Ero sivun ”Norppa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Hylättiin viimeisimmät 4 tekstimuutosta (käyttäjältä 137.163.16.1) ja palautettiin versio 13675955 käyttäjältä Crt |
|||
| Rivi 44: | Rivi 44: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
muuumi |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
Versio 24. tammikuuta 2014 kello 10.23
| Norppa | |
|---|---|
 Täytetty norppa Oslon eläintieteellisessä museossa. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Alalahko: | Caniformia |
| Heimo: | Hylkeet Phocidae |
| Suku: | Pusa |
| Laji: | hispida |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pusa hispida |
|
| Synonyymit | |
|
|
 Norpan levinneisyys |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Norppa eli kiehkuraishylje[2] (Pusa hispida, aiemmin Phoca hispida) on suhteellisen pienikokoinen hyljelaji, joka elää pohjoisilla alueilla ja lisääntyy jäällä. Aikuiset norpat ovat 85–160 senttimetriä pitkiä ja painavat 40–90 kilogrammaa. Norpat voivat elää jopa 35-vuotiaiksi. Muista hylkeistä norpan erottaa muun muassa lyhyempi kuono ja litteämpi naama. Silmät katsovat suoremmin eteenpäin kuin muiden hylkeiden luoden vaikutelman inhimillisistä kasvoista. Norpan erottaa myös sen selässä ja kyljissä olevista vaaleista renkaista.
Eri alueilla elävät norppapopulaatiot erotetaan viideksi alalajiksi:[1]
- Pusa hispida hispida: Euroopan arktiset rannikot, Venäjä, Kanada ja Alaska, mukaan lukien Novaja Zemlja, Huippuvuoret, Grönlanti ja Baffininsaari
- Pusa hispida ochotensis: Kamtšatkan niemimaa, Ohotanmeri ja etelään 35°N -leveyspiirille asti Japanin Tyynenmeren-rannikkoa pitkin
- Pusa hispida botnica eli itämerennorppa: Pohjois-Itämeri, Pohjanlahti, Suomenlahti
- Pusa hispida ladogensis eli laatokannorppa: Laatokka
- Pusa hispida saimensis eli saimaannorppa: Saimaa
Viimeksi mainitut kolme alalajia elävät nykyään eristyksissä toisistaan. Ne ovat jääkauden aikaisia reliktejä, jotka ovat sopeutuneet elämään makean tai murtoveden olosuhteissa, eikä niillä ole geenivaihtoa muiden alalajien kanssa. Saimaannorppa on erityisen uhanalainen, jäljellä on noin kolmesataa yksilöä.
Itämerennorppaa on aikaisemmin metsästetty monissa Itämeren valtioissa ja sen on ollut tärkeä riistaeläin. Nykyisin se on Itämerellä rauhoitettu, lukuun ottamatta Suomea, joka salli metsästyksen aloittamisen vuonna 2010.[3]
Itämeren alueella tavataan hylkeistä norpan ohella kirjohyljettä ja hallia eli harmaahyljettä. Jääkauden jälkeisenä aikana Itämeressä on esiintynyt myös grönlanninhylje, mutta se on sittemmin hävinnyt.
Lähteet
- ↑ a b c Pusa hispida IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 269. Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8.
- ↑ Halkka, Antti: Suomi aloittaa norpanpyynnin. Suomen Luonto, 2010, nro 7, s. 9. Suomen luonnonsuojeluliitto.
muuumi
Aiheesta muualla
- Suomen Metsästäjäliitto: Norppa
- ARKive: Ringed seal (englanniksi)