Ero sivun ”Inarijärvi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p viite |
p 92m laatikkoonkin |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
| korkeus = 117–119 |
| korkeus = 117–119 |
||
| rantaviiva = 3 308 |
| rantaviiva = 3 308 |
||
|suurinsyvyys = |
|suurinsyvyys = 92 |
||
| keskisyvyys = 15 |
| keskisyvyys = 15 |
||
| tilavuus = 15,9 |
| tilavuus = 15,9 |
||
Versio 20. tammikuuta 2014 kello 20.46
| Inarijärvi | |
|---|---|
 |
|
| Koordinaatit | |
| Sijainti | Inari |
| Pinta-ala | 1 084 km² |
| Pinnankorkeus | 117–119 m |
| Rantaviiva | 3 308 km |
| Suurin syvyys | 92 m |
| Keskisyvyys | 15 m |
| Tilavuus | 15,9 km³ |
| Laskujoki | Paatsjoki |
| Järvinumero | 71.111.1.001 |
Inarijärvi, tunnetaan myös nimillä Inari ja Inarinjärvi (inarinsaameksi Aanaarjävri, pohjoissaameksi Anárjávri ja koltansaameksi Aanarjäuˊrr), on vajoamajärvi Inarissa Taka-Lapissa. Sen pinta-ala on 1 084 neliökilometriä ja se on Suomen järvistä kolmanneksi suurin.[1] Inarijärvi laskee Paatsjokea pitkin Barentsinmeren Varanginvuonoon. Järven pinta on 117–119 metriä merenpinnan yläpuolella ja sitä säännöstellään Paatsjoessa Venäjän puolella sijaitsevalla Kaitakosken voimalaitoksella. Inarijärvi on Päijänteen jälkeen Suomen järvistä syvin. Syvin kohta, 92 metriä,[1] sijaitsee Vasikkaselällä pohjoisessa painaumassa. Suurin osa Inarijärvestä on kuitenkin matalaa. Inarijärvi ympäristöineen on lähialueen Lappia hieman lämpimämpi[2].
Inarinjärven selkiä ovat Ukonselkä, Kasarinselkä, Sammakkoselkä Vasikkaselkä ja Satepetäjänselkä. Järvessä on 3 318 saarta,[3] joista suurimmat ovat Kaamassaari, Mahlatti, Viimassaari ja Roiro. Tunnetuimmat ovat Hautuumaasaari ja Ukonsaari, joka on historiallinen saamelaisten uhripaikka. Korkia Maura -saaressa sijaitsee jääluola, jossa jää ei yleensä sula kesälläkään. Järvellä on runsas autiotupien verkosto. Mahlatti on Suomen sisävesien saarista 21. suurin ja Kaamassaari 22. suurin. Mahlatti on koko Suomen sisävesien suurin saari, johon ei ole kulkuyhteyttä mantereelta. [4]
Kalasto ja kalastus
Järvessä on paljon lohikalaa: lohta, taimenta, nieriää, harmaanieriää, siikaa, muikkua, harjusta ja muuta kalaa näiden lisäksi. Suuri osa kalastosta on istutettua. Kalaston velvoiteistutukset aloitettiin 1976 järven 1940-luvulla alkaneen säännöstelyn aiheuttamien menetysten korvaamiseksi.
Järven alkuperäinen kalasto käsitti vain kymmenen lajia: taimen, nieriä eli rautu, siika (ja sen kääpiömuodot rääpys ja reeska), harjus, hauki, ahven, made, mutu, kymmenpiikki ja kolmipiikki. Näiden lisäksi nyt tavataan istutettuna harmaanieriää, järvilohta sekä muikkua. Järvilohen istutukset lopetettiin vuonna 2001.[5]
Luonnonvaraisen muikun ekologisen lokeron on järvessä alun perin täyttänyt Inarin kääpiöitynyt siikamuoto reeska. Järveen istutettu muikku lisääntyi huomattavasti 1970-luvulta alkaen ja järven kokonaiskalansaalis nousi yli kaksinkertaiseksi säännöstelyä edeltäneeseen verrattuna, enimmillään 560 vuositonniin 1989. Muikkuboomi kuitenkin ehtyi varsin nopeasti vajaassa kymmenessä vuodessa.[5] Järven kalansaaliit ovat taas kasvaneet 1990-luvulta lähtien, varsinkin suurempien petokalojen osalta.[6] Vuonna 2007 saalis noin 192 tonnia, josta eniten siikaa (65 tn, tästä 4 tn reeskaa) ja taimenta (47 tn, suurin taimensaalis mistään Suomen järvestä). Muikun saalis oli 19 tn, nieriän 13 tn, harjuksen 12 tn, hauen 12 tn, ahvenen 9 tn, harmaanieriän 8 tn, mateen 6 tn ja järvilohen 2 tn.[5]
Inarijärveen istutetaan säännöstelyyn liittyvinä velvoitusistutuksina vuosittain noin miljoona kalanpoikasta, pääosin paikallista kantaa olevaa siikaa, nieriää ja taimenta, sekä lisäksi harmaanieriää. Kalansaaliissa istutettujen kalojen osuudeksi kokonaissaaliista näiden lajien kohdalla on arvioitu noin puolet.[6]
Muuta
Inarijärvestä kertovan laulun Inarinjärvi on säveltänyt Evert Suonio ja sanoittanut Z. Topelius.[7] Väinö Linnan romaanitrilogia Täällä Pohjantähden alla päättyy tähän lauluun.
Kuvia
-
Inarijärvi taajaman kohdalta heinäkuussa 2005 -
Inarijärvi 1. elokuuta 1978 -
Inarijärvi heinäkuussa 2006
Katso myös
Lähteet
- Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa, Toim Antti Reinikainen, Raisa Mäkipää, Ilkka Vanha-Majamaa, Juha-Pekka Hotanen, Kustannus Tammi Helsinki 2000, Paino Gummerus Jyväskylä 2000, ISBN 951-31-1963-7
Viitteet
- ↑ a b Inarijärvi 14.8.2013. Lapin ELY. Viitattu 20.1.2013.
- ↑ Reinikainen et al 2000, s 37
- ↑ Luontoon.fi: Inarijärven reittiehdotusten vaativuus luontoon.fi. Viitattu 20.1.2013.
- ↑ Suomen sisävesien sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 62.
- ↑ a b c Salonen E (2008) Inarijärven kalasto ja kokonaissaalis 2007 RKTL
- ↑ a b Inarijärven velvoitehoito RKTL
- ↑ Kansalliskirjasto, Inarinjärvi. Raita. Luettu 24. maaliskuuta 2007.
Aiheesta muualla
- Inarinjärvi-laulu (Kansalliskirjaston digitoitu äänite vuodelta 1929, mp3-tiedostona)
- Inarijärvi dokumenttisarjan helmenä (Yle, Lappi)
- Inarijärvi. Järviwiki.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Inarijärvi Wikimedia Commonsissa
