Ero sivun ”Veljekset Åström” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p kh |
|||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
[[Tiedosto:Astrom Oulu 2006 02 12.JPG|thumb|250px|Entinen päällisnahkatehdas on nykyisin toimistokäytössä.]] |
[[Tiedosto:Astrom Oulu 2006 02 12.JPG|thumb|250px|Entinen päällisnahkatehdas on nykyisin toimistokäytössä.]] |
||
[[Tiedosto:AstromPienoismalli.jpg|thumb|150px|Pienoismalli nahkatehtaan alueesta. Malli [[tiedekeskus Tietomaa]]ssa.]] |
[[Tiedosto:AstromPienoismalli.jpg|thumb|150px|Pienoismalli nahkatehtaan alueesta. Malli [[tiedekeskus Tietomaa]]ssa.]] |
||
Valjastehtaan rakennus tontteineen myytiin Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoululle jo 1946. Tehdasrakennusta korotettiin yhdellä kerroksella 1956.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Rönkkö, Tero | Nimeke = Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulu 40 vuotta 1947–1987 | Vuosi = 1987 | Sivu = 20, 88 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Kirjapaino |
Valjastehtaan rakennus tontteineen myytiin Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoululle jo 1946. Tehdasrakennusta korotettiin yhdellä kerroksella 1956.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Rönkkö, Tero | Nimeke = Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulu 40 vuotta 1947–1987 | Vuosi = 1987 | Sivu = 20, 88 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva}}</ref> |
||
Nykyinen [[Oulun taidemuseo]]n rakennus valmistui alunperin liimatehtaaksi, johon myöhemmin sijoitettiin myös Veljekset Åströmin pääkonttori. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti [[Birger Federley]] 1921.<ref name=ppo>{{kirjaviite| Nimeke=Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Osa 3. Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliiton Julkaisu A:117|Tekijä=|Julkaisija=Oulu: Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto|Vuosi= 1993|Tunniste=ISBN 951-9328-55-6 | Sivu= 46–47}}</ref> Kun tehdas lopetti toimintansa 1960, rakennukseen sijoittui [[Oulun yliopisto]]n kasvitieteen laitos<ref name=nykanen/>. Ennen talon saneeraamista taidemuseoksi 1964–1987 se oli yliopiston kirjaston käytössä.<ref name=ppo/> |
Nykyinen [[Oulun taidemuseo]]n rakennus valmistui alunperin liimatehtaaksi, johon myöhemmin sijoitettiin myös Veljekset Åströmin pääkonttori. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti [[Birger Federley]] 1921.<ref name=ppo>{{kirjaviite| Nimeke=Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Osa 3. Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliiton Julkaisu A:117|Tekijä=|Julkaisija=Oulu: Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto|Vuosi= 1993|Tunniste=ISBN 951-9328-55-6 | Sivu= 46–47}}</ref> Kun tehdas lopetti toimintansa 1960, rakennukseen sijoittui [[Oulun yliopisto]]n kasvitieteen laitos<ref name=nykanen/>. Ennen talon saneeraamista taidemuseoksi 1964–1987 se oli yliopiston kirjaston käytössä.<ref name=ppo/> |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
Tehtaan voima-asema ja vesitorni ovat nykyisin [[Tiedekeskus Tietomaa]]n käytössä. Molemmat rakennukset on Birger Federleyn suunnittelemia. Vesitorni on valmistunut 1921 ja voima-asema 1923. |
Tehtaan voima-asema ja vesitorni ovat nykyisin [[Tiedekeskus Tietomaa]]n käytössä. Molemmat rakennukset on Birger Federleyn suunnittelemia. Vesitorni on valmistunut 1921 ja voima-asema 1923. |
||
Arkkitehti [[Karl Sandelin]]in suunnittelema päällisnahkatehdas valmistui 1907. Birger Federleyn suunnittelema kolmas kerros lisättiin rakennukseen 1922. Veljekset Åströmin jälkeen rakennuksessa on ollut muun muassa Oulun yliopiston tiloja. Oulun Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen opetusravintola Hilikku on toiminut rakennuksessa vuodesta 1980 lähtien. Vuosien 1996–2002 peruskorjauksessa talo saneerattiin pääasiassa toimistokäyttöön.<ref name="astrom2000">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nahkatehdas.fi/?Historia | Nimeke = Åström 2000 – Nahkatehtaankadun kiinteistöt – Historia |Ajankohta = 2000 | Julkaisija = Åström 2000 |
Arkkitehti [[Karl Sandelin]]in suunnittelema päällisnahkatehdas valmistui 1907. Birger Federleyn suunnittelema kolmas kerros lisättiin rakennukseen 1922. Veljekset Åströmin jälkeen rakennuksessa on ollut muun muassa Oulun yliopiston tiloja. Oulun Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen opetusravintola Hilikku on toiminut rakennuksessa vuodesta 1980 lähtien. Vuosien 1996–2002 peruskorjauksessa talo saneerattiin pääasiassa toimistokäyttöön.<ref name="astrom2000">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nahkatehdas.fi/?Historia | Nimeke = Åström 2000 – Nahkatehtaankadun kiinteistöt – Historia |Ajankohta = 2000 | Julkaisija = Åström 2000 | Viitattu = 22.1.2011}}</ref> |
||
Asuinkäytössä ovat Dammisaaressa sijaitseva konttorirakennus vuodelta 1863 sekä aiemmin yliopiston käytössä ollut pohjanahkatehdas. |
Asuinkäytössä ovat Dammisaaressa sijaitseva konttorirakennus vuodelta 1863 sekä aiemmin yliopiston käytössä ollut pohjanahkatehdas. |
||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* {{commonscat |
* {{commonscat}} |
||
* [http://www.oulu.ouka.fi/ppm/laukka/tekstit/2861.htm Uuno Laukan kuvia tehtaalta], Pohjois-Pohjanmaan museo |
* [http://www.oulu.ouka.fi/ppm/laukka/tekstit/2861.htm Uuno Laukan kuvia tehtaalta], Pohjois-Pohjanmaan museo |
||
Versio 2. tammikuuta 2014 kello 21.11
Veljekset Åström Oy (ruots. Bröder Åström Ab) oli nahkateollisuusyritys Oulussa. Tehdas oli aikoinaan Pohjois-Euroopan suurin nahkatehdas, ja se työllisti enimmillään noin 1 600 henkilöä[1]. Åströmin veljekset toimivat Oulun kauppaseurassa ja vaikuttivat tätä kautta Oulun talouselämään kehittämiseen.
Historia
Karl Robert Åström osti palaneen fajanssitehtaan Dammisaaresta Myllytullista ja perusti sinne nahkatehtaan vuonna 1863. Tehdas aloitti toimintansa jo saman vuoden keväällä. Viisi vuotta myöhemmin hänen veljensä Hemming Åströmin liityttyä osakkaaksi yhtiöstä tuli Veljekset Åström.[2] Tehdas kasvoi kotimaisen kysynnän ja Venäjän viennin ansiosta. Vuoteen 1897 mennessä työntekijöiden määrä oli 564.[3] Tehdasalue laajeni kattamaan ison osan nykyisestä Myllytullin kaupunginosasta ja tuotanto monipuolistui. Aluksi tehdas valmisti vain pohja- ja päällisnahkaa ja konehihnoja[4]. Kenkätehdas perustettiin 1875, remmitehdas 1885, valjastehdas 1890 ja salkkutehdas 1894. Lisäksi tehdasalueella oli oma tiilitehdas, metallivalimo ja liimatehdas.[3] Hemming Åström kuoli 1895 ja Karl Robert 1897. Tehdas siirtyi kokonaan Karl Robert Åströmin perillisille 1897 ja sen johtajaksi tulivat hänen poikansa ensin John Robert Åström ja myöhemmin Hemming Emanuel Åström.[5] Ensimmäisen maailmansodan aika oli tehtaan kulta-aikaa lähinnä venäjän armeijan tilausten vuoksi. Suomen sisällissodan jälkeen yhteydet Venäjälle katkesivat ja tehtaan pitkä alamäki alkoi.[6]
1920–luvulla Veljekset Åström rakensi ensimmäisen maailmansodan aikana tehdyillä voitoilla uuden vesitornin, voimalaitoksen, liimatehtaan ja toimistorakennuksen. Vaikka kauppa Venäjälle oli pysähtynyt 1918, yhtiön johto uskoi, että vienti alkaisi Tarton rauhan jälkeen uudelleen.[7] Venäjän viennin tyrehtymisen lisäksi tehtaat kärsivät kotimaisen pajunparkin kalleudesta, maaseudun hevoskannan vähenemisestä ja uusista kilpailijoista Etelä-Suomessa. 1930–luvun lopulla tuotantoa pystyttiin taas kasvattamaan ja työntekijämääräkin nousi 950:een.[8] Taloudellisten vaikeuksien vuoksi yhtiö ajautui kuitenkin Pohjoismaiden Yhdyspankin omistukseen. Sota-aikana armeijan tarpeet takasivat nahkatuotteiden kysynnän, mutta 1950-luvulla nahkatuotteiden kysyntä jatkoi pienenemistään. Nahkasaappaiden ja -remmien sijaan yhtiö alkoi valmistaa reppuja, kevyitä nahkakenkiä ja jääkiekkosuojuksia. Tämä ei kuitenkaan auttanut vaan tehtaan omistajat lakkauttivat tehtaan 1960. Veljekset Åströmin tilalle perustettiin En–Ko Oy (Entisen Nahkatehtaan Kiinteistöjen Omistajat Oy) hallinnoimaan vanhoja tehdaskiinteistöjä.[9]
Tehtaan viimeinen toimitusjohtaja Runar Sandelin jatkoi nahan ja kenkien valmistamista perustamassaan uudessa yhtiössä, joka sai En–Ko:lta luvan käyttää vanhaa Veljekset Åström -nimeä. Kenkien lisäksi yhtiö alkoi valmistaa uusia tuotteita kuten asekoteloita, panosvöitä, pesäpalloräpylöitä ja puukontuppia. Tehdas siirrettiin Oulaisiin 1970, mutta toimintaa ei saatu kannattavaksi sielläkään. Veljekset Åström teki konkurssin ja lopetti toimintansa 1974.[10]
Tehdasrakennukset
Valjastehtaan rakennus tontteineen myytiin Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoululle jo 1946. Tehdasrakennusta korotettiin yhdellä kerroksella 1956.[11]
Nykyinen Oulun taidemuseon rakennus valmistui alunperin liimatehtaaksi, johon myöhemmin sijoitettiin myös Veljekset Åströmin pääkonttori. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Birger Federley 1921.[12] Kun tehdas lopetti toimintansa 1960, rakennukseen sijoittui Oulun yliopiston kasvitieteen laitos[1]. Ennen talon saneeraamista taidemuseoksi 1964–1987 se oli yliopiston kirjaston käytössä.[12]
Tehtaan voima-asema ja vesitorni ovat nykyisin Tiedekeskus Tietomaan käytössä. Molemmat rakennukset on Birger Federleyn suunnittelemia. Vesitorni on valmistunut 1921 ja voima-asema 1923.
Arkkitehti Karl Sandelinin suunnittelema päällisnahkatehdas valmistui 1907. Birger Federleyn suunnittelema kolmas kerros lisättiin rakennukseen 1922. Veljekset Åströmin jälkeen rakennuksessa on ollut muun muassa Oulun yliopiston tiloja. Oulun Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen opetusravintola Hilikku on toiminut rakennuksessa vuodesta 1980 lähtien. Vuosien 1996–2002 peruskorjauksessa talo saneerattiin pääasiassa toimistokäyttöön.[13]
Asuinkäytössä ovat Dammisaaressa sijaitseva konttorirakennus vuodelta 1863 sekä aiemmin yliopiston käytössä ollut pohjanahkatehdas.
Lähteet
- Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia IV. Oulu: Kirjapaino Oy Kaleva, 1976. ISBN 951-9327-00-2.
- Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia V. Oulu: Kirjapaino Oy Kaleva, 1982. ISBN 951-9234-02-0.
- Manninen, Turo: Oulun kaupungin historia VI. Jyväskylä: Gummerus, 1995. ISBN 951-9234-48-9.
Viitteet
- ↑ a b Nykänen, Irma: Nahkatehtaalta töitä 1 600:lle. Kaleva, 6.4.2003, s. 41. Oulu: Kirjapaino-osakeyhtiö Kaleva. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.1.2011.
- ↑ Hautala 1976, s. 168
- ↑ a b Hautala 1976, ss. 170–171
- ↑ Hautala 1976, s. 168
- ↑ Hautala 1976, s. 172
- ↑ Hautala 1976, s. 173
- ↑ Hautala 1982, ss. 95–96
- ↑ Hautala 1982, ss. 96–97
- ↑ Manninen 1995, ss. 107–108
- ↑ Manninen 1995, ss. 108–109
- ↑ Rönkkö, Tero: Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulu 40 vuotta 1947–1987, s. 20, 88. Oulu: Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva, 1987.
- ↑ a b Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Osa 3. Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliiton Julkaisu A:117, s. 46–47. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto, 1993. ISBN 951-9328-55-6.
- ↑ Åström 2000 – Nahkatehtaankadun kiinteistöt – Historia 2000. Åström 2000. Viitattu 22.1.2011.
Aiheesta muualla
- Uuno Laukan kuvia tehtaalta, Pohjois-Pohjanmaan museo
| Museot | Automuseo · Kierikkikeskus · Merimiehenkotimuseo · Sahamuseo · Pohjois-Pohjanmaan museo · Taidemuseo · Turkansaaren ulkomuseo |
| Rakennukset ja alueet | Kauppahalli · Kauppatori · Kaupungintalo · Kaupunginteatteri · Maikkulan kartano · Nallikari · Nuijamiesten lava · Pikisaari · Rotuaari · Tietomaa · Tuiran sillat · Tuomiokirkko · Vesaisenlinna · Villa Hannala · Ylikiimingin kirkko |
| Patsaat ja veistokset | Frans Mikael Franzénin patsas · Futura – Tuntematon · Inhimillisen kosketuksen ja teknologian vuorovaikutus · Kalasääski ja lohi · Kevätmyrskyä · Pallautuneet · Pohjan neito · Polskis · Ruutuvihko · Siivet · Toripolliisi · Tuirasta Ruijan rannoille · Valaistuksen tie |
| Tapahtumat | Arktiset Askeleet · Korttelihaipakka · Kuusrock · Lastenelokuvafestivaali · Qstock · Rotuaari Piknik · Tervahiihto · Tervasoutu · Valkosipuliyö · Vectorama |
| Oulun palot | v. 1652 palo · v. 1655 palo · v. 1705 palot · v. 1715 palo · v. 1773 palo · v. 1822 palo · v. 1882 palo |
| Merenkulku | Fregatti Toivo · Hailuotolaiva · Kiikelin hylky · Laitakarin hylky · Hinaaja Oulu II · Sophia Marian hylky |
| Teollisuuden historia | Aittokoski Oy · Katri Antell · Merijal · Oulu Oy · Pateniemen saha · Tervahovi · Toppila Oy · Toppilan Mallasjuomatehdas · Typpi Oy · Ab Uleå Oy · Veljekset Åström |
| Kuntaliitokset | Haukiputaan kunta · Kiimingin kunta · Oulujoen kunta · Oulunsalon kunta · Yli-Iin kunta · Ylikiimingin kunta |
| Katso myös | Kierikkikeskus · Latokankaan kivikautinen asuinalue · Oulun kasarmi · Oulun kristalliyö · Oulun linna · Oulun valtaus · Pikku-Berliini · Rekikylän kivikautinen asuinpaikka · Typpi Oy:n räjähdysturma · Ylikiimingin seurakunta |
| Liikenne | Oulun liikenne · Oulun joukkoliikenne · Potnapekka |
| Liikennekeskukset | Kivisydän · Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaali · Oulun lentoasema · Oulun asemakeskus · Oulun rautatieasema · Oulun satama · Pikkaralan rautatieasema · Toppilan rautatieasema · Tuiran rautatieasema |
| Oulun kautta kulkevat tiet | Valtatie 4 · Valtatie 20 · Valtatie 22 · Seututie 815 · Seututie 816 · Seututie 834 · Seututie 836 · Seututie 847 · Seututie 849 · Yhdystie 8300 · E8 · E75 |
| Oulun kautta kulkevat rautatiet | Pohjanmaan rata · Oulu–Tornio-rata · Oulu–Kontiomäki-rata |
| Keskustan kadut | Aleksanterinkatu · Isokatu · Kauppurienkatu · Kirkkokatu · Pakkahuoneenkatu · Rantakatu · Rautatienkatu · Saaristonkatu · Torikatu · Uusikatu |
| Muut kaupungin sisäiset tiet | Hetekyläntie · Joloksentie · Merikoskenkatu · Raitotie · Poikkimaantie · Seututie 833 · Seututie 848 · Valtatie |
| Sillat | Erkkolan silta · Kiskopolun silta · Joutsensilta · Möljän silta · Rautasilta · Sangin silta · Tuiran sillat |
| Kaupunki ja hallinto | kaupunginvaltuusto · vaakuna |
| Media | Lehdet: 65 Degrees North · Forum24 · Kaleva · Kansan Tahto · Oulu-lehti · Oulun Sanomat · Pohjolan Työ Radiot: Radio Mega · Yle Oulu · Sea FM Radio · Radio Kaleva |
| Oppilaitokset | AMK · Yliopisto · OSAO |
| Muuta Ouluun liittyvää | Hätälä · Kauppakeskus Galleria · Katri Antell · Oulun Energia · Oulun Puhelin · Oulun yliopistollinen sairaala · Paskakaupunni · Pulla-Pirtti · Pelastushelikopteri Sepe · Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat · Ylikiimingin vaakuna · Oulun radio- ja televisioasema · Rotuvaari |