Ero sivun ”Laululinnut” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 275: | Rivi 275: | ||
* [[Pensastasku]] (''Saxicola rubetra'') Pesii vakituisesti<ref name="laine"/> |
* [[Pensastasku]] (''Saxicola rubetra'') Pesii vakituisesti<ref name="laine"/> |
||
* [[Mustapäätasku]] (''Saxicola rubicola'') |
* [[Mustapäätasku]] (''Saxicola rubicola'') |
||
* [[ |
* [[Sepeltasku]] (''Saxicola maurus'') |
||
* [[Nokitasku]] (''Saxicola caprata'') Tavattu kerran<ref name="birdlife5">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/rk-data5.shtml | Nimeke = Rariteettikomitea}}</ref> |
* [[Nokitasku]] (''Saxicola caprata'') Tavattu kerran<ref name="birdlife5">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/rk-data5.shtml | Nimeke = Rariteettikomitea}}</ref> |
||
* [[Arotasku]] (''Oenanthe isabellina'') Tavattu useita kertoja<ref name="birdlife5"/> |
* [[Arotasku]] (''Oenanthe isabellina'') Tavattu useita kertoja<ref name="birdlife5"/> |
||
| Rivi 296: | Rivi 296: | ||
* [[Punakylkirastas]] (''Turdus iliacus'') Pesii vakituisesti<ref name="laine"/> |
* [[Punakylkirastas]] (''Turdus iliacus'') Pesii vakituisesti<ref name="laine"/> |
||
* [[Kulorastas]] (''Turdus viscivorus'') Pesii vakituisesti<ref name="laine"/> |
* [[Kulorastas]] (''Turdus viscivorus'') Pesii vakituisesti<ref name="laine"/> |
||
===Kertut=== |
===Kertut=== |
||
Versio 7. helmikuuta 2014 kello 11.57
| Laululinnut | |
|---|---|
.jpg) Keltaoliivisieppo (Eopsaltria australis) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Alalahko: |
Laululinnut Passeri |
| Heimot | |
|
|
| Katso myös | |
Laululinnut (Passeri) on varpuslintujen alalahko. Siihen kuuluu yli puolet kaikista maailman lintulajeista.[1] Laululintuihin kuuluu useita kymmeniä heimoja, joihin kuuluu kaikkiaan noin 4000 lajia. [2]
Nimi
Laululinnut muodostavat yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Myös varpuslintuja kutsutaan puhekielessä toisinaan laululinnuiksilähde?.
Ulkonäkö ja koko
Laululinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.[3] Maailman suurin varpuslintu on laululintuhin kuuluva korppi (70 cm). Suomen pienin varpuslintu on laululintuihin kuuluva hippiäinen ja suurin korppi.
Levinneisyys ja elinympäristö
Laululinnut ovat muiden varpuslintujen tapaan maalintuja. Laululinnuissa on huomattavaa vaihtelua, mikä merkitsee rakenteen ja elintapojen monipuolista sopeutumista erilaisiin ympäristöihin. Laululintuja voi tavata ympäri maapallon.[2]
Laulu
Alalahkoon kuuluu monia taitavia laulajia. Laululintujen laululla on suuri merkitys ja sen voidaan olettaa esittäneen huomattavaa osaa näiden lintujen kehityksessä nykyiseksi valtaryhmäksi. Laululintujen laulu ei ole pelkästään ilman puhaltamista äänielimistöstä, vaan aivojen kontrolloimaa, hyvin kehittyneellä kurkunpäällä lihastoiminnan avulla aikaansaatua ääntelyä.[2]
Taksonomia
Corvida
- Lyyrypyrstöt (Menuridae)
- Kaljukkaat (Picathartidae)
- Käpinkäiset (Campephagidae)
- Lepinkäiset (Laniidae)
- Afrikanlepinkäiset (Malaconotidae)
- Borneonlepinkäiset (Pityriaseidae)
- Vangat (Vangidae)
- Maatimalit (Orthonychidae)
- Australiantimalit (Pomatostomidae)
- Loistotimalit (Eupetidae)
- Viiriäistimalit (Cinclosomatidae)
- Afrikansiepot (Platysteiridae)
- Pensassiepot (Petroicidae)
- Malurit (Maluridae)
- Sukasmalurit (Dasyornithidae)
- Helmikkäät (Pardalotidae)
- Tiaismalurit (Acanthizidae)
- Monarkit (Monarchidae)
- Latuskamonarkit (Machaerirhynchidae)
- Viuhkamonarkit (Rhipiduridae)
- Pensassiepot (Petroicidae)
- Viheltäjät (Pachycephalidae)
- Töyhtöviheltäjät (Falcunculidae)
- Rastasviheltäjät (Colluricinclidae)
- Filippiinienkiipijät (Rhabdornithidae)
- Australiankiipijät (Climacteridae)
- Vireot (Vireonidae)
- Kuhankeittäjät (Oriolidae)
- Irenat (Irenidae)
- Drongot (Dicruridae)
- Helttavarikset (Callaeatidae)
- Leijut (Artamidae)
- Jorat (Aegithinidae)
- Huiluvarikset (Cracticidae)
- Lavastajat (Ptilonorhynchidae)
- Paratiisilinnut (Paradisaeidae)
- Huntuparatiisilinnut (Cnemophilidae)
- Mutavarikset (Corcoracidae)
- Varikset (Corvidae)
- Tiheikkölaulajat (Atrichornithidae)
Passerida
- Kiurut (Alaudidae)
- Pääskyt (Hirundinidae)
- Västäräkit (Motacillidae)
- Bulbulit (Pycnonotidae)
- Lehvit (Chloropseidae)
- Tilhet (Bombycillidae)
- Koskikarat (Cinclidae)
- Peukaloiset (Troglodytidae)
- Matkijat (Mimidae)
- Rautiaiset (Prunellidae)
- Rastaat (Turdidae)
- Timalit (Timaliidae)
- Marjastajat (Melanocharitidae)
- Sääskikertut (Polioptilidae)
- Kertut (Sylviidae)
- Hertut (Cisticolidae)
- Hippiäiset (Regulidae)
- Siepot (Muscicapidae)
- Pyrstötiaiset (Aegithalidae)
- Pussitiaiset (Remizidae)
- Tiaiset (Paridae)
- Nakkelit (Sittidae)
- Tulinakkelit (Neosittidae)
- Puukiipijät (Certhiidae)
- Kukastajat (Dicaeidae)
- Medestäjät (Nectariniidae)
- Rillit (Zosteropidae)
- Mesikot (Meliphagidae)
- Kapinmesikot (Promeropidae)
- Varpuset (Passeridae)
- Sirkut (Emberizidae)
- Tangarat (Thraupidae)
- Kardinaalit (Cardinalidae)
- Banaanikerttulit (Coerebidae)
- Kerttulit (Parulidae)
- Vuorikerttulit (Peucedramidae)
- Turpiaalit (Icteridae)
- Peipot (Fringillidae)
- Loistopeipot (Estrildidae)
- Kutojat (Ploceidae)
- Lesket (Viduidae)
- Kottaraiset (Sturnidae)
Suomessa tavatut laululinnut
Kiurut
- Arokiuru (Melanocorypha calandra) Tavattu useita kertoja[4]
- Ylänkökiuru (Melanocorypha bimaculata) Tavattu neljästi[4]
- Valkosiipikiuru (Melanocorypha leucoptera) Tavattu kolmesti[4]
- Mustakiuru (Melanocorypha yeltoniensis) Tavattu kahdesti[4]
- Lyhytvarvaskiuru (Calandrella brachydactyla) Tavataan vuosittain[3]
- Pikkukiuru (Calandrella rufescens) Tavattu kolmesti[4]
- Töyhtökiuru (Galerida cristata) Tavataan lähes vuosittain[4]
- Kangaskiuru (Lullula arborea) Pesii vakituisesti[3]
- Kiuru (Alauda arvensis) Pesii vakituisesti[3]
- Tunturikiuru (Eremophila alpestris) Pesii vakituisesti[3]
Pääskyt
- Törmäpääsky (Riparia riparia) Pesii vakituisesti[3]
- Kalliopääsky (Ptyonoprogne rupestris) Tavattu kolmesti[4]
- Haarapääsky (Hirundo rustica) Pesii vakituisesti[3]
- Ruostepääsky (Hirundo daurica) Tavattu useita kertoja[4]
- Räystäspääsky (Delichon urbicum) Pesii vakituisesti[3]
Västäräkit
- Isokirvinen (Anthus richardi) Säännöllinen läpimuuttaja[3]
- Mongoliankirvinen (Anthus godlewskii) Tavattu useita kertoja[4]
- Nummikirvinen (Anthus campestris) Tavataan vuosittain, pesinyt useita kertoja[5]
- Taigakirvinen (Anthus hodgsoni) Tavattu useita kertoja[4]
- Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Pesii vakituisesti[3]
- Tundrakirvinen (Anthus gustavi) Tavattu kerran[4]
- Niittykirvinen (Anthus pratensis) Pesii vakituisesti[3]
- Lapinkirvinen (Anthus cervinus) Pesii vakituisesti [3]
- Luotokirvinen (Anthus petrosus) Pesii vakituisesti[3]
- Keltavästäräkki (Motacilla flava) Pesii vakituisesti[3]
- Sitruunavästäräkki (Motacilla citreola) Tavataan vuosittain [3]
- Virtavästäräkki (Motacilla cinerea) Pesii vakituisesti [3]
- Västäräkki (Motacilla alba) Pesii vakituisesti[3]
Tilhet
Koskikarat
Peukaloiset
- Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) Pesii vakituisesti[3]
Rautiaiset
- Rautiainen (Prunella modularis) Pesii vakituisesti[3]
- Taigarautiainen (Prunella montanella) Tavattu useita kertoja[4]
- Mustakurkkurautiainen (Prunella atrogularis) Tavattu useita kertoja[4]
- Alppirautiainen (Prunella collaris) Tavattu neljä kertaa[4]
Rastaat
- Ruostepyrstö (Cercotrichas galactotes) Tavattu kerran[4]
- Punarinta (Erithacus rubecula) Pesii vakituisesti[3]
- Satakieli (Luscinia luscinia) Pesii vakituisesti[3]
- Etelänsatakieli (Luscinia megarhynchos) Tavattu useita kertoja[4]
- Rubiinisatakieli (Luscinia calliope) Tavattu kolmesti[4]
- Sinirinta (Luscinia svecica) Pesii vakituisesti[3]
- Sinipyrstö (Tarsiger cyanurus) Pesii vakituisesti[3]
- Mustaleppälintu (Phoenicurus ochruros) Pesii vakituisesti[3]
- Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Pesii vakituisesti[3]
- Pensastasku (Saxicola rubetra) Pesii vakituisesti[3]
- Mustapäätasku (Saxicola rubicola)
- Sepeltasku (Saxicola maurus)
- Nokitasku (Saxicola caprata) Tavattu kerran[6]
- Arotasku (Oenanthe isabellina) Tavattu useita kertoja[6]
- Kivitasku (Oenanthe oenanthe) Pesii vakituisesti[3]
- Nunnatasku (Oenanthe pleschanka) Tavattu useita kertoja[6]
- Rusotasku (Oenanthe hispanica) Tavattu neljästi[6]
- Aavikkotasku (Oenanthe deserti) Tavattu useita kertoja[6]
- Kivikkorastas (Monticola saxatilis) Tavattu neljästi[6]
- Sinirastas (Monticola solitarius) Tavattu kahdesti[6]
- Kirjorastas (Zoothera dauma) Tavattu useita kertoja[6]
- Korpirastas (Catharus ustulatus) Tavattu kahdesti[6]
- Sepelrastas (Turdus torquatus) Pesii vakituisesti[3]
- Mustarastas (Turdus merula) Pesii vakituisesti[3]
- Harmaakurkkurastas (Turdus obscurus) Tavattu useita kertoja[6]
- Ruosterastas (Turdus naumanni) Tavattu neljästi[4]
- Ruostesiipirastas (Turdus eunomus) Tavattu useita kertoja[6]
- Mustakaularastas (Turdus atrogularis) Tavattu useita kertoja[6]
- Räkättirastas (Turdus pilaris) Pesii vakituisesti[3]
- Laulurastas (Turdus philomelos) Pesii vakituisesti[3]
- Punakylkirastas (Turdus iliacus) Pesii vakituisesti[3]
- Kulorastas (Turdus viscivorus) Pesii vakituisesti[3]
Kertut
- Viirusirkkalintu (Locustella lanceolata) Tavattu useita kertoja[6]
- Pensassirkkalintu (Locustella naevia) Pesii vakituisesti[3]
- Viitasirkkalintu (Locustella fluviatilis) Pesii vakituisesti[3]
- Ruokosirkkalintu (Locustella luscinioides) Tavattu useita kertoja[6]
- Paksunokkakerttunen (Acrocephalus aedon) Tavattu kerran[6]
- Sarakerttunen (Acrocephalus paludicola) Tavattu useita kertoja[6]
- Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) Pesii vakituisesti[3]
- Rytikerttunen (Acrocephalus scirpaceus) Pesii vakituisesti[3]
- Luhtakerttunen (Acrocephalus palustris) Pesii vakituisesti[3]
- Viitakerttunen (Acrocephalus dumetorum) Pesii vakituisesti[3]
- Kenttäkerttunen (Acrocephalus agricola) Tavattu useita kertoja[6]
- Rastaskerttunen (Acrocephalus arundinaceus) Pesii vakituisesti[3]
- Vaaleakultarinta (Hippolais pallida) Tavattu kolmesti[6]
- Pikkukultarinta (Hippolais caligata) Tavattu useita kertoja[6]
- Aavikkokultarinta (Hippolais rama) Tavattu kerran[6]
- Kultarinta (Hippolais icterina) Pesii vakituisesti[3]
- Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) Pesii vakituisesti[3]
- Lehtokerttu (Sylvia borin) Pesii vakituisesti[3]
- Hernekerttu (Sylvia curruca) Pesii vakituisesti[3]
- Pensaskerttu (Sylvia communis) Pesii vakituisesti [3]
- Kääpiökerttu (Sylvia nana) Tavattu useita kertoja[6]
- Ruskokerttu (Sylvia undata) Tavattu kerran[6]
- Rusorintakerttu (Sylvia cantillans) Tavattu useita kertoja[6]
- Samettipääkerttu (Sylvia melanocephala) Tavattu kolmesti[6]
- Mustakurkkukerttu (Sylvia rueppelli) Tavattu kahdesti[6]
- Amurinuunilintu (Phylloscopus coronatus) Tavattu kerran[6]
- Idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides) Pesii vakituisesti[3]
- Burjatianuunilintu (Phylloscopus plumbeitarsus) Tavattu kerran[6]
- Lapinuunilintu (Phylloscopus borealis) Pesii vakituisesti[3]
- Hippiäisuunilintu (Phylloscopus proregulus) Tavataan vuosittain[3]
- Taigauunilintu (Phylloscopus inornatus) Tavataan vuosittain[3]
- Kashmirinuunilintu (Phylloscopus humei) Tavattu useita kertoja[6]
- Siperianuunilintu (Phylloscopus schwarzi) Tavattu useita kertoja[6]
- Ruskouunilintu (Phylloscopus fuscatus) Tavattu useita kertoja[6]
- Vuoriuunilintu (Phylloscopus bonelli) Tavattu kolmesti[6]
- Balkaninuunilintu (Phylloscopus orientalis) Tavattu kahdesti[6]
- Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) Pesii vakituisesti[3]
- Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Pesii vakituisesti[3]
- Iberiantiltaltti (Phylloscopus ibericus)[7]
- Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Pesii vakituisesti[3]
- Hippiäinen (Regulus regulus) Pesii vakituisesti[3]
- Tulipäähippiäinen (Regulus ignicapilla) Tavattu useita kertoja[6]
Siepot
- Harmaasieppo (Muscicapa striata) Pesii vakituisesti[3]
- Pikkusieppo (Ficedula parva) Pesii vakituisesti[3]
- Sepelsieppo (Ficedula albicollis) Tavataan vuosittain[3]
- Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Pesii vakituisesti[3]
Timalit
- Viiksitimali (Panurus biarmicus) Pesii vakituisesti[3]
Pyrstötiaiset
- Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) Pesii vakituisesti[3]
Tiaiset
- Viitatiainen (Parus palustris) Tavattu useita kertoja[6]
- Hömötiainen (Parus montanus) Pesii vakituisesti[3]
- Lapintiainen (Parus cinctus) Pesii vakituisesti[3]
- Töyhtötiainen (Parus cristatus) Pesii vakituisesti[3]
- Kuusitiainen (Parus ater) Pesii vakituisesti[3]
- Sinitiainen (Parus caeruleus) Pesii vakituisesti[3]
- Valkopäätiainen (Parus cyanus) Tavattu useita kertoja[6]
- Talitiainen (Parus major) Pesii vakituisesti[3]
Pähkinänakkelit
- Pähkinänakkeli (Sitta europaea) Tavataan vuosittain, pesii satunnaisesti[3]
Puukiipijät
- Puukiipijä (Certhia familiaris) Pesii vakituisesti[3]
Pussitiaiset
- Pussitiainen (Remiz pendulinus) Tavataan vuosittain[5]
Kuhankeittäjät
- Kuhankeittäjä (Oriolus oriolus) Pesii vakituisesti[3]
Lepinkäiset
- Punapyrstölepinkäinen (Lanius isabellinus) Tavattu useita kertoja[6]
- Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) Pesii vakituisesti[3]
- Mustaotsalepinkäinen (Lanius minor) Tavataan vuosittain[3]
- Isolepinkäinen (Lanius excubitor) Pesii vakituisesti[3]
- Etelänisolepinkäinen (Lanius meridionalis) Tavattu neljästi[6]
- Punapäälepinkäinen (Lanius senator) Tavattu useita kertoja[6]
- Valko-otsalepinkäinen (Lanius nubicus) Tavattu kerran[6]
Varikset
- Närhi (Garrulus glandarius) Pesii vakituisesti[3]
- Kuukkeli (Perisoreus infaustus) Pesii vakituisesti [3]
- Harakka (Pica pica) Pesii vakituisesti[3]
- Pähkinähakki (Nucifraga caryocatactes) Pesii vakituisesti[3]
- Naakka (Corvus monedula) Pesii vakituisesti[3]
- Idännaakka (Corvus dauuricus) B Tavattu kerran[6]
- Mustavaris (Corvus frugilegus) Pesii vakituisesti[3]
- Varis (Corvus corone, ml. nokivaris) Pesii vakituisesti[3]
- Korppi (Corvus corax) Pesii vakituisesti[3]
Kottaraiset
- Kottarainen (Sturnus vulgaris) Pesii vakituisesti[3]
- Punakottarainen (Sturnus roseus) Tavataan vuosittain[5]
Varpuset
- Varpunen (Passer domesticus) Pesii vakituisesti[3]
- Pensasvarpunen (Passer hispaniolensis) Tavattu kerran[6]
- Pikkuvarpunen (Passer montanus) Pesii vakituisesti[3]
Peipot
- Peippo (Fringilla coelebs) Pesii vakituisesti[3]
- Järripeippo (Fringilla montifringilla) Pesii vakituisesti[3]
- Keltahemppo (Serinus serinus) Tavataan vuosittain[5]
- Viherpeippo (Carduelis chloris) Pesii vakituisesti[3]
- Tikli (Carduelis carduelis) Pesii vakituisesti[3]
- Vihervarpunen (Carduelis spinus) Pesii vakituisesti[3]
- Hemppo (Carduelis cannabina) Pesii vakituisesti[3]
- Vuorihemppo (Carduelis flavirostris) Pesii vakituisesti[3]
- Urpiainen (Carduelis flammea) Pesii vakituisesti[3]
- Tundraurpiainen (Carduelis hornemanni) Pesii vakituisesti[3]
- Kirjosiipikäpylintu (Loxia leucoptera) Pesii vakituisesti[3]
- Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Pesii vakituisesti[3]
- Isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus) Pesii vakituisesti[3]
- Aavikkotulkku (Bucanetes githagineus) Tavattu kolmesti[6]
- Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) Pesii vakituisesti[3]
- Taviokuurna (Pinicola enucleator) Pesii vakituisesti[3]
- Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Pesii vakituisesti[3]
- Nokkavarpunen (Coccothraustes coccothraustes) Pesii vakituisesti[3]
Kerttulit
- Viirukerttuli (Dendroica striata) Tavattu kerran[6]
Sirkut
- Valkokurkkusirkku (Zonotrichia albicollis) Tavattu kolmesti[6]
- Lapinsirkku (Calcarius lapponicus) Pesii vakituisesti[3]
- Pulmunen (Plectrophenax nivalis) Pesii vakituisesti[3]
- Harmaapääsirkku (Emberiza spodocephala) Tavattu kerran[6]
- Mäntysirkku (Emberiza leucocephalos) Tavattu useita kertoja[6]
- Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pesii vakituisesti[3]
- Kivikkosirkku (Emberiza buchanani) Tavattu kerran[6]
- Peltosirkku (Emberiza hortulana) Pesii vakituisesti[3]
- Ruostekurkkusirkku (Emberiza caesia) Tavattu neljästi[6]
- Pohjansirkku (Emberiza rustica) Pesii vakituisesti[3]
- Pikkusirkku (Emberiza pusilla) Pesii vakituisesti[3]
- Kastanjasirkku (Emberiza rutila) Tavattu kerran[6]
- Kultasirkku (Emberiza aureola) Pesinyt aiemmin, nykyään tavataan satunnaisesti[3][5]
- Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Pesii vakituisestiViittausvirhe: Kelpaamaton
<ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta - Mustapääsirkku (Emberiza melanocephala)Tavattu useita kertoja[6]
- Harmaasirkku (Emberiza calandra) Tavattu useita kertoja[6]
- Kettusirkku (Passerella iliaca)[7]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Birds of Britain blx1.bto.org. Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)
- ↑ a b c Eläinten maailma, s. 874-875. . ISBN 951-1-01257-6.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by bz ca cb cc cd ce cf cg ch ci cj ck cl cm cn co cp cq cr cs ct cu cv cw cx cy cz da db dc Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Rariteettikomitea birdlife.fi.
- ↑ a b c d e Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2010. ISBn 978-951-1-21351-2.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay Rariteettikomitea birdlife.fi.
- ↑ a b Iberiantiltaltille lajivahvistus. Kymen Sanomat, 6.3.2013, s. 22.