat siitä ovat vanhentuneet. Mutta asiantuntijuus ei ole yleispätevää: sivuaineiden loistavat lähdeteokset minunkin (työpaikan) hyllyssäni ovat 1980-luvulta. --Tappinen (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 22.51 (EET)

Suomenkielistä Wikipediaa koskevia artikkeleita Helsingin Sanomissa 30.11.2013, 1.12.2013

Helsingin Sanomat 2.12.2013, A 12 Juho-Pekka Pekonen: Wikipedian demonisointi loppui
Helsingin Sanomat 1.12.2013, C 32 Terhi Hautamäki: Miekkailija ahkeroi Wikipediassa
Helsingin Sanomat 30.11.2013 Lauantai-sivuilla on artikkelikokonaisuus Voiko Wikipediaan luottaa? Kokonaisuuden osat ovat seuraavat:

• Otsikkosivu ja ingressi: Voiko Wikipediaan luottaa? - selvitimme kuinka luotettava on Suomen tärkein tietosanakirja
• Koistinen, Olavi: Mainettaan parempi Wikipedia. (HS Lauantai: Tiede) Helsingin Sanomat, 30.11.2013, nro 326 (41248), s. 4-7. (suomeksi)--Juha Kämäräinen (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 10.01 (EET)

Jeps, tuosta on pitkä keskustelu yllä. Mä voin ottaa hoitaakseni tuon kammottavan Polttomoottori-artikkelin, hoidetaan se yhdessä meidän polttomoottoritekniikan opettajan (alan DI) kanssa kuntoon ja laitetaan sitten tuolle proffalle kommenteille. --Vesa Linja-aho (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 10.31 (EET)

Hienoa, jos Hesarin jutut poikivat tuollaista toimintaa!--Tanár 1. joulukuuta 2013 kello 21.25 (EET)

Olisi mielenkiintoista nähdä arvioita paljonko artikkeli lisäsi kyseisten sivujen ja koko wikipedian lukija- ja muokausmääriä. --Tappinen (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 11.28 (EET)

Sehän on kohtuullisen helppo selvittää. Tiedot on olemassa sekä lukijamääristä että muokkausmääristä. --Harriv (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 15.47 (EET)

Tein tällaisen pylväsdiagrammin viimeisten 30 päivän käyntimääristä Hesarin arvioituttamissa artikkeleissa. Kuvaa saa klikkaamalla isommaksi. Tuosta näkee suhteelliset käyntimäärien muutokset viime aikoina. Viimeiset kolme päivää ovat maanantai, sunnuntai ja se lauantai, jolloin Hesarin juttu ilmestyi. Luku on käyntimäärä viimeisten 30 vrk aikana. Artikkelit ovat pistemäärän mukaisessa järjestyksessä palstoittain. --Savir (keskustelu) 3. joulukuuta 2013 kello 20.04 (EET)

Hauska tilasto, kiitoksia! Aika monessa vähän luetussa artikkelissa näkyy selvä piikki lauantain kohdalla, mutta mielenkiintoisesti ei kuitenkaan kaikissa. Vastaavasti useammin luetuista artikkeleista osa on saanut selvästi vieläkin enemmän lukijoita, osa taas ei. Kokonaisuutena kuitenkin selvä piikki käyntimäärissä, joten vanha viidakon sanonta "any publicity is good publicity" taitaa pitää edelleen paikkansa.--Tanár 3. joulukuuta 2013 kello 21.36 (EET)

Joidenkin artikkelien linkit Hesarin sivulta ovat väärät, mikä selittää muutaman yllävän pienen kasvun – esimerkiksi Pussirotat-linkki vie yhä Pääomatulo-artikkeliin, ja Erin Anttila -arviointisivulla artikkelin nimi on pelkkä "Erin", joka on täsmennyssivu, ja linkki vie kaiken lisäksi Elatusmaksut-artikkeliin. --Savir (keskustelu) 3. joulukuuta 2013 kello 22.27 (EET)

Mistähän on HS:n artikkelissa olevat luvut peräisin? Ilmeisesti kaikki ovat Joonas Lyytisen omia arvioita. Seuraavat määrät olen poiminut lehtiartikkeleista: 1) "Noin 70 000 ihmistä onkin tehnyt suomenkieliseen Wikipediaan yhden tai useamman muokkauksen." 2) "Wikipediaan kirjoittaa tai sitä muokkaa säännöllisesti noin kaksisataa ihmistä -- erityisen aktiivinen 20–30 hengen ydinryhmä --." Mielestäni kaikki luvut ovat hieman suurempia kuitenkin. Jos tarkastelee yleisesti noin kolmen vuorokauden aikana tehtyjä muokkauksia, niin tänä aikana muokkauksia tehneiden rekisteröityneiden käyttäjien määrä on yleisesti ollut välillä 350–400. Ydinjoukoksi itse arvioisin jopa sata käyttäjää tuon 20–30 sijasta ihan oman kokemukseni perusteella. Tuo 70 000 ihmistä on ihan puppua; ei sellaisten ihmisten lukumäärää, joka on muokannut wikipediaa, voi mitenkään tietää eikä edes kunnolla arvioida. Mutta nyt ovat luvut Hesarissa, joten tottahan ne ovat eilisestä lähtien. --Pxos (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 16.21 (EET)

Rekisteröityneitä käyttäjiä joilla on vähintään yksi muokkaus on 79129, vähintään kymmenen muokkausta 16770 ja vähintään sata muokkausta 3130 ja vähintään tuhat muokkausta 882 kappaletta (lähde toollabsin user tietokantataulu). Sata muokkausta kuukaudessa tekeviä oli lokakuussa 86 kappaletta. [5] eikä satakaan ole vielä hirveän kummoinen saavutus joten aktiivisimman ydinjoukon lukumäärä on selvästi tuota 86 käyttäjää pienempi. --Zache (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 16.49 (EET)

79129 = sellaisia järjestelmään luotuja käyttäjätunnuksia (user accounts), joiden kautta on kirjautunut yksi muokkaus tai enemmän. Noissa ei oteta lainkaan huomioon niitä ihmisiä, jotka muokkaavat ilman tunnusta. Tätä ei voi arvioida mitenkään. Toinen seikka on, miten määritetään "säännöllinen muokkaaminen". Onko ydinryhmään kuuluva vain sellainen, joka tekee 500 muokkausta kuukaudessa koko ajan vai voiko ryhmään laskea myös sellaisia, joiden aktiviteetti vaihtelee. Olenko minä nyt ydinryhmässä (yli 1000 muokkausta marraskuussa), mutta jos pidän vaikka tammikuun wikilomaa, putoan väliaikaisesti ryhmästä? Jos hyväksytään tuo Lyytisen arvio 20–30 ydinryhmään kuuluvasta, niin ketkä he ovat? Tuleeko minun tilalleni joku toinen tuohon ydinryhmään, jos pidän pitkän tauon muokkaamisesta, vai väheneekö ryhmän jäsenten lukumäärä yhdellä? --Pxos (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 17.08 (EET)

Mielestäni 20-30 hengen ydinryhmä on ihan hyvä arvio. Tuo varmaan sisältää kymmenen-viitisentoista aktiivista ylläpitäjää ja kymmenen-viitisentoista aktiivista muuta käyttäjää. Ei valitettavaa mielestäni. Enemmän on valitettavaa siinä, että Suomen väestössä on vain 86 aktiivista tietäväistä ja pyyteetöntä henkilöä, jotka ajattelevat yhteistä hyvää jakamalla tietoa ilmaiseksi päivästä toiseen. --Hartz (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 17.21 (EET)

Just joo. Jos nämä 86 ihmistä hyppäisivät yhtä aikaa mereen, paljonko meren pinta nousisi ja Wikipedian muokkaaminen vähenisi, kun jäljelle ei jäisi ketään ihmistä, joka olisi aktiivinen? Yritin tuossa kysyä sitä, onko ryhmän koko määrätty siten, että siinä on aina noin 20–30 aktiivisinta käyttäjätunnusta kerrallaan, vai voiko ajatella ihmistä käyttäjätunnuksen takana siten, että ihminen voi olla Wikipedia-aktiivi, vaikka ei ole tehnytkään sataa muokkausta viimeisen 30 vuorokauden aikana. Luvuissa puhutaan koko ajan ihmisistä, vaikka tilastot tarkastelevat vain käyttäjätunnuksia ja niiden aktiviteettia ajan suhteen. --Pxos (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 17.33 (EET)

No, nämä 86 henkilöä sattuvat olemaan ISÄNMAAN TODELLISET TOIVOT^TM. --Hartz (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 17.51 (EET)

Mä ajattelen asiaa siten, että ryhmän koko on suurpiirteisesti X ja henkilöt sen sisällä koko ajan vaihtelee heidän oman aktiviteettinsa mukaan. Lisäksi ryhmän koko myös muuttuu koko ajan hiljalleen. --Zache (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 18.06 (EET)

Lyytisen haastattelusta seuraava suora sitaatti: "Muutaman kymmenen Wikipedia-kirjoittajan ydinporukka on Lyytisen mukaan tiivis yhteisö, joka on tekemisissä keskenään enimmäkseen netin keskustelupalstoilla, mutta toisinaan myös kasvotusten." En minä ainakaan kuulu sitten tuohon ydinporukkaan, kun en ole tekemisissä ydinryhmän kanssa "netin keskustelupalstoilla". En kyllä tykkää yhtään tuosta sisäpiirin korostamisesta: pieni ryhmä, joka tuntee toisensa ja hoitaa asiat. Tämä jotenkin entisestään tuottaa tarpeetonta kahtiajakoa. Nyt kun 134 artikkelia arvioitiin, niin tämän 20–30 mestaritason käyttäjän tehtäväksi jää sitten korjata virheitä artikkeleissa, muut älkööt tiiviiseen yhteisöön vaivautuko. --Pxos (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 18.19 (EET)

Varmaan tarkoitetaan IRC-kanavaa, Wikimedia Suomi ry:tä ja järjestettyjä tapaamisia? --Hartz (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 18.24 (EET)

"netin keskustelupalstoilla" = Wikipedian kahvihuoneet ja keskustelusivut. Tai näin ainakin itse tuon ymmärrän. --Zache (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 18.54 (EET)

IRC on nykyään hiljainen, joten kyllä se Wikipedian keskustelusivuihin viittaa, sekä toki Wikimedia Suomi ry:n toimintaa. Kukaan tuskin kehittää Wikipediaa aktiivisesti suomi24:ssa tai muualla Wikipedia ulkopuolella. --TJ (keskustelu) 2. joulukuuta 2013 kello 08.46 (EET)

Aktiiveja ei voi suoraan laskea muokkausten lukumäärällä, sillä joku tekee saman asian yhdellä muokkauksella kun toisella menee siihen kaksikymmentä. Tärkeää olisi tarkastella muokkausten lukumäärän lisäksi sisältöä, jos halutaan selvittää aktiivit. Tällä laskentatavalla aktiivien lukumäärä esimerkiksi nyt marraskuussa oli suurempi kuin tuo 20–30 aktiivia. –Makele-90 (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 17.44 (EET)

Kyllä täällä voi olla merkittävästi mukana, vaikkei muokkaisi joka kuukausi ollenkaan. Miltähän tilasto näyttäisi jos otosaika olisi pidempi kuin kuukausi?--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 18.15 (EET)

Noin kaiken kaikkiaan ydinryhmästä puhuminen ei projektin kannalta ollut mikääm erityisen hyvä veto, eikä välttämättä edes kuvaa todellisuutta, vaikka se voikin kuvata noiden "ydinryhmäläisten" omaa käyttäjäkokemusta. Raja on vedetty puhtaasti omalla mutu-tuntumalla, aktiviteetin kirjo kun muuttuu portaattomaasti. Jos tuolla vielä trkoitetaan jonkinasteista tärkeyttä, niin projektin kannalta voisi yhtä hyvin sanoa että harvoin muokkaavat jonkin alan asiantuntijat ovat merkittävämpiä, tai että merkittävintä olisi asiallisia muokkauaksia tekevä mahdolliimman laaja käyttäjämassa. Se käyttäjien ryhmä johon tuolla viitataan on oikeastaan 20-30 hyvin aktiivista, eniten äänessä olevaa käyttäjää. Nyt henkilöosion juttukulmana tuli esiin sisäpiiriläisen haastattelu ihan oikein muokkauslukumääriä myöten — yhteisöllisyys jäi pahasti taka-alalle. Hyvä kun tuon pääjutun tarkistus sentään meni kaiken kaikkiaan positiivisesti, mikä myös kerrottiin selkeästi. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 23.57 (EET)--

Juuri näin. Ei tartte ottaa vakavasti ja pilkuntarkasti ihan kaikkea, mitä Hesarissa (tai muuallakaan mediassa) Wikipediasta kirjoitetaan. Kun haastattelua tehdään ja toimittaja penää jotain lukua, tulee siihen sitten ravistettua hihasta jokin luku ilman mitään valmiita tilastoja taustalla tukemassa sitä, ja vaikka haastateltava selittäisi sen olevan epämääräinen, mihinkään pohjautumaton arvio ja haluaisi seuraavana päivänä sanoa jonkin toisen luvun, eivät ne selittelyt ja uudelleenarviot päädy juttuun vaan ainoastaan se ääneen sanottu luku. Eli turhaa kunkin miettiä, kuuluuko johonkin 20-30:n tai 86:n suuruiseen ryhmään vai ei, koska sellaista rajattua ryhmää ei ole olemassa. --Lax (keskustelu) 2. joulukuuta 2013 kello 14.49 (EET)

Miksi aina pitää narista näistä sisäpiirijutuista ja siitä, kuka edustaa wikipediaa julkisuudessa. Kun Kotus antoi palkinnon wikipedialle, eikö siitäkin noussut heti kauhea älämölö, kun väärät tyypit vastaanottivat palkinnon, sen sijaan että oltaisiin vain iloittu siitä, että wikipedia sai hyvää julkisuutta. Menkää hyvät ihmiset itse järjestötoimintaan ja tarjoutukaa yhteyshenkilöiksi omilla naamoillanne älkääkä rutisko täällä nimimerkkien takana. (Toivoo nimimerkki Harmistunut kansalainen :))--Tanár 3. joulukuuta 2013 kello 21.42 (EET)

Kyllä mun mielestä se narina Wikimedia Suomen vastaanottamasta palkinnosta oli ihan aiheellista, kun puolet hallituksesta ei ollut vuosiin tehnyt muokkaustakaan Wikipediassa tms. Nyt on onneksi toisin, viimeisimmässä syyskokouksessa valittu hallitus (minä mukaanluettuna) on jo varsin paljon enemmän Wikipedian ja muiden Wikimedian projektien aktiiveja. Iivarius (keskustelu) 3. joulukuuta 2013 kello 22.45 (EET)

Miksi ylipäänsä jonkun henkilön pitää edustaa Wikipediaa julkisuudessa? Anonyymiteetin takaa toimiminen on monessa mielessä koko wikiyhteisön kulmakivi; se takaa lähtökohtaisen yhdenvertaisuuden ja keskittää huomion enemmän yhteisöön ja osallistujien toimintaan persoonan sijaan. Toivottavasti joskus saa lukeakseen positiivisen Wikipediajutun anonyymin osallistumisen näkökulmalta, sitähän 99% täällä harrastaa. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 3. joulukuuta 2013 kello 23.05 (EET)--

Ei kai kenenkään nyt pidä edustaa, mutta kun esimerkiksi Kotus haluaa antaa palkinnon tai Hesari tehdä haastattelun, kyllähän ne olettavat että täällä on joku, johon voi ottaa yhteyttä. En tiedä olisiko sekään hyvä, jos kaikki haluaisivat olla nimettömiä, siitä voisi tulla vähän salaseuran makua. "Emme anna haastatteluja oikeilla nimillä." Sitä paitsi joskus ainakin uusien käyttäjien ohjeissa jopa suositeltiin ottamaan oikea nimi myös käyttäjänimeksi, joten ei minun mielestäni anonymiteetti ole ainakaan alun perin ollut mikään wikipedian kulmakivi.--Tanár 3. joulukuuta 2013 kello 23.20 (EET)

Helppohan wikikäyttäjiin on saada yhteys, täällähän näitä. Kotuksen palkintojenjaossakin olennaista lienee asia ja julkisuus, ei se että pystin käy joku komkreettisesti hakemassa. Lehtijutuissa taas haastateltavien henkilön ja nimien suojaaminen on aivan tavanomainen asia. Kyllä toimittaja yhtä hyvin haastattelee Matti2013:a kuin Mattia. Kukin taaplaa tyylillään ja persoonallaan ja edustaa itseään, nimen kanssa tai ilman. Mikään välttämättömyys Wikipediaa ei ole kulminoida jonkun henkilön edustukseen. Ja anakin suosionsa puolesta anonymiteetti näyttää olevan melkoisen tärkeää yhteisölle. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 4. joulukuuta 2013 kello 00.56 (EET)--

Jos unohdetaan se seikka hetkeksi, että Wikipedian käyttäjien keskuudessa mahdollisuutta anonymiteettiin ja yksityisyydensuojaan pidetään arvokkaana ihan sinänsä, niin fiwikissä se on suosittua minusta myös siksi, että täällä on ollut ihan konkreettisesti vaara joutua häirinnän kohteeksi ja anonyymius on tapa suojautua siltä. Tarkoitan tässä ihan sitä saatanan homo/tapan sut/raiskaan sun koiras kakkaa mitä eri käyttäjien keskustelusivulle on anonyymiuden takaa heitelty ja joka oli joidenkin käyttäjien osalta myös varsin pitkäaikaista. Käytännössähän tuo oli ihan seurausta siitä, että samoin kuin wikissä on artikkeleiden sotkeminen äärimmäisen helppoa niin käyttäjien häirintä on myös jolloin satunnaiskäyttäjät tekivät sitä huvin vuoksi. Kirjoitan tässä menneessä aikamuodossa, koska tuo on ainakin toivoakseni ollut kiroilufilttereiden asettamisen jälkeen ratkaistu ongelma jo muutaman vuoden. Asia kuitenkin heijastuu nykyäänkin sellaisiin asioihin kuten siihen miten vakiokäyttäjät suhtautuvat anonymiteettiin tai naisten aliedustukseen Wikipedian muokkaajissa jotka muuttuvat paljon hitaammin. --Zache (keskustelu) 4. joulukuuta 2013 kello 05.51 (EET)

Joo, kyllä anonymiteetistä haittaakin on, ihan konkreettista. hyvä että nyt on päästy vähän rauhallisemmille vesille filtteröinninn myötä. Esimerkiksi itselleni anonymiteetti on tärkeää, olisin tuskin tehnyt yhtäkään muokkausta jos oman nimen käyttö olisi pakollista. En liene ainoa, joskin syyt tähän ovat varmasti moninaiset. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 4. joulukuuta 2013 kello 09.49 (EET)--

Kotus ei antanut palkintoa Wikipedialle vaan yhdistykselle, ja minä ainakin jaksoin narista siitä, että palkinto jäi yhdistyksen jäsenten kirjahyllyihin pölyttymään eikä siitä kukaan jaksanut katsoa asiakseen kertoa laajemmin täällä. Palkintojen vastaanottajien henkilöihin en ottanut mitään kantaa. Kun yhdistyksen joku hemmo laittoi kuvan palkinnosta tänne ja minä olin kirjoittanut asiasta lyhyen wikisivun, katsoin oikeaksi lopettaa narinan ja kitinän. --Pxos (keskustelu) 3. joulukuuta 2013 kello 23.29 (EET)

Tässä tulee huomata, että asiat eivät ole ajassa muuttumattomia. Sen kokemus asioista, joka aloitti muokkaamisen vuonna X eikä ehkä ole muokannut niin paljoa vuoden Y jälkeen, voi olla toinen kuin sen, joka aloitti muokkaamisen vuona Z ja jatkaa sitä nyt. Omakaan kokemukseni ei täysin vastaa sitä mitä oli haastattelussa, vaan lulen että se kuvasi paremmin tilannetta paremmin joskus vähän aiemmin, mutta so what? - Ja sehän on kerrottu, millä lumipallomenettelyllä haastateltava löytyi. Onhan wikipedisteistä ollut haastatteluja aiemminkin. Niistäkään ne, joita olen sattunut lukemaan, eivät kaikki vastaa omaa kokemustani. Oma kokemukseni on, että wikpedia (siis fi-wikipedia) on joskus alkuaikoinaan voinut olla tuollainen kuin tuo yksi todistajalausunto kuvasi. Nykyään se on taas toisenlainen. Itse asiassahan se muuten juuri mielestäni on osoitus yhteisöllisyydestä, jos on joku sisäpiiri. Jos sitä ei ole, se on ilmaus pikemminkin yhteisön epäkeskisyydestä ja rakenteettomuudesta. Muistakin internet-yhteisöistä kokemukseni on, että ¨ne muuttuvat ajan myötä, ja jonkun vuoden pästä tilanne taas voi olla erilainen kuin nyt jollakin kolmannella tavalla--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2013 kello 13.00 (EET).

Ja lukujahan jos kysytyään, niin ne tulevat aina hihasta. Tai vaikka luvut olisi laskettu botilla, niin laskutapoja on valittavissa aina niin suuri joukko, että se yksi luku joka lausutaan yhtä lailla karkea appromaksimaatio silloinkin. Toku jos lukuja analysoitaisiin, nnistä saisi vaikka gradun tai väitöskirjan.--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2013 kello 13.07 (EET)

Tosia ajatuksia. Jo mun aktiiviaikana 2010 syksystä tähän päivään tämä yhteisö on (onneksi) muuttunut paljon. Iivarius (keskustelu) 4. joulukuuta 2013 kello 13.10 (EET)

Luin artikelikokonaisuuden nyt myös paperilehdestä. Mielestäni se antaa yhdessä datajournalismiosion kanssa tai myös yksinään rehellisen ja todenmukaisen, mutta silti varsin myönteisen kuvan Wikipediasta ja mielestäni myös kannustaa lukijaa muokkaamaan. Sivulle taitettuna tekstin pääkohdat korostuvat ja kokonaisuus hahmottuu ihan toisella tavalla. Tämä on mielestäni (tiedä sitten olenko oikeassa) jälleen yksi osoitus siitä että HS varsin hyvin tietää, missä mennään erilaisissa netissä olevissa asioissa. --Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2013 kello 21.05 (EET)

Avoimesta tiedosta Lounaispaikan aluetietopäivässä 21.1.2014 Turussa

Lounaispaikka järjestää Turussa 21.1.2014 aluetietopäivän, jossa on esillä avoin tieto erityisesti paikkatiedon näkökulmasta. Ilmoittautua voi 14.1.2014 mennessä. Lisätietoja, ilmoittautuminen ja ohjelma löytyvät täältä. Suora linkki ohjelmaan tässä ja ilmoittautumiseen tässä (voi ilmoittautua myös annettuun sähköpostiosoitteeseen).--Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2014 kello 20.21 (EET)

Päivän esitykset ovat nyt luettavissa täällä.--Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 20.13 (EET)

Lounaispaikan avointa dataa

Tässä myös Lounaispaikan avointa dataa. Löytyy muun muassa kuntarajat ja turun alueliitokset ym. ym. --Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2014 kello 20.33 (EET)

Ja myös turun ja kaarinan kaupunginosia, tilastopalueita, suuralueita ym. - Ja lisää tulossa. --Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 20.15 (EET)

Vapaaehtoisia haetaan dokumentointihankkeeseen Strassbourgissa

Viikolla 6 (2.-7.2.2014) järjestetään Euroopan parlamentissa dokumentointihanke, johon haetaan vapaaehtoisia kaikista Euroopan maista. Hankkeessa on tarkoituksena tuottaa Wikimedia Commonsiin valokuvia Euroopan parlamentin jäsenistä ja tarjota näille samalla mahdollisuus keskustella Wikipediasta ja omista henkilöartikkeleistaan Wikipediassa. Näin voidaan myös tehdä Wikipediaa ja avointa tietoa tunnetuksi. Aiemmin vastaavia hankkeita on ollut Saksan ja itävallan parlamenteissa. Lisätietoja on hankkeen sivuilla Wikimedia Commonsissa. Tiimiin on tarkoitus saada yhteensä 20 valokuvaajaa, 6 muokkaajaa ja 6 opasta tai avustajaa eri maista.

Kiinnostuneita varten on hankkeen sivuilla ilmoittautumis- tai hakemuslomake sekä projektin vastuuhenkilön yhteystiedot. Lisäksi kiinnostuneiden tulee ottaa yhteyttä myös Wikimedia-Suomeen, koska eri maiden Wikimedia-yhdistykset tulevat vastaamaan osallistujien matkakuluista ja tätä varten on Wikimedia Suomen kautta anottava apurahaa. Yhteyshenkilönä Wikimedia Suomen puolesta on Susanna Ånäs (Käyttäjä:Susannaanas).--Urjanhai (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 20.52 (EET)

Wikimedia Suomen teemoja vuodelle 2014

Wikimedia Suomen teemoja vuodelle 2014 on esitelty täällä. Työryhmiä on muodostettu seuraaville aiheille:

• EDU = Wikipedia opetuksessa. Tässä ovat mukana Wikimedia Suomen vuoden 2014 hallituksesta Tommi Kovala (Käyttäjä:Tommikovala) työryhmän vetäjänä, Tarmo Toikkanen (Käyttäjä:Tarmo), Henrik Saari (Käyttäjä:Trogain) ja Johanna Janhonen (Käyttäjä:Jjanhone).
• GLAM = kumppanuudet kulttuuri- ja muistiorganisaatioiden kanssa. Tässä ovat mukana Wikimedia Suomen vuoden 2014 hallituksesta Sanna Hirvonen (Käyttäjä:Sanahirviö) ja Jessica Parland -von Essen (Käyttäjä:Jparland) sekä hallituksen ulkopuolelta Wikimaps-projektissa vuonna 2014 työntekijänä oleva Susanna Ånäs (Käyttäjä:Susannaanas).
• OPEN = yhteistyö ja strateginen työ avoimen tiedon avoimen kultttuurin edistämiseksi. Tässä ovat mukana Wikimedia Suomen vuoden 2014 hallituksesta Jessica Parland -von Essen (Käyttäjä:Jparland) ja Henrik Saari (Käyttäjä:Trogain) sekä hallituksen ulkopuolelta Wikimaps-projektissa vuonna 2014 työntekijänä oleva Susanna Ånäs (Käyttäjä:Susannaanas).
• <3 = työryhmä hauskemman ja ystävällisemmän wikipedian edistämikseksi. Tässä ovat mukana Wikimedia Suomen vuoden 2014 hallituksesta Johanna Janhonen (Käyttäjä:Jjanhone), Jyrki Lehtinen ja Henrik Saari (Käyttäjä:Trogain) sekä hallituksen ulkopuolelta Wikimaps-projektissa vuonna 2014 työntekijänä oleva Susanna Ånäs (Käyttäjä:Susannaanas). Suomenkielisen wikipedian puolella tässä mukana Käyttäjä:Urjanhai.
• WMFI = PR ja kommunikaatio, erityisesti uutiskirjeet ja saapuva posti. Tässä on mukana Wikimedia Suomen vuoden 2014 hallituksesta Iivari Koutonen (Käyttäjä:Iivarius).
• PRESS = PR ja kommunikaatio, erityisesti lehdistö. Tässä ovat mukana Wikimedia Suomen vuoden 2014 hallituksesta Tommi Kovala (Käyttäjä:Tommikovala) Wikimedia Suomen lehdistövastaavana ja Jessica Parland -von Essen (Käyttäjä:Jparland) ruotsinkielisenä lehdistövastaavana. Suomenkielisen Wikipedian lehdistövastaavaa ollaan parhaillaan nimeämässä, äänestys on käynnissä täällä, keskustelua myös täällä.
• SOME = PR ja kommunikaatio, erityisesti sosiaalinen media. Tässä ovat mukana Wikimedia Suomen vuoden 2014 hallituksesta Sanna Hirvonen (Käyttäjä:Sanahirviö) ja Johanna Janhonen (Käyttäjä:Jjanhone) sekä hallituksen ulkopuolelta Wikimaps-projektissa vuonna 2014 työntekijänä oleva Susanna Ånäs (Käyttäjä:Susannaanas).
• WIKI = PR ja kommunikaatio, erityisesti suomenkielinen wikiyhteisö. Tässä ovat mukana Wikimedia Suomen vuoden 2014 hallituksesta Kimmo Virtanen (Käyttäjä:Zache) ja Jyrki Lehtinen. Suomenkielisen wikipedian puolella tässä mukana Käyttäjä:Urjanhai.

Näistä aiheista kiinnostuneet voivat olla yhteydessä yllämainittuihin tai ilmoittaa kiinnostuksensa vaikka tässä ja halutessaan lisätä itsensä yllä oleviin listoihin. Tarpeen mukaan saatetaan eri teemoille vielä perustaa myös projektisivuja, joilla eri aiheita voidaan viedä eteenpäin, keskustella, koota resursseja jne.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 14.07 (EET)

Tiedettä Wikipediaan - Hands-on -työpaja Helsingin yliopistolla 26.2.2014 (ke)

Aika

26.2.2014 Keskiviikko

Paikka

Tiedekulma; Yliopistonkatu 3, Helsinki, Finland

Lähde

http://www.facebook.com/events/527626254002414/

Kuvaus

Wikipedia on ilmainen tietosanakirja, jota kirjoitetaan yli 250 kielellä, Wikipedia on Suomessa ja maailmalla suosituimpia verkkosivustoja sekä hakukoneiden ja monien käyttäjien arvostama tietolähde. Useimmista aiheista Wikipedia on ensimmäinen hakutulos ja tärkeä sisäänheittosivu syvällisemmän tiedon lähteille.

Wikipedia on Suomen tärkeimpiä medioita: massakäyttetty tiedon popularisoinnin, tiedeviestinnän, tutkijoiden esiintuomisen ja opiskelijarekrytoinnin kanava. Helsingin yliopistoa, tiedettä, tutkimusta ja tieteenaloja koskevaa sisältöä löytyykin Wikipediasta - mutta aivan liian vähän. Käyp tarkistamassa tilanne vaikka oman tieteen- tai opiskelualasi osalta!

Osallistu yhteiseen haasteeseen ja tule mukaan työpajaan tuottamaan sisältöä Wikipediaan: esimerkiksi tutkijaprofiileja sekä tietoa tieteenalasta ja tutkimuksesta. Toivomme työpajaan etenkin tutkijoita, mutta muutkin ovat tervetulleita.

Työpajassa saat tietoa siitä, mikä Wikipedia on ja millaista sisältöä Wikipediaan kannattaa laittaa. Avustajat ja alustajat auttavat sinua kädestä pitäen lisäämään ja päivittämään sivuja yhteisöllisen tietosanakirjan sääntöjen mukaisesti.

Otathan oman kannettavan tai tabletin mukaan. Ilman sitä ei päivittäminen onnistu!

Tapahtuman järjestää Helsingin yliopisto.

--Zache (keskustelu) 27. tammikuuta 2014 kello 20.18 (EET)

Wikimaps Nordicin kick off -työpaja Helsingissä 28.2.2014

Wikimaps Nordicin kick off -työpaja Helsingissä 28. helmikuuta 2014 (ilmoittautuninen 1. helmikuuta mennessä) Aiheina vanhoihin karttoihin ja ilmakuviin liittyvät haasteet pohjoismaisesta näkökulmasta.--Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 19.09 (EET)

Wikitalkoot

Lisa Sounio ja Marko Ahtisaari ovat tänään pistäneet pystyyn Wikitalkoot, joiden tarkoituksena on parantaa Suomea käsitteleviä artikkeleita muunkielisissä Wikipedioissa. Wikitalkoot on osa Talkoopäivää sekä Sounion eurovaalikampanjaa. Mun mielestä ihan mahtava idea, vaikka kokoomusehdokas ei ääntäni saakaan. --Elena (keskustelu) 11. helmikuuta 2014 kello 22.54 (EET)

Olin eilen kyseisessä julkkarissa. Aivan mahtavaa olisi, jos Wikimedia Suomi (tai vaikka sekalainen ryhmä suomiwikistejä) osallistuisi talkoopäivään esim. Wikipajan muodossa. Itse järkkään todennäköisesti jotain avoimet oppimateriaalit -työpajaa. --Vesa Linja-aho (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 11.26 (EET)

Näin saatiin Wikipedia kätevästi valjastetuksi politiikan työkaluksi. Onnittelut mainostoimistolle joka idean keksi. Paheksun. --Käyttäjä:Kielimiliisi 12. helmikuuta 2014 kello 11.54 (EET)

Minusta tuo on ihan hyvällä maulla toteutettu tempaus noilta vielä ja muutenkin jos ei lähde tuputtamaan propagandaa Wikipedian sisältöön ja Wikipediaa muokataan sen käytäntöjen mukaan niin vapaan tietosanakirjan vapaa tarkoittaa sitä, että sitä saa käyttää noinkin. --Zache (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 13.17 (EET)

Komppaan. Kokomuuslaisetkin saavat muokata wikipediaa.--Tanár 12. helmikuuta 2014 kello 19.06 (EET)

Kannattaisiko tuosta tehdä oma sivu Wikipediaan ja voisi kopsata ton listan samalla, niin saisi tehtyä valmiit linkit olemattomiinkin artikkeleihin? Wikipedia:Talkoopäivä tai Wikipedia:Wikitalkoot. Itse kannatan mielummin talkoopäivänimeä, koska Wikitalkoot on vähän turhan laaja alainen nimi. ~ Linnea (keskustelu) 18. helmikuuta 2014 kello 22.18 (EET)

Wikimania-stipendien hakuun aikaa 17.2.2014 asti

• Wikimania 2014, London. (tapahtuma 8.-10.8.2014)
• Stipendien haku. (17.2. 2014 mennessä)
• Esitysten tarjoaminen (31.3.2014 mennessä)

--Urjanhai (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 00.46 (EET)