Ero sivun ”Pyhä-Luoston kansallispuisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti poisti 9 Wikidatan sivulle d:q1429179 siirrettyä kielilinkkiä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
'''Pyhä-Luoston kansallispuisto''' perustettiin vuonna [[2005]] yhdistämällä Suomen vanhimpaan vuonna [[1938]] perustettuun [[Pyhätunturi (Pelkosenniemi)|Pyhätunturin]] kansallispuistoon [[Luosto]]n alue. Näin Pyhä-Luosto on samalla [[Suomi|Suomen]] vanhin ja uusin [[kansallispuisto]]. Uuden puiston pinta-ala on 142 km². Pyhä-Luosto sijaitsee [[Lapin lääni]]ssä [[Sodankylä]]n ja [[Pelkosenniemi|Pelkosenniemen]] kuntien sekä [[Kemijärvi|Kemijärven]] kaupungin alueella. |
'''Pyhä-Luoston kansallispuisto''' perustettiin vuonna [[2005]] yhdistämällä Suomen vanhimpaan vuonna [[1938]] perustettuun [[Pyhätunturi (Pelkosenniemi)|Pyhätunturin]] kansallispuistoon [[Luosto]]n alue. Näin Pyhä-Luosto on samalla [[Suomi|Suomen]] vanhin ja uusin [[kansallispuisto]]. Uuden puiston pinta-ala on 142 km². Pyhä-Luosto sijaitsee [[Lapin lääni]]ssä [[Sodankylä]]n ja [[Pelkosenniemi|Pelkosenniemen]] kuntien sekä [[Kemijärvi|Kemijärven]] kaupungin alueella. |
||
Puiston rungon muodostaa Suomen eteläisin 12 huipun [[Pyhätunturi (Pelkosenniemi)|Pyhätunturi]]n tunturijono. [[Tunturi]]t ovat jäänteitä kaksi miljardia vuotta vanhoista [[alpit|alppien]] kaltaisista vuorista. Tunturien rinteillä kasvaa 200-vuotisia havumetsiä. Tunturijonoa ympäröivät laajat [[aapasuo]]t. Korkeimmat tunturit ovat [[Noitatunturi]] (540 m) ja Ukko-Luosto (514 m). Tunturit ja niitä erottavat |
Puiston rungon muodostaa Suomen eteläisin 12 huipun [[Pyhätunturi (Pelkosenniemi)|Pyhätunturi]]n tunturijono. [[Tunturi]]t ovat jäänteitä kaksi miljardia vuotta vanhoista [[alpit|alppien]] kaltaisista vuorista. Tunturien rinteillä kasvaa 200-vuotisia havumetsiä. Tunturijonoa ympäröivät laajat [[aapasuo]]t. Korkeimmat tunturit ovat [[Noitatunturi]] (540 m) ja Ukko-Luosto (514 m). Tunturit ja niitä erottavat [[kuru (rotko)|kuru]]t ovat [[Jääkausi|jääkauden]] sulamisvesien muovaamia. Mahtavin kuruista on jyrkkäseinäinen ja kivikkoinen 200 metriä syvä Pyhätunturin Isokuru. Isokurussa on Pyhäkasteenlampi ja -putous. Putous on 17 metriä korkea. [[Samuli Paulaharju]]n tarinan mukaan lampi on saanut nimensä, koska siellä Esaias Masvetti Fellman kastoi lappalaisia kristinuskoon vuonna [[1648]]. |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
Versio 4. helmikuuta 2014 kello 17.28
| Sijainti | |
|---|---|
| Pinta-ala |
142 km² |
| Tyyppi | |
|---|---|
| Perustettu |
2005 |
| Kävijämäärä |
119 000[1] (2010) |
| Hallinto |
Pyhä-Luoston kansallispuisto perustettiin vuonna 2005 yhdistämällä Suomen vanhimpaan vuonna 1938 perustettuun Pyhätunturin kansallispuistoon Luoston alue. Näin Pyhä-Luosto on samalla Suomen vanhin ja uusin kansallispuisto. Uuden puiston pinta-ala on 142 km². Pyhä-Luosto sijaitsee Lapin läänissä Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien sekä Kemijärven kaupungin alueella.
Puiston rungon muodostaa Suomen eteläisin 12 huipun Pyhätunturin tunturijono. Tunturit ovat jäänteitä kaksi miljardia vuotta vanhoista alppien kaltaisista vuorista. Tunturien rinteillä kasvaa 200-vuotisia havumetsiä. Tunturijonoa ympäröivät laajat aapasuot. Korkeimmat tunturit ovat Noitatunturi (540 m) ja Ukko-Luosto (514 m). Tunturit ja niitä erottavat kurut ovat jääkauden sulamisvesien muovaamia. Mahtavin kuruista on jyrkkäseinäinen ja kivikkoinen 200 metriä syvä Pyhätunturin Isokuru. Isokurussa on Pyhäkasteenlampi ja -putous. Putous on 17 metriä korkea. Samuli Paulaharjun tarinan mukaan lampi on saanut nimensä, koska siellä Esaias Masvetti Fellman kastoi lappalaisia kristinuskoon vuonna 1648.
Lähteet
- ↑ Käyntimäärät kansallispuistoittain 2010 2.2.2011. Metsähallitus. Viitattu 29.6.2011.
Aiheesta muualla
| Kylät |
Aapajärvi | Arvospuoli | Kairala | Kiemunkivaara | Luiro | Pelkosenniemi | Suvanto |
|---|---|
| Luonnonsuojelualueet | |
| Luonnonmuodostelmat | |
| Rakennukset ja rakennelmat | |
| Museot | |
| Perusrakennehankkeet | |
| Liikenne |
