Ero sivun ”Leuanveto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 20: Rivi 20:
Lisäpainoleuanvedossa kilpailija suorittaa yhden leuanvedon mahdollisimman suurella lisäpainolla. Lisäpainot roikkuvat lisäpainovyöhön kiinnitettyinä jalkojen välissä. Veto lähtee heilumattomasta roikunnasta kädet suorana ja päätuomarin vedä -komennon jälkeen saa tuottaa koko kehollaan kaiken mahdollisen voiman saadakseen leuan tangon ylitse. Veto on hyväksytty, kun leuan kärki ylittää vetotangon sekä pysty- että sivuttaissuunnassa.
Lisäpainoleuanvedossa kilpailija suorittaa yhden leuanvedon mahdollisimman suurella lisäpainolla. Lisäpainot roikkuvat lisäpainovyöhön kiinnitettyinä jalkojen välissä. Veto lähtee heilumattomasta roikunnasta kädet suorana ja päätuomarin vedä -komennon jälkeen saa tuottaa koko kehollaan kaiken mahdollisen voiman saadakseen leuan tangon ylitse. Veto on hyväksytty, kun leuan kärki ylittää vetotangon sekä pysty- että sivuttaissuunnassa.


Tärkeimmät lihakset leuanvedossa ovat olkaniveltä ojentavat selän lihakset, mutta myös kyynärniveltä koukistavilla lihaksilla on tärkeä rooli leuanvetosuorituksessa. Lisäksi keskivartalo ja jalat tuovat oman pienen lisänsä kokonaisvaltaiseen lisäpainoleaunvetosuoritukseen.
Tärkeimmät lihakset leuanvedossa ovat olkaniveltä ojentavat selän lihakset, mutta myös kyynärniveltä koukistavilla lihaksilla on tärkeä rooli leuanvetosuorituksessa. Lisäksi keskivartalo ja jalat tuovat oman pienen lisänsä kokonaisvaltaiseen lisäpainoleuanvetosuoritukseen.


====Voimaleuanveto====
====Voimaleuanveto====

Versio 9. tammikuuta 2014 kello 17.27

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Leuanveto on liike, jossa tangossa suorin käsin roikkuva ihminen vetää itsensä ylös siten, että hänen leukansa menee tangon päälle. Liike voidaan suorittaa vastaotteella (rystyset itsestä pois päin), myötäotteella (rystyset itseen päin), ristiotteella (toisen käden ote toisin päin) tai neutraaliotteella (peukalot itseen päin eli ei ulkokiertoa eikä sisäkiertoa kyynärnivelessä). Liikkeessä voidaan käyttää myös erilaisia oteleveyksiä.

Liike on moninivelliike, jossa tapahtuu aina ojennus olkanivelessä ja koukistus kyynärnivelessä. Leveällä otteella vedettäessä tapahtuu myös olkanivelen lähennys. Lisäksi leuanvedossa tapahtuu usein myös lapaluiden lähennystä. Lapaluiden lähennys tapahtuu etenkin silloin, kun leuka työnnetään myös sivuttaissuunnassa tangon ylitse. Tärkein olkanivelen ojentaja on leveä selkälihas, jota avustavat olkanivelen ojennuksessa iso liereä lihas, kolmipäisen olkalihaksen pitkä pää ja hartialihaksen takaosa. Leveä selkälihas, iso liereälihas ja kolmipäisen olkalihaksen pitkä pää osallistuvat myös olkanivelen lähennykseen, johon myös iso rintalihas osallistuu. Kyynärniveltä koukistavat hauislihas, olkalihas ja olka-värttinäluulihas. Tärkeimmät lapaluiden lähentäjät ovat iso suunnikaslihas, pieni suunnikaslihas ja epäkäslihaksen keskiosa. Lisäksi leuanvetoon osallistuvat roikkumisen mahdollistavat sormien koukistajat ja vetosuorituksessa asentoa vakauttavat (ja jopa vetoa vauhdittavat) vatsalihakset ja selän ojentajalihas. Myös jaloilla on mahdollista vauhdittaa leuanvetoliikettä. Leveät selkälihakset ovat ulkoiselta pinta-alaltaan ihmiskehon suurimmat lihakset ja tuottavat leuanvedossa suurimman kehoa nostavan voiman kaikilla eri otteilla ja oteleveyksillä.

Leuanveto urheilulajina

Leuanveto on urheilulaji, jossa kilpaillaan Suomen mestaruuksista kolmessa eri kilpailumuodossa: Toistoleuanvedossa, Lisäpainoleuanvedossa ja Voimaleuanvedossa. Lisäksi Suomen mestaruuksista on kilpailtu Super Max One-kilpailussa. Toistoleuanveto ja lisäpainoleuanveto ovat leuanvetourheilun urheilulajit, jotka ovat Suomen Leuanveto ry:n tuen alla.

Suomen Leuanveto ry on yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää leuanvetourheilua ja edistää sen harrastusta. Suomen Leuanveto ry on mukana toistoleuanvedon ja lisäpainoleuanvedon SM-kisojen promotoinnissa. Se pitää yllä leuanvetourheilun tilastoja ja vastaa osaltaan leuanvetourheilun kilpailujärjestelmän kehittymisestä. Suomen Leuanveto ry tekee yhteistyötä virallisia toistoleuanvedon ja lisäpainoleuanvedon kisoja järjestävien seurojen kanssa.

Toistoleuanveto

Toistoleuanvedossa kilpailija suorittaa maksimaalisen määrän toistoja omalla kehonpainollaan. Toistoleuanvedon SM-kisoissa jokainen veto lähtee tuomarin merkistä, kun kädet ovat ala-asennossa täysin suorana kyynärnivel oienneena ja käsien liike ylös-alas-suunnassa on silmin nähden pysähtynyt. Ylhäällä leuan kärjen tulee mennä tangon yli sekä pysty- että sivuttaissuunnassa ja pään tulee osua 20 cm tangon yläpuolella olevaan merkkistoppariin. Molempien ehtojen tulee täyttyä, jotta toisto on hyväksytty. Lisäksi 45 cm päässä (50 cm päässä yli 100 kg sarjoissa) vetotangon vertikaalilinjasta on pleksi, joka rajoittaa heilumista ja keinuliikettä vetosuorituksessa. Vetäjän jalat saavat osua pleksiin, mutta siitä ei saa potkaista vauhtia vetoon. Jalkojen tulee olla jokaisen vedon aikana ristissä nilkkojen kohdalta.

Nykymuotoiset viralliset toistoleuanvedon SM-kilpailut järjestää Kiimingin urheilijat. Tismalleen nykyisillä säännöillä toistoleuanvedon SM-kisat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 ja sen jälkeen säännöt on jäädytetty. Kilpailussa on seuraavat sarjat: naiset -70 kg ja +70 kg, miehet 70 kg, 85 kg, 100 kg, 115 kg, 125 kg, 140 kg ja + 140 kg, tytöt ja pojat -70 kg sekä +70 kg ja lisäksi veteraanisarjat +40v ja +50v, joissa on samat painoluokat kuin yleisessä sarjassa.

Lisäpainoleuanveto

Lisäpainoleuanvedossa kilpailija suorittaa yhden leuanvedon mahdollisimman suurella lisäpainolla. Lisäpainot roikkuvat lisäpainovyöhön kiinnitettyinä jalkojen välissä. Veto lähtee heilumattomasta roikunnasta kädet suorana ja päätuomarin vedä -komennon jälkeen saa tuottaa koko kehollaan kaiken mahdollisen voiman saadakseen leuan tangon ylitse. Veto on hyväksytty, kun leuan kärki ylittää vetotangon sekä pysty- että sivuttaissuunnassa.

Tärkeimmät lihakset leuanvedossa ovat olkaniveltä ojentavat selän lihakset, mutta myös kyynärniveltä koukistavilla lihaksilla on tärkeä rooli leuanvetosuorituksessa. Lisäksi keskivartalo ja jalat tuovat oman pienen lisänsä kokonaisvaltaiseen lisäpainoleuanvetosuoritukseen.

Voimaleuanveto

Voimaleuanvedossa suoritetaan yksi leuanveto ja vetäjän lopputulokseksi lasketaan yhteen leuanvetäjän oma massa ja lisäpainojen massa. Tämä sääntö tekee lisäpainoleuanvedosta ja voimaleuanvedosta aivan erilaiset lajit sen lisäksi, että vetosuorituksen säännöt ovat erilaiset. Lisäpainoleuanvedossa suhteellisen ja absoluuttisen voiman optimaalinen suhde ratkaisevat, kun taas voimaleuanvedossa vain absoluuttinen voima ratkaisee. Voimaleuanvedossa hyväksytty veto lähtee suorilta käsiltä heilumattomasta roikunnasta ja ylhäällä leuan tulee mennä tangon yli sekä pysty- että sivuttaissuunnassa. Jalkojen kulma ei saa ylittää 45 astetta lattiasta ja voimaleuanvedossa vauhdin potkiminen jaloilla on kielletty. Maksimioteleveys on 81 cm. Minimikorotus lisäpainoissa ensimmäisen suorituksen jälkeen on 2.5 kg, sen jälkeen nostaja saa päättää korotuksen. Lisäpainot roikkuvat jalkojen välissä lisäpainovyöhön kiinnitettyinä. Vyön massa lasketaan mukaan tulokseen. Voimaleuanvedon Suomen mestaruuksista kisataan seuraavissa sarjoissa: naiset alle 60 kg ja yli 60 kg, miehet 75 kg, 90 kg, 110 kg ja raskas sarja sekä miehissä lisäksi avoimessa painoluokassa nuorien 23v sarjassa sekä veteraanien sarjoissa +40v ja +50v.

Super Max One

Super Max One -leuanvedossa lisäpainot roikkuvat nostovyöhön kiinnitettyinä jalkojen välissä ja vetäjä vetää suorilta käsiltä itsensä ja lisäpainot ylös siten, että leuan alapinta käy vähintään vetotangon yläpinnan tasolla. Vetosuoritus a) Kun päätuomari kilpailijan edessä on todennut, että kilpailija on vartalo ja kädet suorana, jalkaterät kokonaan alustalla, painot oikein asennettuna valmiina vetoon, antaa hän komennon: VEDÄ, jonka jälkeen vetäjä voi vapaasti aloittaa suorituksensa. b) Vedon alussa jalkaterät on pidettävä suorassa kulmassa. c) Vedon aikana nilkat on pidettävä tukipuolan takana ja jalkoja ei saa koukistaa niin, että jalkaterät ovat kiinni tukipuolassa. d) Vedossa sallitaan sille ominainen huojunta, pysähdykset, pienet (joitakin senttejä) notkahdukset alaspäin, ei kuitenkaan keinuliikkeen avulla tapahtuvaa vauhdinottoa (keinuliike = pystyakselin molemmin puolin tapahtuva yhtä pitkä liike). e) Veto katsotaan loppuunviedyksi, kun vetäjän leuankärjen alapinta on käynyt vähintään vetotangon yläpinnan tasolla. f) Vetäjän ennalta niin halutessa voivat sivutuomarit (kaksi) ilmoittaa kuuluvasti vetäjälle sanan VALMIS, jos he toteavat vedon loppuunviedyksi. . Voittaja on vetäjä, joka vetää suurimmalla lisäpainolla yhden leuan. Jokaisella kilpailijalla on kolme nostoyritystä käytettävissään. Super Max One-kilpailuissa on seuraavat sarjat: miehet -75 kg, -85 kg ja +85 kg sekä naiset avoin. Lajissa kilpaillaan myös parivedossa: siinä kaksi henkilöä suorittavat samanaikaisen vedon yhteisillä lisäpainoilla. Pariveto on hyväksytty, kun kaksi vetäjää ovat suorilta käsin vetäneet leukojensa alapinnat vähintään vetotangon yläpinnan tasalle yhdenaikaisesti yhteisten lisäpainojen roikkuessa vöillä. Super Max One SM-kisoja järjestää Tamperelainen Heavy-Sport. Kisoja ei ole järjestetty kertaakaan vuoden 2010 jälkeen ja seuraavista kisoista ei ole tietoa. Niinpä Super Max One - leuanveto ei ole ainakaan tällä hetkellä samalla tavoin elävä ja virkeä laji kuin toistoleuanveto, lisäpainoleuanveto ja voimaleuanveto ovat.

Kippileuanveto

Muun muassa crossfit-kilpailuissa käytettävästä leuanvetotekniikasta käytetään nimitystä "kippileuanveto" (englanniksi kipping pull up). Kippileuanvedossa vetäjä työntää ennen ylösvetovaihetta lantiotaan voimakkaasti eteenpäin vetäen samalla jalkojaan taaksepäin. Ylösvetovaiheessa jalat tuodaan vauhdilla eteen ja lantio viedään taakse, jolloin saavutettava liike-energia keventää ylösvetoa. Ala-asennossa liike ei pysähdy, vaan edellisen vedon vauhti pyritään hyödyntämään seuraavaan vetoon. Tavoitteena on jatkuva, aaltomainen liike. Yläasennossa riittää, että leuan kärki käy tangon tasalla.

Kippileuanvetotekniikalla saavutetaan yleensä huomattavasti suurempia toistomääriä kuin täydellisellä pysäytyksellä tehdyllä vetotekniikalla. Liikkeen jatkuvuuden ja kovan vauhdin takia ulkopuolisen on vaikea nähdä, käyvätkö vetäjän kädet ala-asennossa suorina. Esimerkiksi toistoleuanvedon SM-kilpailujen säännöt eivät mahdollista kippileuanvetotekniikan käyttämistä.

Suomen ennätykset eri kilpailumuodoissa yleisissä sarjoissa

Toistoleuanveto

  • Naiset -70 kg: 24 kpl Sanna Savolainen, Oulu (2012)
  • Naiset +70 kg: -
  • Miehet -70 kg: 39 kpl Teemu Sivonen, Hyvinkää (2013)
  • Miehet -85 kg: 36 kpl Konsta Koivuranta, Jyväskylä (2012)
  • Miehet -100 kg: 34 kpl Tuomas Rytkönen, Jyväskylä (2013)
  • Miehet -115 kg: 21 kpl Harri Manninen, Pirkkala (2011)
  • Miehet -125 kg: 7 kpl Riku Lehtomäki, Espoo (2013)
  • Miehet -140 kg: 13 kpl Tero Mäkelä, Seinäjoki (2013)
  • Miehet +140 kg: -

Voimaleuanveto

  • Naiset, avoin: 105,75 kg Annika Eräkannas, Kirkkonummi (2010)
  • Naiset -65 kg: 95,6 kg Sanna Savolainen, Oulu (2012)
  • Naiset -60 kg: 88,6 kg Mataleena Pöyhtäri (2012)
  • Naiset -55 kg: 72,5 kg Heli Lahdenperä (2011)
  • Miehet, avoin: 200 kg Esa Qvintus, Heinola (2010)
  • Miehet -90 kg: 178,5 kg Kai Penttilä, Hauho (2007)
  • Miehet -75 kg; 153,250 kg Teemu Sorvari, Isojoki (2012)

Super Max One

  • Naiset, avoin: 44,1 kg Irina Laine, Uusikaupunki (2006)
  • Miehet -75 kg: 83,05 kg Timo Paukku, Pihtipudas (2010)
  • Miehet -85 kg: 81,8 kg Teemu Ojala, Espoo (2010)
  • Miehet +85 kg: 101,1 kg Pauli Palinperä, Tampere (2006)
  • Pariveto Naiset, avoin: 47,2 kg Tarja Metsälä, Espoo/Teresa Manninen, Tampere (2010)
  • Pariveto Miehet -75 kg: 152,2 kg Timo Paukku, Pihtipudas/Timo Parviainen, Hyvinkää (2010)
  • Pariveto Miehet -85 kg: 163,45 kg Teemu Ojala, Espoo/Heikki Ulmanen, Tampere (2010)
  • Pariveto Miehet +85 kg: 167,2 kg Pauli Palinperä, Tampere/Kalle Helminen, Kangasala (2010)

Lähteet

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Leuanveto&oldid=13781469”