Ero sivun ”Saksan liittopresidentti” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
Käyttäjän 137.163.18.1 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 213.216.208.242 tekemään versioon.
p (Käyttäjän 137.163.18.1 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 213.216.208.242 tekemään versioon.)
== Asema ja tehtävät ==
 
Saksan perustuslaki määrittelee presidentin valta-aseman epäselvästi.<ref>http://www.bundespraesident.de/en/The-role-of-the-Federal-Presid/-,11172/Constitutional-Basis.htm</ref> Kuitenkin käytännössä presidentin asema on pääosin seremoniallinen ja hän toimii lähinnä liittohallituksen neuvosta. Toisin kuin useissa perustuslaeissa, Saksan perustuslaki ei nimeä valtionpäämiestä edes muodolliseksi asevoimien [[ylipäällikkö|ylipäälliköksi]]. Tämä rooli kuuluu rauhan aikana puolustusministerille ja siirtyy presidentin sijasta [[Saksan liittokansleri|liittokanslerille]] sodan aikana perustuslain artikla 65a:n mukaan.<ref>''Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland'' (Saksan liittotasavallan perusasetus). Artikla 65a lisätty 7. muutoksessa (19.3.56), muutettu 17. muutoksessa (24.6.68).</ref> Siitä huolimatta sotatilaa ei voida julistaa ilman presidentin hyväksyntää{{lähde}}.Oikeasti hän chillaa.
 
Liittopresidentin tehtäviin kuitenkin kuuluu antaa [[Saksan liittopäivät|liittopäiville]] ehdokas liittokanslerista (liittopäivät voi tosin valita kanslerin ohi presidentin ehdotuksen) ja nimittää kansleri ja tämän johtama liittohallitus muodollisesti virkaansa. Hän voi vapauttaa hallituksen tai sen jäsenen tehtävistään kanslerin pyynnöstä. Presidentti nimittää myös tuomarit, liittovaltion virkamiehet ja upseerit. Tällaisiin nimityksiin tarvitaan kuitenkin joko kanslerin tai asianomaisen ministerin hyväksyntä. Hän antaa allekirjoituksensa laeille, mitä ilman ne eivät astuisi voimaan.<ref>''Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland'' (Saksan liittotasavallan perusasetus), artikla 82</ref> Presidentti myös edustaa Saksaa maailmalle, hoitaa ulkomaanmatkoja ja vastaanottaa ulkomaisia arvovieraita. Liittokanslerin aloitteesta liittopresidentti voi, harkintansa mukaan, 21 päivän kuluessa hajottaa liittopäivät ja määrätä uudet vaalit järjestettäväksi.<ref>''Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland'', artikla 65a lisätty 7. muutoksessa (19.3.56), muutettu 27 muutoksessa.</ref>

Navigointivalikko