Ero sivun ”Laululinnut” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 188.67.229.60 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 87.95.34.190 tekemään versioon.
Rivi 339: Rivi 339:
* [[Iberiantiltaltti]] (''Phylloscopus ibericus'')<ref name="ks">{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Iberiantiltaltille lajivahvistus | Julkaisu = Kymen Sanomat | Ajankohta = 6.3.2013 | Sivut = 22 | Viitattu = 7.3.2013 | Lopetusmerkki = }}</ref>
* [[Iberiantiltaltti]] (''Phylloscopus ibericus'')<ref name="ks">{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Iberiantiltaltille lajivahvistus | Julkaisu = Kymen Sanomat | Ajankohta = 6.3.2013 | Sivut = 22 | Viitattu = 7.3.2013 | Lopetusmerkki = }}</ref>
* [[Pajulintu]] (''Phylloscopus trochilus'') Pesii vakituisesti<ref name="laine"/>
* [[Pajulintu]] (''Phylloscopus trochilus'') Pesii vakituisesti<ref name="laine"/>

===Hippiäiset===

* [[Hippiäinen]] (''Regulus regulus'') Pesii vakituisesti<ref name="laine"/>
* [[Hippiäinen]] (''Regulus regulus'') Pesii vakituisesti<ref name="laine"/>
* [[Tulipäähippiäinen]] (''Regulus ignicapilla'') Tavattu useita kertoja<ref name="birdlife5"/>
* [[Tulipäähippiäinen]] (''Regulus ignicapilla'') Tavattu useita kertoja<ref name="birdlife5"/>

Versio 10. helmikuuta 2014 kello 15.01

Laululinnut
Keltaoliivisieppo (Eopsaltria australis)
Keltaoliivisieppo (Eopsaltria australis)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Alalahko: Laululinnut
Passeri
Heimot
Katso myös

  Laululinnut Wikispeciesissä
  Laululinnut Commonsissa

Laululinnut (Passeri) on varpuslintujen alalahko. Siihen kuuluu yli puolet kaikista maailman lintulajeista.[1] Laululintuihin kuuluu useita kymmeniä heimoja, joihin kuuluu kaikkiaan noin 4000 lajia. [2]

Nimi

Laululinnut muodostavat yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Myös varpuslintuja kutsutaan puhekielessä toisinaan laululinnuiksilähde?.

Ulkonäkö ja koko

Laululinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.[3] Maailman suurin varpuslintu on laululintuhin kuuluva korppi (70 cm).lähde? Suomen pienin varpuslintu on laululintuihin kuuluva hippiäinen ja suurin korppi.

Levinneisyys ja elinympäristö

Laululinnut ovat muiden varpuslintujen tapaan maalintuja. Laululinnuissa on huomattavaa vaihtelua, mikä merkitsee rakenteen ja elintapojen monipuolista sopeutumista erilaisiin ympäristöihin. Laululintuja voi tavata ympäri maapallon.[2]

Laulu

Alalahkoon kuuluu monia taitavia laulajia. Laululintujen laululla on suuri merkitys ja sen voidaan olettaa esittäneen huomattavaa osaa näiden lintujen kehityksessä nykyiseksi valtaryhmäksi. Laululintujen laulu ei ole pelkästään ilman puhaltamista äänielimistöstä, vaan aivojen kontrolloimaa, hyvin kehittyneellä kurkunpäällä lihastoiminnan avulla aikaansaatua ääntelyä.[2]

Taksonomia

Corvida

Passerida

Suomessa tavatut laululinnut

Kiurut

Pääskyt

Västäräkit

Tilhet

  • Tilhi (Bombycilla garrulus) Pesii vakituisesti[3]

Koskikarat

Peukaloiset

Rautiaiset

Rastaat

Kertut

Hippiäiset

Siepot

Timalit

Pyrstötiaiset

Tiaiset

Pähkinänakkelit

Puukiipijät

Pussitiaiset

Kuhankeittäjät

Lepinkäiset

Varikset

Kottaraiset

Varpuset

Peipot

Kerttulit

Sirkut

Katso myös

Lähteet

  1. Birds of Britain blx1.bto.org. Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)
  2. a b c Eläinten maailma, s. 874-875. . ISBN 951-1-01257-6.
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by bz ca cb cc cd ce cf cg ch ci cj ck cl cm cn co cp cq cr cs ct cu cv cw cx cy cz da db dc Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
  4. a b c d e f g h i j k l m n o p q r Rariteettikomitea birdlife.fi.
  5. a b c d e Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2010. ISBn 978-951-1-21351-2.
  6. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay Rariteettikomitea birdlife.fi.
  7. a b Iberiantiltaltille lajivahvistus. Kymen Sanomat, 6.3.2013, s. 22.