Ero sivun ”Keskuskauppakamari” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
tarkensin viitettä missiossa |
p lisäsin viitteet visioon ja arvoihin |
||
| Rivi 36: | Rivi 36: | ||
=== Missio === |
=== Missio === |
||
Keskuskauppakamarin työn tavoite on talouden vapaus. Se tekee työtä yritystoiminnalle myönteisen toimintaympäristön puolesta. Keskuskauppakamari pyrkii olemaan näkyvä ja kuuluva vaikuttaja. <ref>Keskuskauppakamari |
Keskuskauppakamarin työn tavoite on talouden vapaus. Se tekee työtä yritystoiminnalle myönteisen toimintaympäristön puolesta. Keskuskauppakamari pyrkii olemaan näkyvä ja kuuluva vaikuttaja. <ref name=":0">Keskuskauppakamari. [http://kauppakamari.fi/k3/missio-visio-arvot/ Missio, visio ja arvot.] Viitattu 17.2.2014.</ref> |
||
=== Visio === |
=== Visio === |
||
Keskuskauppakamarin visiona on olla kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu ja aktiivinen toimija ja muodostaa kauppakamarien kanssa verkosto, joka tuottaa lisäarvoa jäsenilleen, elinkeinoelämälle ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. <ref |
Keskuskauppakamarin visiona on olla kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu ja aktiivinen toimija ja muodostaa kauppakamarien kanssa verkosto, joka tuottaa lisäarvoa jäsenilleen, elinkeinoelämälle ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. <ref name=":0" /> |
||
=== Arvot === |
=== Arvot === |
||
| Rivi 48: | Rivi 48: | ||
2) Osaaminen. Keskuskauppakamarin osaaminen perustuu henkilöstön ja luottamushenkilöiden asiantuntemukseen sekä verkostomaiseen toimintatapaan. |
2) Osaaminen. Keskuskauppakamarin osaaminen perustuu henkilöstön ja luottamushenkilöiden asiantuntemukseen sekä verkostomaiseen toimintatapaan. |
||
3) Luotettavuus. Keskukauppakamari tuottaa sidosryhmillemme tietoa ja palveluita. Keskuskauppakamari on taloudellisesti itsenäinen ja vakavarainen. <ref |
3) Luotettavuus. Keskukauppakamari tuottaa sidosryhmillemme tietoa ja palveluita. Keskuskauppakamari on taloudellisesti itsenäinen ja vakavarainen. <ref name=":0" /> |
||
== Organisaatio == |
== Organisaatio == |
||
Keskuskauppakamarissa ylintä päätösvaltaa käyttää valtuuskunta, joka muodostuu alueellisten kauppakamarien valitsemista edustajista. Edustajien lukumäärä määräytyy suhteessa kauppakamarien jäsenten lukumäärään. Valtuuskunnan ja hallituksen puheenjohtaja on [[:fi:Metsä_Group|Metsä Groupin]] pääjohtaja Kari Jordan (2014). Toimitusjohtaja on toukokuun 2010 alusta filosofian tohtori [[Risto E. J. Penttilä]]. |
Keskuskauppakamarissa ylintä päätösvaltaa käyttää valtuuskunta, joka muodostuu alueellisten kauppakamarien valitsemista edustajista. Edustajien lukumäärä määräytyy suhteessa kauppakamarien jäsenten lukumäärään. Valtuuskunnan ja hallituksen puheenjohtaja on [[:fi:Metsä_Group|Metsä Groupin]] pääjohtaja Kari Jordan (2014). Toimitusjohtaja on toukokuun 2010 alusta filosofian tohtori [[Risto E. J. Penttilä]]. |
||
Versio 17. helmikuuta 2014 kello 16.46
Keskuskauppakamari (lyhenne KKK[1], K3) on Suomen kauppakamarien yhteistyöelin. Se pyrkii edistämään yritysten toimintaedellytyksiä ja yrittäjyyttä. Keskuskauppakamarin toimintaa säätelee kauppakamarilaki (1.11.2002/878).
Keskuskauppakakamarin toimintaa ovat yritysten edunvalvonta, elinkeinoelämän itsesääntelytehtävät ja julkiset tehtävät. Keskuskauppakamarin yhteydessä toimivat muun muassa seuraavat toimielimet: välityslautakunta ja lunastuslautakunta (nimeävät jäsenet välimiesoikeuksiin), kiinteistöarviointilautakunta (hyväksyy ja valvoo auktorisoituja kiinteistöarvioijia (AKA)), yrityskauppalautakunta (antaa lausuntoja yrityskauppojen menettelyistä), tavarantarkastajalautakunta (hyväksyy ja valvoo tavarantarkastajia (HTT)) ja liiketapalautakunta (antaa lausuntoja hyvän liiketavan mukaisesta toiminnasta).
Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta järjestää vuosittain KHT- ja HTM-tilintarkastajatutkinnot.
Keskuskauppakamari myöntää Suomen elinkeinoelämän tunnustuksena ansiomerkkejä.
Keskuskauppakamari perustettiin 17. heinäkuuta 1918 Helsingin pörssitalossa.
Kauppakamariryhmä
Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria muodostavat Suomen kauppakamariryhmän. Kauppakamareilla on noin 18 000 jäsentä, joista valtaosa on yrityksiä. Yrityksistä 45 prosenttia edustaa palvelualoja, 25 prosenttia kauppaa, 20 prosenttia teollisuutta ja 10 prosenttia muita toimialoja. Lisäksi kauppakamarien jäseniin kuuluu julkisyhteisöjä, elinkeinonharjoittajia, kuntia ja yhdistyksiä. Jäsenyys on organisaatiokohtainen.
- Etelä-Karjalan kauppakamari
- Etelä-Pohjanmaan kauppakamari
- Etelä-Savon kauppakamari
- Helsingin seudun kauppakamari
- Hämeen kauppakamari
- Keski-Suomen kauppakamari
- Kuopion kauppakamari
- Kymenlaakson kauppakamari
- Lapin kauppakamari
- Länsi-Uudenmaan kauppakamari
- Oulun kauppakamari
- Pohjanmaan kauppakamari
- Rauman kauppakamari
- Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari
- Satakunnan kauppakamari
- Pohjois-Karjalan kauppakamari
- Tampereen kauppakamari
- Turun kauppakamari
- Ålands handelskammare
Missio, visio ja arvot
Kauppakamarit perustettiin 1500-luvulla taistelemaan merirosvoja vastaan. Nykyään Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria kattavat koko Suomen, kaikki toimialat ja yrittämisen muodot.
Missio
Keskuskauppakamarin työn tavoite on talouden vapaus. Se tekee työtä yritystoiminnalle myönteisen toimintaympäristön puolesta. Keskuskauppakamari pyrkii olemaan näkyvä ja kuuluva vaikuttaja. [2]
Visio
Keskuskauppakamarin visiona on olla kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu ja aktiivinen toimija ja muodostaa kauppakamarien kanssa verkosto, joka tuottaa lisäarvoa jäsenilleen, elinkeinoelämälle ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. [2]
Arvot
Keskuskauppakamarin kolme arvoa ovat arvoja
1) Talouden vapaus ja vastuullisuus. Keskuskauppakamari tukee työntekoa, yrittäjyyttä, tervettä kilpailua ja markkinataloutta. Yritystoimintaan kuuluu vastuu taloudellisesta hyvinvoinnista, ympäristöstä ja yhteiskunnasta.
2) Osaaminen. Keskuskauppakamarin osaaminen perustuu henkilöstön ja luottamushenkilöiden asiantuntemukseen sekä verkostomaiseen toimintatapaan.
3) Luotettavuus. Keskukauppakamari tuottaa sidosryhmillemme tietoa ja palveluita. Keskuskauppakamari on taloudellisesti itsenäinen ja vakavarainen. [2]
Organisaatio
Keskuskauppakamarissa ylintä päätösvaltaa käyttää valtuuskunta, joka muodostuu alueellisten kauppakamarien valitsemista edustajista. Edustajien lukumäärä määräytyy suhteessa kauppakamarien jäsenten lukumäärään. Valtuuskunnan ja hallituksen puheenjohtaja on Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan (2014). Toimitusjohtaja on toukokuun 2010 alusta filosofian tohtori Risto E. J. Penttilä.
Keskuskauppakamarin organisaatio koostuu viidestä yksiköstä. Yksiköt ovat juridiikka ja itsesääntely, kilpailukyky ja palvelut, verotus, viestintä sekä hallinto, jonka yhteydessä toimii itsenäinen tilintarkastusyksikkö. Lisäksi Keskuskauppakamarin kanssa tiiviissä yhteistyössä toimivat Suomen Nuorkauppakamarit ry, ICC Suomen osasto sekä European Business Leaders’ Convention (EBLC).
Katso myös
Lähteet
- Vesikansa, Jyrki: Talouden vapauden puolesta - 75 vuotta Keskuskauppakamarin toimintaa. Otava, 1993. ISBN 951-1-12714-4.
Viitteet
- ↑ Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.4.2013.
- ↑ a b c Keskuskauppakamari. Missio, visio ja arvot. Viitattu 17.2.2014.
Aiheesta muualla