Ero sivun ”Jääkaappi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Historia: kuva |
→Historia: kuva |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Jääkaapit myöhäiseltä 1800-luvulta aina vuoteen 1929 käyttivät myrkyllisiä kaasuja [[ammoniakki]]a (NH<sub>3</sub>), [[metyylikloridi]]a (CH<sub>3</sub>Cl) ja [[rikkidioksidi]]a (SO<sub>2</sub>) jäähdytysaineinaan. Useita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia sattui 1920-luvulla, kun [[metyylikloridi]]a vuosi jääkaapeista. Kolme amerikkalaista yritystä aloitti yhteistyötutkimuksen, johon osallistui [[Thomas Midgley, Jr.|Thomas Midgley]], kehittääkseen vähemmän vaarallisen tavan jäähdyttämiseen. Tuloksena oli myrkyttöminen freonien keksiminen ja niiden käyttöönotto jääkaapeissa 1930-luvulla.<ref>Chaline sivu 125</ref> |
Jääkaapit myöhäiseltä 1800-luvulta aina vuoteen 1929 käyttivät myrkyllisiä kaasuja [[ammoniakki]]a (NH<sub>3</sub>), [[metyylikloridi]]a (CH<sub>3</sub>Cl) ja [[rikkidioksidi]]a (SO<sub>2</sub>) jäähdytysaineinaan. Useita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia sattui 1920-luvulla, kun [[metyylikloridi]]a vuosi jääkaapeista. Kolme amerikkalaista yritystä aloitti yhteistyötutkimuksen, johon osallistui [[Thomas Midgley, Jr.|Thomas Midgley]], kehittääkseen vähemmän vaarallisen tavan jäähdyttämiseen. Tuloksena oli myrkyttöminen freonien keksiminen ja niiden käyttöönotto jääkaapeissa 1930-luvulla.<ref>Chaline sivu 125</ref> |
||
[[Tiedosto:Kühlschrank 1955 110 MF Bosch.JPG|thumb|50-luvun jääkaappi]] |
|||
Ensimmäisten kotijääkaappien kompressori osat olivat niin suuria, että ne asennettiin kellariin. Yksiosaiset jääkaapit tulivat markkinoille 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tuotemerkkejä olivat esimerkiksi [[Frigidaire]], [[Electrolux]] ja [[Kelvinator]]. Nämä olivat kalliimpia kuin autot, joten niiden markkinat pysyivät pienenä. Joka kodin varusteen jääkaapista teki vuonna 1927 [[General Electric]] tuodessaan markkinoille [[Christian Steenstrup]]in suunnittelman mallin, jonka lempinimi oli ''Monitor top''. Nimitys johtui kaapin päällä olevasta pyöreästä [[lauhdutin|lauhdittimesta]], joka muistutti sotalaiva [[USS Monitor]]in tykkitornia. Lauhduttimen sisällä oli kompressori. Kaapin pellit oli emaloitu valkoisiksi. Tukeva ovi sulkeutui tiiviisti ja auttoi säilyttämään kylmää. Kaapin hinta oli aluksi 525 dollaria, mutta laski vähitellen 290 dollariin. Vuosien 1927 ja 1936 välillä näitä valmistettiin yli miljoona kappaletta.<ref>Chaline, sivu 125</ref> |
Ensimmäisten kotijääkaappien kompressori osat olivat niin suuria, että ne asennettiin kellariin. Yksiosaiset jääkaapit tulivat markkinoille 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tuotemerkkejä olivat esimerkiksi [[Frigidaire]], [[Electrolux]] ja [[Kelvinator]]. Nämä olivat kalliimpia kuin autot, joten niiden markkinat pysyivät pienenä. Joka kodin varusteen jääkaapista teki vuonna 1927 [[General Electric]] tuodessaan markkinoille [[Christian Steenstrup]]in suunnittelman mallin, jonka lempinimi oli ''Monitor top''. Nimitys johtui kaapin päällä olevasta pyöreästä [[lauhdutin|lauhdittimesta]], joka muistutti sotalaiva [[USS Monitor]]in tykkitornia. Lauhduttimen sisällä oli kompressori. Kaapin pellit oli emaloitu valkoisiksi. Tukeva ovi sulkeutui tiiviisti ja auttoi säilyttämään kylmää. Kaapin hinta oli aluksi 525 dollaria, mutta laski vähitellen 290 dollariin. Vuosien 1927 ja 1936 välillä näitä valmistettiin yli miljoona kappaletta.<ref>Chaline, sivu 125</ref> |
||
Versio 19. tammikuuta 2014 kello 17.24
Jääkaappi on kodinkone, jonka tehtävä on pitää sen sisältö kuten elintarvikkeet tai lääkkeet viileänä, jotta sisältö säilyisi paremmin. Se on yksi yleisimpiä sähköisiä kodinkoneita maailmassa. Jääkaapin toiminta perustuu kompressoriin, joka paineistaa kylmäainetta kylmäprosessia varten ja jäähdyttää jääkaapin sisälämpötilaa höyrystimen avulla. Jääkaappia, jossa on pieni pakastinosa, nimitetään jenkkikaapiksi.
Historia
Ennen muinoin jäähdyttäminen tapahtui ympäröimällä jäähdytettävä aines kastelluilla vaatteilla, joista haihtuva neste sitoi lämpöä. Toinen jäähdytyskeino oli jää, jota tuotiin pitkienkin matkojen takaa. Jään myynti oli tuolloin kannattavaa liiketoimintaa. Jääkaappi-nimityskin on peräisin tuosta jään suurkulutuksesta. Jäätä saatettiin sahata talvella järvistä ja säilyttää sitten suuria määriä kesäksi sahanpurukasan suojassa. Suomessa jäätä käytettiin maidon jäähdyttämiseen maitotiloilla ennen sähköistyksen etenemistä syrjäseuduille.[1]
Ensimmäinen tunnettu jäähdytyskoe tehtiin vuonna 1748. Kokeen suoritti keksijä nimeltä William Cullen Glasgow'n yliopistossa, mutta hän ei keksinyt tälle mitään käytännön hyötyä. 1805 amerikkalainen keksijä Oliver Evans suunnitteli ensimmäisen jäähdytyskoneen, ja vuonna 1834 Jacob Perkins rakensi ensimmäisen jäähdytyskoneen, joka käytti eetteriä höyryn tiivistymisjärjestelmässä. Saksalainen insinööri Carl von Linde patentoi vuonna 1876 menetelmän, jolla höyrystetään kaasu, mistä käynnistyi nykyaikainen kylmätekniikka.
Jääkaapit myöhäiseltä 1800-luvulta aina vuoteen 1929 käyttivät myrkyllisiä kaasuja ammoniakkia (NH3), metyylikloridia (CH3Cl) ja rikkidioksidia (SO2) jäähdytysaineinaan. Useita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia sattui 1920-luvulla, kun metyylikloridia vuosi jääkaapeista. Kolme amerikkalaista yritystä aloitti yhteistyötutkimuksen, johon osallistui Thomas Midgley, kehittääkseen vähemmän vaarallisen tavan jäähdyttämiseen. Tuloksena oli myrkyttöminen freonien keksiminen ja niiden käyttöönotto jääkaapeissa 1930-luvulla.[2]
Ensimmäisten kotijääkaappien kompressori osat olivat niin suuria, että ne asennettiin kellariin. Yksiosaiset jääkaapit tulivat markkinoille 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tuotemerkkejä olivat esimerkiksi Frigidaire, Electrolux ja Kelvinator. Nämä olivat kalliimpia kuin autot, joten niiden markkinat pysyivät pienenä. Joka kodin varusteen jääkaapista teki vuonna 1927 General Electric tuodessaan markkinoille Christian Steenstrupin suunnittelman mallin, jonka lempinimi oli Monitor top. Nimitys johtui kaapin päällä olevasta pyöreästä lauhdittimesta, joka muistutti sotalaiva USS Monitorin tykkitornia. Lauhduttimen sisällä oli kompressori. Kaapin pellit oli emaloitu valkoisiksi. Tukeva ovi sulkeutui tiiviisti ja auttoi säilyttämään kylmää. Kaapin hinta oli aluksi 525 dollaria, mutta laski vähitellen 290 dollariin. Vuosien 1927 ja 1936 välillä näitä valmistettiin yli miljoona kappaletta.[3]
Kylmäsuunnittelun ongelmakohtia
Ennen toista maailmansotaa jääkaapin koneisto sijaitsi kaapin päällä, ja senaikaisten moottorien hyötysuhde oli lähes 90 %. Vuonna 1984 moottorien hyötysuhde oli enää 60 %, kun moottori oli siirtynyt kaapin alapuolelle. Kun moottorin tuottama lämpö nousi ylös, sen oli tehtävä työtä poistaakseen itse tuottamaansa lämpöä. Tähän kului jopa puolet käytetystä energiasta.[4]
Vuosien kuluessa jääkaappien valmistajat ovat yrittäneet kasvattaa kaapin sisätilavuutta vähentämällä sen lämpöeristystä. Useimmiten jääkaappi on suunniteltu niin, että kun sen oven avaa, jäähdytetty ilma valuu ulos. Samalla jääkaappi huurtuu, ja huurteen poistamiseksi joihinkin jääkaappeihin on rakennettu sisäpuolelle sähkölämmitys. Joissakin malleissa on ollut sähkölämmitin ovessa, jottei sen tiiviste tarttuisi kiinni. On valmistettu malleja, joiden ulkoseinissäkin on sähkölämmitys estämään huoneilman kosteuden tiivistymistä.[4]
Kilpajuoksu pohjalle
Vuonna 1975 amerikkalaisen jääkaapin vuosittainen sähkönkulutus oli 1800 kilowattituntia. Kiristettyjen säädösten ansiosta vuoteen 1980 mennessä jääkaappien vuosittainen sähkönkulutus laski 1400 kWh:iin. Tuolloin parhaat mallit ylsivät noin 933 kWh:iin. Mutta alemmas voitiin päästä. Vuonna 1981 tavallinen japanilainen jääkaappi käytti 700 kWh – parhaat enää 550 kWh vuodessa. Teoriassa voitiin päästä sitäkin alemmas, ja se myös kannattaisi rahallisesti ainakin 260 kWh:iin asti. Vuonna 1984 kalifornialainen suunnittelija Larry Schlussler rakensi jääkaapin prototyypin, joka käytti vain 15 kWh vuodessa. Jopa sekin voitaisiin ehkä alittaa käyttämällä passiivista jäähdytystä.[4]
Toimintaperiaate
Nykyaikaiset jääkaapit perustuvat höyrynpuristusprosessiin. Sähkökäyttöinen kompressori puristaa kylmäaineen tulistuneeksi kaasuksi paineputkeen, josta kylmäaine jatkaa kulkua lauhduttimeen. Lauhduttimessa kylmäaineen lämpötila laskee noin 10-15 celsiusastetta sekä muuttaa olomuotonsa kaasusta nesteeksi. Paineenalainen kylmäaine ohjataan paistuntaventtilin läpi höyrystimeen, jossa kylmäaine höyrystyy sekä jäähtyy noin -10 °C lämpötilaan. Staattinen kylmä höyrystin luovuttaa kylmän jääkaappiin ja jääkaapin lämpötila laskee.
Sellaisissa käyttökohteissa, joissa sähkön käyttäminen ei ole mahdollista, jääkaappi voidaan toteuttaa absorptio-periaatteella.
Jäähdytysaineet
Aiemmin käytetyt freonit eli CFC-yhdistekaasut vahingoittivat otsonikerrosta voimakkaasti. Tämä huomattiin vasta vuosikymmenien jälkeen ja freonien käyttö lopetettiin kokonaan. Nykyään kylmäaineina käytetään luonnon hiilivetyjä esimerkiksi HFC-134a, jotka ovat vähemmän haitallisia luonnolle. Uusimmissa eurooppalaisissa laitteissa kylmäaineena käytetään isobutaania. Isobutaani on tulenarkaa, mutta kodin kylmäkoneissa tarvittava kylmäainetäytös on hyvin pieni, noin 15-70 grammaa. Isobutaanin GWP-arvo, eli vaikutus kasvihuoneilmiöön on vain kolme (3), kun esimerkiksi HFC-134a kylmäaineella arvo on 1300. Lisäksi jääkaappien energiatehokkuus on kasvanut selvästi jonka vuoksi uusien jääkaappien hiilijalanjälki on aiempaa pienempi.
Asiasta muualla
- http://home.howstuffworks.com/refrigerator.htm
- http://inventors.about.com/library/inventors/blrefrigerator.htm
- http://www.mustaporssi.fi/index/ostoopas/isotkodinkoneet/kylmalinja.html
Lähteet
- Chaline, Eric: 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History). Suom. Veli-Pekka Ketola. Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013), 2012. ISBN 978-952-254-160-4. Suomi
Viitteet
- ↑ http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=S%C3%A4ilyvyys
- ↑ Chaline sivu 125
- ↑ Chaline, sivu 125
- ↑ a b c Leading the Soft Energy Revolution. The Plowboy Interview. Mother Earth News. July/August 1984
Aiheesta muualla
- Kodinkonevalmistajien informaatiota kylmälaitteista
- Suomen jäähdytystekniikan museo Ylöjärvellä esittelee kylmätekniikan kehitystä Suomessa