Ero sivun ”Emmanuelle” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p wikidata interwiki |
||
Rivi 41: | Rivi 41: | ||
[[Luokka:Vuoden 1974 elokuvat]] |
[[Luokka:Vuoden 1974 elokuvat]] |
||
[[Luokka:Eroottiset elokuvat]] |
[[Luokka:Eroottiset elokuvat]] |
||
[[pt:Emmanuelle]] |
Versio 1. tammikuuta 2014 kello 02.14
Emmanuelle | |
---|---|
Ohjaaja | Just Jaeckin |
Käsikirjoittaja |
Jean Louis Richard Emmanuelle Arsanin romaaniin perustuen |
Tuottaja | Yves Rousset-Rouard |
Säveltäjä | Pierre Bachelet, Serge Gainsbourg |
Kuvaaja | Richard Suzuki |
Leikkaaja | Claudine Bouché |
Pääosat |
Sylvia Kristel Alain Cuny Marika Green Daniel Sarky Jeanne Colletin |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Ranska |
Tuotantoyhtiö | Trinacra Films, Orphée Productions |
Levittäjä |
Columbia Pictures Parafrance |
Ensi-ilta | 1974 |
Kesto | 95 minuuttia |
Alkuperäiskieli | Ranska |
Seuraaja | Emmanuelle 2 |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Emmanuelle on vuonna 1974 julkaistu ranskalainen elokuva, jonka on ohjannut Just Jaeckin. Emmannuellen tapahtumat sijoittuvat Thaimaahan, jossa elokuva on myös suurelta osin kuvattu.
Emmanuellessa Sylvia Kristel teki läpimurtoroolinsa. Elokuva oli tuottajilleen taloudellinen menestys. Ilmestyessään elokuvan sisältö jakoi voimakkaasti mielipiteitä. Tekijöiden mielestä aihe käsitteli "uuden, nykyaikaisen vapautuneen naisen fantasioita", mutta kriittisten arvioiden mukaan se vain heijasteli käsitteen keksineiden miesten omia kuvitelmia siitä, millainen tuon naisen tulisi olla.[1] Elokuva perustuu nimimerkki Emmanuelle Arsanin romaaniin vuodelta 1959. Elokuva on saanut lukuisia jatko-osia.
Suomessa Emmanuellen ensi-ilta oli 15. marraskuuta 1974 elokuvateatteri Reassa. Televisiossa Suomessa elokuva on esitetty kesällä 1987 ja 2000 sekä talvella 2013. Suomessa elokuvasta on leikattu pois minuutin verran, muun muassa osia "lemmiskelystä pöydällä" ja raiskauskohtauksesta. Nykyisin elokuva on Suomessa leikkaamaton. [2]
Kesän 1987 esitys saavutti suuren suosion silloin Neuvostoliittoon kuuluneessa Virossa, jonka pohjoisosiin Suomen television lähetykset näkyivät, vaikka sen katsominen oli kiellettyä. Neuvosto-Viron johtaja Karl Vaino oli kieltänyt Suomen television katsomisen mahdollistavat antennit, kieltoa ei kuitenkaan noudatettu.[3][4]
Lähteet
- ↑ "Hunting Emmanuelle" (2006) Dokumenttiohjelma Sylvia Kristelistä
- ↑ http://www.elonet.fi/title/ek26qp/tarkastus
- ↑ Dokumenttiohjelma "Disko ja ydinsota" (TV1 28.12.2009)
- ↑ Suomen tv opetti virolaisille diskoa HS.fi. 7.4.2009. Viitattu 5.1.2013.