Ero sivun ”5m” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
kirjoitusvirhe korjattu , lisätty ruotsalainen purjetunnus |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (käyttäjältä 46.30.132.207) ja palautettiin versio 13770742 käyttäjältä Sanpedro10 |
||
| Rivi 89: | Rivi 89: | ||
| [[Lill-Ulla (vene)|Lill-Ulla]]|| L-31 ||[[1945]]||[[Tore Holm]]||[[Arendahls Båtvarv]]||[[NJK]] |
| [[Lill-Ulla (vene)|Lill-Ulla]]|| L-31 ||[[1945]]||[[Tore Holm]]||[[Arendahls Båtvarv]]||[[NJK]] |
||
|- |
|- |
||
| [[Våglek (vene)|Våglek]] || L-32 |
| [[Våglek (vene)|Våglek]] || L-32 ||[[1947]]||[[Gunnar Harme]]|| [[Ernst Örman]]||[[VP]] |
||
|- |
|- |
||
| [[Röde Orm (vene)|Röde Orm ]]|| L-33 ||[[1941]]||[[Roy Sherman]]|| [[Hj.Johansson]]||[[Helsingfors Segelsällskap|HSS]] |
| [[Röde Orm (vene)|Röde Orm ]]|| L-33 ||[[1941]]||[[Roy Sherman]]|| [[Hj.Johansson]]||[[Helsingfors Segelsällskap|HSS]] |
||
Versio 10. helmikuuta 2014 kello 19.46
| Vitonen | |
|---|---|
| Kansainvälinen 5m Lill-Ulla L-19 Kansainvälinen 5m Lill-Ulla L-19 |
|
| Tyyppi | kölivene, konstruktioluokka |
| Suurin pituus (LOA) | n. 9,50 m |
| Vesilinjan pituus (LWL) | n. 6,50 m |
| Leveys | n. 1,90 m |
| Syväys | max 1,1 m |
| Paino | 1 700 kg |
| Isopurje | n. 15,0 m2 |
| Fokka / Genua | n.7 m2 |
| Spinaakkeri | n. 40 m2 |
| LYS | 1,02 |
| Moottori | ei ole |
| Miehistö | 3 |
| Makuupaikkoja | ei ole |
| Suunnittelija | useita esim. Gösta Kynzell, Jarl Lindblom |
| Suunnitteluvuosi | 1929- |
Kainsainvälinen 5m eli "Vitonen" on kainsainvälinen kilpakäyttöön suunniteltu pienehkö purjevene. Vitosia on Suomessa vuonna 2010 n. 30 eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja luokka kasvaa edelleen tasaisesti 1-2 veneen vuosivauhtia. Vitoset ovat luokkana pitäneet kiinni puutakiloistaan ja dacron-purjeistaan ja täten vältelleet suuremmissa klassikkoluokissa kuten Kuutosissa tapahtuvan "kilpavarustelun". Vene kuuluu suurimpiin klassisiin veneluokkiin Suomessa.
Sota ja britit estivät olympiahaaveet
Veneen syntyyn vaikutti R-mitasäännön mukaan suunniteltujen veneiden kalleus ja että 6mR veneet eli Kutoset olivat monien mielestä 1920-luvun lopulla tavallisten purjehtijoiden ulottumattomissa taloudellisesti. Näin syntyi ajatus kolmihenkiselle miehistölle tarkoitetusta pienemmästä veneestä. Ehdotuksia oli 20-luvulla esitetty useampia ja lopulta "Union de Societes Nautique Francaise" eli Ranskan purjehtijaliitto, esitteli vuonna 1929 säännön, joka hyväksyttiin Lontoossa. Mittasääntö oli kansainvälinen, mutta luokkaa ei ole koskaan kirjattu Lloyd's Register of Shippingiin, joten vitoset eivät ole varsinaisia R-veneitä kuten Kasit ja Kutoset. Viitosia ehdotettiin olympialuokaksi mm. vuonna 1938 kansainvälisen purjehtijaliiton kokouksessa, josta Suomen edustaja Henrik Ramsay joutui ilmoittamaan kielteisen päätöksen. Yhdeksi syyksi tähän on epäiltyselvennä englantilaisten penseää suhtautumista uutta luokkaa kohtaan - olihan aloite alun pitäen ranskalainen.[1]
Suomessa suuri kasvava vitosluokka
Suomessa on tällä hetkellä vitosia noin 30 kappaletta[2]. Suurin laivue eli runsas kolmasosa veneistä on HSS:n rekisterissä. Vitosista ei koskaan tullut aidosti kansainvälistä luokkaa vaikka ennen toista maailmansotaa veneitä oli rakennettu yli 300 kappaletta - Suomen ja Ruotsin lisäksi mm. Tanskassa, Sveitsissä, Ranskassa, Argentiinassa ja Uruguayssa. Ruotsissa on nykyään vielä yli 100 vitosta. 5.5m-metristen veneiden nousu maailmansodan jälkeen vaikutti luokan hiipumiseen. Suomessa vitosten toiminta oli sotien jälkeen olympialuokaksi valitun 5.5-luokan kulta-aikana eli 1950-luvulta aina 1980-luvun lopulle vähäistä.
Vitoset Suomen klassikkopurjehduksen nousun pioneerejä
Klassisen purjehduksen nousi alkoi erityisesti piennemmistä luokista 1980-90 luvun taitteessa ja tänään Suomessa on enemmän vitosia kuin koskaan, noin 30 kappaletta. Suurin osa veneistä on ostettu Ruotsista josta veneitä tulee edelleen 1-2 veneen vuosivauhtia. Vitosten vajaan parinkymmenen aktiivisen kilpailevan veneen aktiivisuden päihittää klassikoissa vain kutoset joiden lähdöissä viime aikoina on ollut peräti kolmattakymmenettä venettä lähtövivalla. Yllätteän kyllä vitoset ovat aktiivisuudenssaan ohittaneet monin kerroin 5.5-luokan jonka toiminta Suomessa 2010-luvulle tultaessa on suhteellisen vaatimatonta.