Ero sivun ”Suomen hallinto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p Käyttäjän 81.175.192.238 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Hermis tekemään versioon. |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Suomen hallinto''' perustuu [[Suomi|Suomen]] valtiomuotoon [[tasavalta]]an. |
'''Suomen hallinto''' perustuu [[Suomi|Suomen]] valtiomuotoon [[tasavalta]]an. |
||
| ⚫ | |||
[[Hallinto|Hallinnon]] hoitajatvammaset |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
Suomen valtio syntyi 6. joulukuuta 1917 anvitun |
|||
| ⚫ | |||
==Hallinnon tasot== |
==Hallinnon tasot== |
||
| Rivi 15: | Rivi 11: | ||
Suomen valtionpäämies on [[Suomen tasavallan presidentti|presidentti]], joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä [[valtioneuvosto]]n kanssa. Presidentti on myös [[puolustusvoimain ylipäällikkö]]. |
Suomen valtionpäämies on [[Suomen tasavallan presidentti|presidentti]], joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä [[valtioneuvosto]]n kanssa. Presidentti on myös [[puolustusvoimain ylipäällikkö]]. |
||
Pääministerin johtama valtioneuvosto käyttää yhdessä tasavallan presidentin kanssa hallitusvaltaa (toimeenpanovaltaa) eli huolehtii hallinnon toteuttamisesta. Valtioneuvostoon kuuluu myös noin tusina muita ministereitä ja [[oikeuskansleri]]. Valtioneuvosto ja tasavallan presidentti muodostavat yhdessä hallituksen, mutta yleensä arkikielessä pelkkää valtioneuvostoa kutsutaan ''Suomen hallitukseksi''. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Henna Virkkusen (kok.) johdolla hallituksen asettama työryhmä suosittaa ministeriöiden lakkauttamista. Virkkusen mukaan (Yle- |
Pääministerin johtama valtioneuvosto käyttää yhdessä tasavallan presidentin kanssa hallitusvaltaa (toimeenpanovaltaa) eli huolehtii hallinnon toteuttamisesta. Valtioneuvostoon kuuluu myös noin tusina muita ministereitä ja [[oikeuskansleri]]. Valtioneuvosto ja tasavallan presidentti muodostavat yhdessä hallituksen, mutta yleensä arkikielessä pelkkää valtioneuvostoa kutsutaan ''Suomen hallitukseksi''. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Henna Virkkusen (kok.) johdolla hallituksen asettama työryhmä suosittaa ministeriöiden lakkauttamista. Virkkusen mukaan (Yle-uutiset 19.10.2012) päätös on tarkoitus tehdä marraskuun 2012 aikana ja toimeenpanna tämän hallituksen toimikaudella. Virkkusen mukaan ministeriöiden lakkauttamisella ja yhdistämisellä yhteen valtioneuvoston kanssa "saataisiin aikaan taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä" (mm. http://yle.fi/uutiset/hallitus_pohtii_ministerioiden_lakkauttamista/6341574) |
||
19.10.2012) päätös on tarkoitus tehdä marraskuun 2012 aikana ja toimeenpanna tämän hallituksen toimikaudella. Virkkusen mukaan ministeriöiden lakkauttamisella ja yhdistämisellä yhteen valtioneuvoston kanssa "saataisiin aikaan taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä" (mm. http://yle.fi/uutiset/hallitus_pohtii_ministerioiden_lakkauttamista/6341574)oho tulipas hätä:D |
|||
Hallitus on vastuuvelvollinen [[eduskunta|eduskunnalle]]. [[perustuslaki|Perustuslain]] mukaisesti korkeinta valtaa Suomessa käyttävä, kansan [[Eduskuntavaalit|eduskuntavaaleissa]] valitsema eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. |
Hallitus on vastuuvelvollinen [[eduskunta|eduskunnalle]]. [[perustuslaki|Perustuslain]] mukaisesti korkeinta valtaa Suomessa käyttävä, kansan [[Eduskuntavaalit|eduskuntavaaleissa]] valitsema eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. |
||
Versio 26. tammikuuta 2014 kello 20.18
Suomen hallinto perustuu Suomen valtiomuotoon tasavaltaan.
Hallinnon hoitajat jakautuvat työsuhteessa oleviin nimitettyihin viranhaltijoihin sekä vaaleilla valittuihin ja valtuutettuihin edustajiin.
Suomen valtio syntyi 6. joulukuuta 1917 annetulla itsenäisyysjulistuksella, joka sai muiden maiden tunnustuksen vuoden 1919 kevääseen mennessä.
Hallinnon tasot
Ylin hallinto
Suomen valtionpäämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Presidentti on myös puolustusvoimain ylipäällikkö.
Pääministerin johtama valtioneuvosto käyttää yhdessä tasavallan presidentin kanssa hallitusvaltaa (toimeenpanovaltaa) eli huolehtii hallinnon toteuttamisesta. Valtioneuvostoon kuuluu myös noin tusina muita ministereitä ja oikeuskansleri. Valtioneuvosto ja tasavallan presidentti muodostavat yhdessä hallituksen, mutta yleensä arkikielessä pelkkää valtioneuvostoa kutsutaan Suomen hallitukseksi. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Henna Virkkusen (kok.) johdolla hallituksen asettama työryhmä suosittaa ministeriöiden lakkauttamista. Virkkusen mukaan (Yle-uutiset 19.10.2012) päätös on tarkoitus tehdä marraskuun 2012 aikana ja toimeenpanna tämän hallituksen toimikaudella. Virkkusen mukaan ministeriöiden lakkauttamisella ja yhdistämisellä yhteen valtioneuvoston kanssa "saataisiin aikaan taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä" (mm. http://yle.fi/uutiset/hallitus_pohtii_ministerioiden_lakkauttamista/6341574)
Hallitus on vastuuvelvollinen eduskunnalle. Perustuslain mukaisesti korkeinta valtaa Suomessa käyttävä, kansan eduskuntavaaleissa valitsema eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.
Valtion aluehallinto
- Pääartikkeli: Aluehallintovirasto
Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu kuuteen aluehallintovirastoon sekä Ahvenanmaan itsehallinnolliseen maakuntaan. Aluehallintovirastoa johtaa ylijohtaja.
- Etelä-Suomen aluehallintovirasto
- Itä-Suomen aluehallintovirasto
- Lapin aluehallintovirasto
- Lounais-Suomen aluehallintovirasto
- Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
- Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
- Ahvenanmaan valtionvirasto
Lisäksi keskeisiä aluehallinnollisia toimijoita ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset).[1]
Historiaa
Ennen vuotta 2010 oli käytössä lääninhallitus. Lääninhallinnossa ei ollut vaaleilla valittuja edustajia vaan presidentti nimitti lääninhallituksen johtajan, maaherran. Uudistunut läänijako oli voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus vuoteen 2009 asti. Ennen uudistusta läänejä oli 11 tai 12 riippuen siitä, laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.
Valtion paikallishallintoa varten läänit oli jaettu edelleen 90 kihlakuntaan. Kihlakuntajako oli käytössä 1. joulukuuta 1996–31. joulukuuta 2007. Paikallishallinnon kihlakuntajakoa ei kuitenkaan ole täysin lopetettu, sillä kihlakuntia on käytetty valtionhallinnon uudistuksia koskevien päätösten pohjana myöhemminkin. Esimerkiksi Valtioneuvoston asetukset maistraattien toimialueista (2011)[2] ja poliisihallinnon aluejaosta (2013) nojaavat yhä kihlakuntajakoon.[3]
Paikallishallinto
- Pääartikkeli: Suomen kunnat
Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassaoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden tekeminen.
Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakautumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kokoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.
Paikallinen aluehallinto
- Pääartikkeli: Suomen maakunnat
Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein.
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue- ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä.