Ero sivun ”Pikavippi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 38: Rivi 38:


Vuonna 2013 säädettiin pienlainoja koskenut merkittävä kiristys. Alle 2 000 euron lainoille säädettiin ''korkokatto'': lainan ''todellinen vuosikorko'' sai olla enintään [[viitekorko]] + 50 prosenttiyksikköä. Koska pienlainojen korko oli markkinoilla ollut huomattavasti tätä korkeampi (keskimäärin 920 %), pienlainaamisen kannattavuus romahti. Suurin osa alan yrityksistä lopetti heti lain astuttua voimaan.<ref name=talousvaliokunta2012/><ref name=us2013/>
Vuonna 2013 säädettiin pienlainoja koskenut merkittävä kiristys. Alle 2 000 euron lainoille säädettiin ''korkokatto'': lainan ''todellinen vuosikorko'' sai olla enintään [[viitekorko]] + 50 prosenttiyksikköä. Koska pienlainojen korko oli markkinoilla ollut huomattavasti tätä korkeampi (keskimäärin 920 %), pienlainaamisen kannattavuus romahti. Suurin osa alan yrityksistä lopetti heti lain astuttua voimaan.<ref name=talousvaliokunta2012/><ref name=us2013/>

== Puuttumattomuusperiaate ==

Uudemmassa oikeuskäytännössä puuttumattomuusperiaatetta on sovellettu myös laittomasti toimivien pikavippiyritysten toimintaan. Pienlainan luotonantajien tulee hakea rekisteröintiä luotonantajarekisteriin. Rekisteröinnin yhteydessä tarkastetaan toimiiko yhtiö laillisesti ja mikäli yhtiö ei noudata lakia voidaan se poistaa rekisteristä. Luoton tarjoamisesta ilman rekisteröitymistä rangaistaan luotonantajarikoksena.<ref>Laki eräiden luotonantajien rekisteröinnistä 747/2010, 12-13§</ref> Turun hovioikeus linjasi helmikuussa 2014, että laittomasti tomivien yritysten myöntämiin luottoihin sovelletaan puuttumattomuusperiaatetta. Mikäli luotonantaja rikkoo tahallaan lakia ei luotonantaja voi periä saataviaan oikeusteitse.<ref>http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/596722/Asiakas+selatti+pikavippiyrityksen</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 17. helmikuuta 2014 kello 12.30

Pienlaina eli pikalaina eli pikaluotto eli pikavippi on lyhytaikainen, vakuudeton kulutusluotto, jonka suuruus on tyypillisesti 50:n ja 1000:n euron välillä. Pienlainan hakeminen tapahtuu esimerkiksi tekstiviestillä tai luotonantajan verkkosivuston välityksellä.

Pienlainatoiminta alkoi Suomessa 2005. Ala koki voimakkaan nousun. Vuonna 2012 alalla arvioitiin olevan 80 lainoja myöntävää yritystä. Vuonna 2013 säädettiin lakimuutos, joka tiukensi pienlainojen myöntämistä merkittävästi. Alle 2 000 euron lainoille säädettiin korkokatto. Tämän seurauksena valtaosa alan yrityksistä lopetti.[1][2]

Pikavipin esikuvina voidaan pitää yhdysvaltalaisia palkkapäivälainoja (payday loans). Palkkapäivälainat ovat pieniä lainoja, jotka myönnetään palkkatodistusta vastaan ja maksetaan takaisin palkkapäivänä.[3]

Pienlainat 2005–2013

Ensimmäiset suomalaiset vippipalvelut aloittivat toimintansa vuonna 2005 [4]. Kuluttajaviraston kartoituksessa, syyskuussa 2007, markkinoilta löytyi yli 50 vippiyritystä[5]. Vuoden 2012 huhtikuussa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämässä luotonantajarekisterissä oli yhteensä 85 eri luotonantajaa[6]. Pienlainayritysten kirjo oli laaja, yksittäisistä nyrkkipajoista aina kansainvälisiin toimijoihin.

Lainapäätöksen saaminen ja lainasumman siirtyminen hakijan tilille kesti normaalisti muutamia minuutteja. Takaisinmaksuaika olivat lyhyitä, keskimäärin noin kuukauden [7]. Tyypillinen maksuaika saattoi olla esimerkiksi 14 tai 30 vuorokautta.

Pikalainojen kokonaishinnoissa ja maksuaikavaihtoehdoissa oli suuria eroja palveluntarjoajasta riippuen. Ns. todellinen vuosikorko vaihteli n. 100 ja 1500 prosentin välillä [8][9], kun pankkien sekä muiden rahoituslaitosten myöntämissä perinteisissä kulutusluotoissa ja luottokorteissa vastaava korko oli enintään kymmeniä prosentteja. Todellisen vuosikoron mielekkyydestä pienlainojen hinnoittelussa oli eriäviä näkemyksiä. Osa asiantuntijoista oli sitä mieltä, ettei todellinen vuosikorko anna oikeaa kuvaa lyhyiden luottojen kulutasosta.[1]

Pikavippifirmoilla oli Suomessa velvollisuus ilmoittaa lainojensa todellinen vuosikorko, mutta sanomalehti Karjalaisen selvityksen mukaan jopa puolet firmoista ilmoitti koron huomattavasti todellista pienemmäksi. Kahden viikon lainan vuosikoroksi saatettiin esimerkiksi ilmoittaa 300 prosenttia, kun todellinen vuosikorko olikin noin 10 000 prosenttia.[10]

Vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana pikavippejä myönnettiin 321 000 kappaletta, jotka olivat arvoltaan n. 70 miljoonaa euroa. Keskimääräinen lainasumma oli 217 euroa keskimääräisen takaisinmaksuajan ollessa 33 vuorokautta. Kuluja näistä lainoista maksettiin yhteensä noin 18 miljoonalla euroa. Keskimääräinen kulujen osuus oli siis noin 25% lainapääomasta. Vuonna 2011 rekisteröityneitä lainantarjoajia oli 81 ja pikavippejä otettiin yhteensä lähes 1,5 miljoonaa kappaletta, yhteissummaltaan n. 330 miljoonaa euroa. Keskimääräinen laina-aika oli 32,6 päivää [11]. Ylivoimaisesti suurin käyttäjäkunta oli 18-40 vuotiaat.

Oikeusministeriön vaatimien kiristysten myötä pienlainayritykset kehittelivät keinoja uusien asiakkaiden saamiseksi; ensimmäistä lainaa markkinoitiin jopa ilman kuluja ja korkoja [12]. Osa palveluista myös kehitti tavallisista pikavipeistä poikkeavia lainamahdollisuuksia. Nämä palvelut tarjosivat esimerkiksi pitsaa pikavipillä sekä laskujen erissä maksamisen mahdollisuutta.

Pienlainayhdistys

Tammikuussa 2007 neljän pikavippitoimintaa harjoittavan yrityksen toimesta perustettiin Suomen Pienlainayhdistys, jonka tavoitteena oli kehittää hyvää luotonantotapaa. Pienlainayhdistyksen jäsenistö kasvoi vuonna 2011 kymmeneen alan toimijaan, mukaan lukien alan markkinajohtajat.kenen mukaan? Yhdistys lakkautettiin 2013.

Koronkiskontasyytökset

Pienlainoja syytettiin koronkiskonnasta. Asiasta tehtiin tutkintapyyntö tammikuussa 2008 ja Keskusrikospoliisi taki tutkimattajättämispäätöksen valtakunnansyyttäjänviraston pyyntöön siitä onko pienlainojen myöntäminen itsessään koronkiskontaa. Päätöksen mukaan "pääoman käytöstä maksettavan hyvityksen määrä prosentti- tai euromääräisenä ei vaikuta kohtuuttomalta".

Pienlainojen hyödyt

Helsingin Sanomien taloustoimittaja Jyri Hännisen mukaan monille "pikavippi" on viimeinen pelastus, joka estää heitä näkemästä nälkää tai menettämästä sähköä tai puhelinliittymää viimeisinä rahattomina päivinä ennen palkkapäivää tai etuuden maksupäivää. Hänen mukaansa ei pitäisi tutkia vain pienlainojen ongelmia vaan myös sitä, miten usein ne ovat pelastaneet pulasta, ja sitä, miksi ne ovat tarpeen hyvinvointivaltiossa. [13]

Lakimuutoksia

Vaikkakin suurin osa myönnetyistä pienlainoista oli ongelmattomia, niistä nähtiin kuitenkin aiheutuvan velallisille velkaongelmia enenevässä määrin. Erityisen ongelmallisiksi ne nähtiin säännöllisiä tuloja vailla oleville nuorille. Pienlainoja pidettiin ylivelkaantuneiden tapana hoitaa talouttaan, minkä nähtiin johtavan velkakierteen pitenemiseen ja syvenemiseen. Yhteiskunta puuttui ongelmiin kiristämällä alan sääntelyä toistuvasti.[1]

Pikavippien antaminen yöllä kiellettiin lokakuussa 2009. Luottopäätöksen sai antaa, mutta kello 23 jälkeen myönnetyt pikavipit sai nostaa vasta aamuseitsemän jälkeen.

1.2.2010 alkaen luotonhakija oli tunnistettava huolellisesti ennen luottosopimuksen syntymistä. Käytännössä tämä edellytti asiakkaalta verkkopankkitunnusten käyttämistä ensimmäisellä asiointikerralla.

Vuoden 2010 joulukuussa säädetyn lain mukaan kaikkien pikavippejä tarjoavien uusien yritysten tuli olla rekisteröitynyt aluehallintoviraston ylläpitämään luotonantajarekisteriin. Tätä ennen aloittaneille yrityksille annettiin siirtymäaikaa 31.5.2011 saakka. Jotta yritys hyväksyttäisiin luotonantajarekisteriin, vaadittiin sen johtohenkilöiltä, että heillä on oikeus harjoittaa elinkeinotoimintaa Suomessa, eivät ole konkurssissa, ja omaavat riittävän kokemuksen luotonantoalalta. Kokemuksen omaaminen voidaan osoittaa joko alan työtodistuksilla tai tutkintotodistuksella. Luotettavuus voidaan varmistaa liiketoimintakielto-, rikos- ja sakkorekisteristä.

Vuonna 2013 säädettiin pienlainoja koskenut merkittävä kiristys. Alle 2 000 euron lainoille säädettiin korkokatto: lainan todellinen vuosikorko sai olla enintään viitekorko + 50 prosenttiyksikköä. Koska pienlainojen korko oli markkinoilla ollut huomattavasti tätä korkeampi (keskimäärin 920 %), pienlainaamisen kannattavuus romahti. Suurin osa alan yrityksistä lopetti heti lain astuttua voimaan.[1][2]

Puuttumattomuusperiaate

Uudemmassa oikeuskäytännössä puuttumattomuusperiaatetta on sovellettu myös laittomasti toimivien pikavippiyritysten toimintaan. Pienlainan luotonantajien tulee hakea rekisteröintiä luotonantajarekisteriin. Rekisteröinnin yhteydessä tarkastetaan toimiiko yhtiö laillisesti ja mikäli yhtiö ei noudata lakia voidaan se poistaa rekisteristä. Luoton tarjoamisesta ilman rekisteröitymistä rangaistaan luotonantajarikoksena.[14] Turun hovioikeus linjasi helmikuussa 2014, että laittomasti tomivien yritysten myöntämiin luottoihin sovelletaan puuttumattomuusperiaatetta. Mikäli luotonantaja rikkoo tahallaan lakia ei luotonantaja voi periä saataviaan oikeusteitse.[15]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Eduskunnan talousvaliokunnan mietintö 15/2012 vp
  2. ↑ a b Uusi Suomi 17.6.2013: Uusi laki tappoi jo 60 yritystä: Pikavippibisnes katoaa Suomesta
  3. ↑ Palkkapäivälainaamista Suomen malliin, Helsingin Sanomien taloustoimittaja Jyri Hänninen, Helsingin Sanomat 8.8.2012, sivu B 5
  4. ↑ Kuluttajavirasto tutkii turkulaista pikalainapalvelua
  5. ↑ Pikavippiyhtiöiden määrä kasvaa ja maksuhäiriöt lisääntyvät
  6. ↑ Luotonantajarekisteri
  7. ↑ HE 78/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain 7 luvun, eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annetun lain sekä korkolain 2 §:n muuttamisesta
  8. ↑ Taloussanomien pikavippivertailu
  9. ↑ Kauppalehden uutinen pikavipeistä
  10. ↑ Pikavippifirmat kiertävät lakia Karjalaisen verkkolehti. 30.10.2011. Viitattu 13.12.2011.
  11. ↑ Tilastokeskus antolainauskanta joulukuu 2011
  12. ↑ Kauppalehden uutinen pikavipeistä
  13. ↑ Palkkapäivälainaamista Suomen malliin, Helsingin Sanomien taloustoimittaja Jyri Hänninen, Helsingin Sanomat 8.8.2012, sivu B 5
  14. ↑ Laki eräiden luotonantajien rekisteröinnistä 747/2010, 12-13§
  15. ↑ http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/596722/Asiakas+selatti+pikavippiyrityksen

Katso myös

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pikavippi&oldid=13870842”