Ero sivun ”Kanttori” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Kotus-korjaus (Wikipedia:Botit/pyynnöt) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kanttori''' (lyhenne kantt.<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo |
'''Kanttori''' (lyhenne kantt.<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 07.01.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 29.3.2013}}</ref>) johtaa [[seurakunta|seurakunnan]] musiikkityötä erityisesti [[jumalanpalvelus|jumalanpalveluksissa]], häissä ja hautajaisissa. Kanttori säestää ja esilaulaa [[virsi|virret]], johtaa kuoroa sekä soittaa alku-, väli- ja loppusoitot. Tehtäviin kuuluu lisäksi seurakunnan musiikkikasvatus esimerkiksi [[rippikoulu]]issa sekä seurakunnan soitinhuolto.<ref name="hel">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinginseurakunnat.fi/?deptid=4622 | Nimeke = Helsingin seurakunnat: Kirkkomusiikki | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.11.2010 | Kieli = }}</ref> Isoissa seurakunnissa voi olla erikseen laulava kanttori ja säestävä [[urkuri]]. |
||
Kanttorit voivat myös pitää omia kirkkokonserttejaan ja järjestää konsertteja muille muusikoille. Joissakin suurissa seurakunnissa on kanttorin lisäksi erillinen ''urkurin'' virka.<ref name="hel"/> |
Kanttorit voivat myös pitää omia kirkkokonserttejaan ja järjestää konsertteja muille muusikoille. Joissakin suurissa seurakunnissa on kanttorin lisäksi erillinen ''urkurin'' virka.<ref name="hel"/> |
||
Versio 31. joulukuuta 2013 kello 08.20
Kanttori (lyhenne kantt.[1]) johtaa seurakunnan musiikkityötä erityisesti jumalanpalveluksissa, häissä ja hautajaisissa. Kanttori säestää ja esilaulaa virret, johtaa kuoroa sekä soittaa alku-, väli- ja loppusoitot. Tehtäviin kuuluu lisäksi seurakunnan musiikkikasvatus esimerkiksi rippikouluissa sekä seurakunnan soitinhuolto.[2] Isoissa seurakunnissa voi olla erikseen laulava kanttori ja säestävä urkuri.
Kanttorit voivat myös pitää omia kirkkokonserttejaan ja järjestää konsertteja muille muusikoille. Joissakin suurissa seurakunnissa on kanttorin lisäksi erillinen urkurin virka.[2]
Suomen ortodoksinen kirkko
Ortodoksisessa kirkossa kanttori johtaa jumalalanpalveluksissa laulavaa kuoroa. Suomessa ortodoksiseksi kanttoriksi opiskellaan teologian maisteriksi Itä-Suomen yliopistossa, jossa opiskellaan teologisia aineita, musiikkia sekä käytännön kuorojohtoa Ortodoksisella seminaarilla.
Tutkinnot
Kanttorin virkaan vaadittavan tutkinnon voi suorittaa Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, Tampereen ammattikorkeakoulussa (ns. muu piispainkokouksen hyväksymä tutkinto) tai Suomen ainoassa musiikkiyliopistossa Sibelius-Akatemiassa joko Helsingissä tai Kuopiossa (ylempi korkeakoulututkinto tai laaja yliopistotutkinto). Kanttorin koulutus kestää tyypillisesti 5–6 vuotta.
Virkaluokitukset
Kanttorin virat jaotellaan A-, B- ja C-luokkiin. Luokka A on laajaa yliopistotutkintoa edellyttävä virka. Luokka B on ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä virka. Luokka C on muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävä virka. Luokka vaikuttaa palkan suuruuteen.
Viitteet
- ↑ Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.3.2013.
- ↑ a b Helsingin seurakunnat: Kirkkomusiikki helsinginseurakunnat.fi. Viitattu 8.11.2010.