Ero sivun ”Laululinnut” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 468: Rivi 468:


== Lähteet ==
== Lähteet ==
* [http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml Suomessa tavatut lintulajit] BirdLife Suomi. Haettu 6.1.2014.
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


Versio 6. tammikuuta 2014 kello 12.23

Laululinnut
Keltaoliivisieppo (Eopsaltria australis)
Keltaoliivisieppo (Eopsaltria australis)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Alalahko: Laululinnut
Passeri
Heimot
Katso myös

  Laululinnut Wikispeciesissä
  Laululinnut Commonsissa

Laululinnut (Passeri) on varpuslintujen alalahko. Siihen kuuluu yli puolet kaikista maailman lintulajeista.[1] Laululintuihin kuuluu useita kymmeniä heimoja, joihin kuuluu kaikkiaan noin 4000 lajia. [2]

Nimi

Laululinnut muodostavat yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Myös varpuslintuja kutsutaan puhekielessä toisinaan laululinnuiksilähde?.

Ulkonäkö ja koko

Laululinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.[3] Maailman suurin varpuslintu on laululintuhin kuuluva korppi (70 cm).lähde? Suomen pienin varpuslintu on laululintuihin kuuluva hippiäinen ja suurin korppi.

Levinneisyys ja elinympäristö

Laululinnut ovat muiden varpuslintujen tapaan maalintuja. Laululinnuissa on huomattavaa vaihtelua, mikä merkitsee rakenteen ja elintapojen monipuolista sopeutumista erilaisiin ympäristöihin. Laululintuja voi tavata ympäri maapallon. [4]

Laulu

Alalahkoon kuuluu monia taitavia laulajia. Laululintujen laululla on suuri merkitys ja sen voidaan olettaa esittäneen huomattavaa osaa näiden lintujen kehityksessä nykyiseksi valtaryhmäksi. Laululintujen laulu ei ole pelkästään ilman puhaltamista äänielimistöstä, vaan aivojen kontrolloimaa, hyvin kehittyneellä kurkunpäällä lihastoiminnan avulla aikaansaatua ääntelyä.[5]

Taksonomia

Corvida

Passerida

Suomessa tavatut laululinnut

Kiurut

Pääskyt

Västäräkit

Tilhet

  • Tilhi (Bombycilla garrulus) Pesii vakituisesti[3]

Koskikarat

Peukaloiset

Rautiaiset

Rastaat

Kertut

Siepot

Timalit

Pyrstötiaiset

Tiaiset

Pähkinänakkelit

Puukiipijät

Pussitiaiset

Kuhankeittäjät

Lepinkäiset

Varikset

Kottaraiset

Varpuset

Peipot

Kerttulit

Sirkut


Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Birds of Britain blx1.bto.org. Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)
  2. ↑ Eläinten maailma, s. 874-875. . ISBN 951-1-01257-6.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by bz ca cb cc cd ce cf cg ch ci cj ck cl cm cn co cp cq cr cs ct cu cv cw cx cy cz da db dc Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
  4. ↑ Eläinten maailma, s. 874-875. . ISBN 951-1-01257-6.
  5. ↑ Eläinten maailma, s. 874-875. . ISBN 951-1-01257-6.
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä birdlife4 ei löytynyt
  7. ↑ a b c d e Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä svensson ei löytynyt
  8. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay Rariteettikomitea birdlife.fi.
  9. ↑ a b Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä ks ei löytynyt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Laululinnut&oldid=13774526”