Ero sivun ”Smetana” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (käyttäjältä 82.116.226.37) ja palautettiin versio 13490413 käyttäjältä Haltiamieli |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
== Smetana eri kulttuureissa == |
== Smetana eri kulttuureissa == |
||
Suomen alueella hapan kerma kuuluu erityisesti [[karjala]]iseen ja myös [[savo]]laiseen ruokakulttuuriin ja sitä valmistettiin ja käytettiin kotona kunnes kaupallinen maidontuotanto kullakin paikkakunnalla alkoi eli myöhäisimmillään 1960-luvun alkuun asti. Smetana kuorittiin tuolloin piimineen maidon eli [[viili]]n pinnalta eikä sitä erikseen hapatettu tuoreesta kermasta, kuten nykyään. Kun maidon lähettäminen [[meijeri]]in alkoi, loppui myös smetanan käyttö kotitaloudessa, sillä maidosta maksettiin rasvapitoisuuden mukaan. Hapanta kermaa ei kuitenkaan ennen meijerien aikaa sanottu smetanaksi, vaan murteesta riippuen ”kermaksi”, ”päällisiksi” tai muuksi sellaiseksi. Tuoreen kerman nimitykset oli yleensä lainattu [[Ruotsin kieli|ruotsista]] tai [[Venäjän kieli|venäjästä]] (”reta”, ”liuhki”). Suurin osa smetanasta meni kuitenkin voin [[kirnuaminen|kirnuamiseen]], sillä varhaisempina aikoina voilla maksettiin [[vero]]ja ja myöhemmin sitä käytiin myymässä lähikaupunkien toreilla ja saatiin niin käteistä rahaa. Kermaa käytettiin lähinnä leivonnaisiin, kuten [[ohra]]jauhoista ja smetanasta leivottuihin kakkaroihin, jotka tunnetaan useilla paikallisilla nimillä. [[Karjalankannas|Kannakselaisessa]] ja [[inkeri]]läisessä ruokakulttuurissa smetanan käyttö oli laajempaa ja samantapaista kuin venäläisessä keittiössä. |
|||
Suomen alueella hapan kermaa löytyy kaupoista kautta maan. ja siinä voi olla jotain roskia. KIITOS |
|||
== Smetanan valmistajat == |
== Smetanan valmistajat == |
||
Nykyään Suomessa smetanaa valmistavat [[Valio]] ja [[Arla Ingman]]. |
Nykyään Suomessa smetanaa valmistavat [[Valio]] ja [[Arla Ingman]]. |
||
Versio 21. tammikuuta 2014 kello 15.48
Smetana eli vuolukerma on vanha itäeurooppalaiseen ruokakulttuuriin liittyvä maitotuote. Smetana on hapatettua kermaa, jonka rasvapitoisuus vaihtelee noin 10–70 prosentin välillä ja koostumus rasvapitoisuuden mukaan juoksevasta lähes voita muistuttavaan. Maultaan se on täyteläinen, aromikas ja raikkaan happamahko. Smetanaa syödään etenkin borssikeiton ja blinien kanssa.
Smetana eri kulttuureissa
Suomen alueella hapan kerma kuuluu erityisesti karjalaiseen ja myös savolaiseen ruokakulttuuriin ja sitä valmistettiin ja käytettiin kotona kunnes kaupallinen maidontuotanto kullakin paikkakunnalla alkoi eli myöhäisimmillään 1960-luvun alkuun asti. Smetana kuorittiin tuolloin piimineen maidon eli viilin pinnalta eikä sitä erikseen hapatettu tuoreesta kermasta, kuten nykyään. Kun maidon lähettäminen meijeriin alkoi, loppui myös smetanan käyttö kotitaloudessa, sillä maidosta maksettiin rasvapitoisuuden mukaan. Hapanta kermaa ei kuitenkaan ennen meijerien aikaa sanottu smetanaksi, vaan murteesta riippuen ”kermaksi”, ”päällisiksi” tai muuksi sellaiseksi. Tuoreen kerman nimitykset oli yleensä lainattu ruotsista tai venäjästä (”reta”, ”liuhki”). Suurin osa smetanasta meni kuitenkin voin kirnuamiseen, sillä varhaisempina aikoina voilla maksettiin veroja ja myöhemmin sitä käytiin myymässä lähikaupunkien toreilla ja saatiin niin käteistä rahaa. Kermaa käytettiin lähinnä leivonnaisiin, kuten ohrajauhoista ja smetanasta leivottuihin kakkaroihin, jotka tunnetaan useilla paikallisilla nimillä. Kannakselaisessa ja inkeriläisessä ruokakulttuurissa smetanan käyttö oli laajempaa ja samantapaista kuin venäläisessä keittiössä.
Smetanan valmistajat
Nykyään Suomessa smetanaa valmistavat Valio ja Arla Ingman.
Aiheesta muualla
- ravintoarvoja fineli.fi