Ero sivun ”Aleksanterin kirkko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
muotoiluja, yksi lähdepyyntö |
w |
||
| Rivi 26: | Rivi 26: | ||
| huomautukset = |
| huomautukset = |
||
}} |
}} |
||
'''Aleksanterin kirkko''' on [[Tampere]]en keskustassa [[Hämeenpuisto]]n laidalla sijaitseva [[ |
'''Aleksanterin kirkko''' on [[Tampere]]en keskustassa [[Hämeenpuisto]]n laidalla sijaitseva [[Pyynikin seurakunta|Pyynikin seurakunnan]] [[kirkko (rakennus)|kirkko]]. Arkkitehti [[Theodor Decker]]in suunnittelema kirkko rakennettiin puhtaaksi muuratusta tiilestä vuosien 1880–1881 aikana. Se on nimetty keisari [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II:n]] mukaan. Kirkkoa ympäröi [[Pyynikin kirkkopuisto]], joka on entinen hautausmaa. |
||
Tampere kuului vuoteen 1904 saakka [[Messukylän seurakunta]]an. Seurakunnan pääkirkkona toimi [[Messukylän vanha kirkko|Messukylän vanha harmaakivikirkko]]. Tamperelaiset olivat jo 1820-luvulla vaatineet oman kaupunkiseurakunnan perustamista ja vapautumista Messukylän kirkon ylläpidosta, mutta lopulta [[Suomen senaatti]] hylkäsi esityksen. [[Turun tuomiokapituli]] hylkäsi vastaavat esitykset myös vuosina 1847 ja 1853. Vuonna 1869 senaatti vihdoin hyväksyi esityksen, mutta asetti asialle kaksi ehtoa. Toisen ehdon mukaan Messukylän kirkkoherran piti olla ”virastaan eronneita” eli viran vapaa täytettäväksi. Messukylän kirkkoherran virassa vuonna 1861 aloittanut [[Josef Grönberg]] eli kuitenkin lähes 90-vuotiaaksi ja kuoli vasta vuonna 1903. Toinen senaatin asettamista ehdoista oli uuden kirkkorakennuksen rakentaminen.<ref>[http://www.tampereenseurakunnat.fi/historia Tampereen seurakunnasta seurakuntayhtymään – Ero Messukylästä]</ref> |
Tampere kuului vuoteen 1904 saakka [[Messukylän seurakunta]]an. Seurakunnan pääkirkkona toimi [[Messukylän vanha kirkko|Messukylän vanha harmaakivikirkko]]. Tamperelaiset olivat jo 1820-luvulla vaatineet oman kaupunkiseurakunnan perustamista ja vapautumista Messukylän kirkon ylläpidosta, mutta lopulta [[Suomen senaatti]] hylkäsi esityksen. [[Turun tuomiokapituli]] hylkäsi vastaavat esitykset myös vuosina 1847 ja 1853. Vuonna 1869 senaatti vihdoin hyväksyi esityksen, mutta asetti asialle kaksi ehtoa. Toisen ehdon mukaan Messukylän kirkkoherran piti olla ”virastaan eronneita” eli viran vapaa täytettäväksi. Messukylän kirkkoherran virassa vuonna 1861 aloittanut [[Josef Grönberg]] eli kuitenkin lähes 90-vuotiaaksi ja kuoli vasta vuonna 1903. Toinen senaatin asettamista ehdoista oli uuden kirkkorakennuksen rakentaminen.<ref>[http://www.tampereenseurakunnat.fi/historia Tampereen seurakunnasta seurakuntayhtymään – Ero Messukylästä]</ref> |
||
Versio 10. tammikuuta 2014 kello 17.13
| Aleksanterin kirkko | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Pirkankatu |
| Sijainti | Tampere |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kirkkorakennus |
| Valmistumisvuosi | 1881 |
| Suunnittelija | Theodor Decker |
 |
|
Aleksanterin kirkko on Tampereen keskustassa Hämeenpuiston laidalla sijaitseva Pyynikin seurakunnan kirkko. Arkkitehti Theodor Deckerin suunnittelema kirkko rakennettiin puhtaaksi muuratusta tiilestä vuosien 1880–1881 aikana. Se on nimetty keisari Aleksanteri II:n mukaan. Kirkkoa ympäröi Pyynikin kirkkopuisto, joka on entinen hautausmaa.
Tampere kuului vuoteen 1904 saakka Messukylän seurakuntaan. Seurakunnan pääkirkkona toimi Messukylän vanha harmaakivikirkko. Tamperelaiset olivat jo 1820-luvulla vaatineet oman kaupunkiseurakunnan perustamista ja vapautumista Messukylän kirkon ylläpidosta, mutta lopulta Suomen senaatti hylkäsi esityksen. Turun tuomiokapituli hylkäsi vastaavat esitykset myös vuosina 1847 ja 1853. Vuonna 1869 senaatti vihdoin hyväksyi esityksen, mutta asetti asialle kaksi ehtoa. Toisen ehdon mukaan Messukylän kirkkoherran piti olla ”virastaan eronneita” eli viran vapaa täytettäväksi. Messukylän kirkkoherran virassa vuonna 1861 aloittanut Josef Grönberg eli kuitenkin lähes 90-vuotiaaksi ja kuoli vasta vuonna 1903. Toinen senaatin asettamista ehdoista oli uuden kirkkorakennuksen rakentaminen.[1]
Kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, jonka pitkiltä sivuilta erkanevat monikulmaisen kuoripäädyn kohdalla lyhyet ristinvarret. Kirkon julkisivua hallitsevat suuret pyöreät ja pyörökaariset ikkunat sekä ulkonevat pilarit, joilla ei kuitenkaan ole rakenteellista merkitystä vaan ne ovat puhtaasti arkkitehtonisia koriste-elementtejä. Puulla katetun kolmilaivaisen kirkkosalin yläparvet on tuettu tiilipilarein. Mannermaista katedraalityyliä tavoitteleva kirkko edustaa myöhempää uusgoottilaista tyyliä, jossa on eri tyylisuuntien vaikutteita.
Kirkko vihittiin käyttöön adventtina 1881, jolloin siitä tuli Tampereen kaupunkiseurakunnan pääkirkko. Tulipalo tuhosi kirkon lähes kokonaan 1937, kun sen ensimmäinen peruskorjaus oli loppusuoralla. Työ kuitenkin saatettiin loppuun, ja korjaus valmistui joulukuussa 1938.
Kirkossa on 1 430 istumapaikkaa. Kirkossa on 56+3-äänikertaiset Kangasalan urkutehtaan rakentamat sähköpneumaattiset urut vuodelta 1939. Alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus-Såltin vuonna 1883, ja se on nimeltään Kristuksen kirkastus.
Kirkossa järjestetään noin kerran kuukaudessa Tuomasmessu; Aleksanterin kirkko on Tampereen ainoa kirkko, jossa tämä messu järjestetään.lähde?
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aleksanterin kirkko Wikimedia Commonsissa
- Aleksanterin kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- http://www.tampereenseurakunnat.fi/kirkot/aleksanteri
- Ilmapanoraamakuva Aleksanterin kirkosta - Virtuaalinen Tampereen kaupunkiopas: VirtualTampere.com
Aitolahden kirkko · Aitolahden vanha kirkko · Aleksanterin kirkko · Finlaysonin kirkko · Hervannan kirkko · Härmälän kirkko · Kalevan kirkko · Lielahden kirkko · Messukylän kirkko · Messukylän vanha kirkko · Pispalan kirkko · Teiskon kirkko · Tesoman kirkko · Tuomiokirkko · Vanha kirkko · Viinikan kirkko · Ortodoksinen kirkko