Ero sivun ”Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
jäsenmääriä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
SSN perustettiin 9.-10. joulukuuta 1906 [[Tampereen työväentalo]]lla pidetyssä kokouksessa sen jälkeen, kun sosialidemokraattisia nuorisojärjestöjä oli alettu perustaa eri puolille Suomea. Eräs keskeinen henkilö liiton perustamisessa oli toimittaja [[Väinö Björkqvist]], joka työskenteli sittemmin liiton virkailijana kehittäen sitä [[marxismi|marxilaiselta]] pohjalta.<ref>U.J. (1996) Työväen keskusmuseossa uusi päänäyttely 3.5.-1.9.1996. Nuori tahto - nuorisotoimintaa ennen ja nyt. ''Työväen keskusmuseon uutisia 2/1996''. [http://212.246.191.91/vanhat/nuori.html linkki]</ref> Myös paikallisen ''Tampereen sosialidemokraattisen nuorisoliiton'' puheenjohtaja [[Yrjö Sirola]]lla lienee ollut näppinsä pelissä. |
SSN perustettiin 9.-10. joulukuuta 1906 [[Tampereen työväentalo]]lla pidetyssä kokouksessa sen jälkeen, kun sosialidemokraattisia nuorisojärjestöjä oli alettu perustaa eri puolille Suomea. Eräs keskeinen henkilö liiton perustamisessa oli toimittaja [[Väinö Björkqvist]], joka työskenteli sittemmin liiton virkailijana kehittäen sitä [[marxismi|marxilaiselta]] pohjalta.<ref>U.J. (1996) Työväen keskusmuseossa uusi päänäyttely 3.5.-1.9.1996. Nuori tahto - nuorisotoimintaa ennen ja nyt. ''Työväen keskusmuseon uutisia 2/1996''. [http://212.246.191.91/vanhat/nuori.html linkki]</ref> Myös paikallisen ''Tampereen sosialidemokraattisen nuorisoliiton'' puheenjohtaja [[Yrjö Sirola]]lla lienee ollut näppinsä pelissä. |
||
Sisällissodan seurauksena SSN:n toiminta lamaantui. |
Sisällissodan seurauksena SSN:n toiminta lamaantui. Nuoret olivat punakaartien eturintamassa ja menetykset liiton riveissä siten suuria. Eloonjääneistä osa pakeni [[Neuvosto-Venäjä]]lle jatkaen siellä poliittista toimintaansa. Karaistunut nuorisoliitto nousi kuitenkin pian entistä radikaalimpana ja tammikuusta 1919 alkaen julkisena. |
||
SSN:n enemmistö suuntautui vuoden 1919 aikana kohti jakautuneen työväenliikken jyrkempää osaa. Elokuussa SSN alkoi julkaista ''Sosialistista aikakauslehteä'' (1919-1923), jonka linjan määritteli (salanimellä Usko Sotamies kirjoittanut) [[Otto Wille Kuusinen]].<ref>Jaakko Mäkelä (1987): The Radical Left and the Communist Party in Finnish Politics. Teoksessa Political Parties in Finland. Essays in History and Politics (toim. Juhani Mylly & R. Michael Berry). University of Turku. sivu 157.</ref> SDP:hen kriittisesti suhtautuneet ja [[Suomen kommunistinen puolue|Suomen kommunistisen puolueen]] (SKP) tukemat voimat saivat enemmistön SSN:n kuudennessa edustajakokouksessa syyskuussa 1919. SDP:n johdon kannattajien osuus jäi kolmannekseen. Tapahtunut lisäsi vasemmiston optimismia mutta säikäytti SDP:n, joka tajusi siten tilanteen vakavuuden itse puolueessa.<ref>Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivut 142-143.</ref> |
|||
| ⚫ | Helmikuussa 1921 SSN varmisti jäsenyytensä [[Kommunistinen nuorisointernationaali|Kommunistisessa nuorisointernationaalissa]] (KNI). SDP:tä kannattaneelle ja liittymistä vastustaneelle vähemmistölle tämä riitti ja nämä perustivat perustivat toukokuussa [[Sosialidemokraattinen työläisnuorisoliitto|Sosialidemokraattisen työläisnuorisoliiton]]. Vuoden 1921 lopussa kilpailevan nuorisoliiton jäsenmäärä oli noin 3 000 samalla kun SSN:n jäsenmaksun oli maksanut 10 647 henkilöä.<ref>Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivu 313.</ref> |
||
Keväällä 1920 SSN:n aktiivit olivat aktiivisesti mukana perustamassa [[Suomen sosialistinen työväenpuolue|Suomen sosialistista työväenpuoluetta]] (SSTP). |
|||
| ⚫ | 1920-luvun alussa vilkas opintotoiminta marxilaisuuden pohjalta kukoisti opintopiireissä ja SSN:n kulttuuriryhmät keräsivät osakseen ihailua. Aktiivinen kulttuuritoiminta oli kuulunut liiton ominaisuuksiin alusta alkaen. Nuorisoliiton kokoukset olivat Yrjö Sirolan mukaan alkuvaiheessa kuin ohjelmallisia iltamia; runonlausunnan, puheiden, tanssin ja keskustelun yhdistelmiä.<ref>Sakari Selin (2004) Optimistien sukupolvi. Sodanjälkeisen nuorison aatteet ja haaveet Terä-lehden kuvastamina. [http://www.yleinenlehtimiesliitto.fi/julkaisut/optimistien/3.htm linkki]</ref> |
||
| ⚫ | Helmikuussa 1921 SSN varmisti jäsenyytensä [[Kommunistinen nuorisointernationaali|Kommunistisessa nuorisointernationaalissa]] (KNI). SDP:tä kannattaneelle ja liittymistä vastustaneelle vähemmistölle tämä riitti ja nämä perustivat perustivat toukokuussa [[Sosialidemokraattinen työläisnuorisoliitto|Sosialidemokraattisen työläisnuorisoliiton]]. Vuoden 1921 lopussa kilpailevan nuorisoliiton jäsenmäärä oli noin 3 000 samalla kun SSN:n jäsenmaksun oli maksanut 10 647 henkilöä.<ref>Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivu 313.</ref> |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | 1920-luvun alussa vilkas opintotoiminta [[marxilaisuus|marxilaisuuden]] pohjalta kukoisti opintopiireissä ja SSN:n kulttuuriryhmät keräsivät osakseen ihailua. Aktiivinen kulttuuritoiminta oli kuulunut liiton ominaisuuksiin alusta alkaen. Nuorisoliiton kokoukset olivat Yrjö Sirolan mukaan alkuvaiheessa kuin ohjelmallisia iltamia; runonlausunnan, puheiden, tanssin ja keskustelun yhdistelmiä.<ref>Sakari Selin (2004) Optimistien sukupolvi. Sodanjälkeisen nuorison aatteet ja haaveet Terä-lehden kuvastamina. [http://www.yleinenlehtimiesliitto.fi/julkaisut/optimistien/3.htm linkki]</ref> |
||
[[Eduskuntavaalit 1922|Vuoden 1922 eduskuntavaaleissa]] SSN asetti ehdokkaita SSTP-johtoisen ''Suomen työväen vaalikomitean'' listoille. Saman vuoden edustajakokouksessa SSN päätti luopua turhasta retorisesta jyrkkyydestä. Nuorisoliittolaiset edustivat silti SSTP:n riveissä siipeä, joka kärkkäimmin vaati Kominternin asettamien normien omaksumista.<ref>Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivu 266-267.</ref> |
|||
| ⚫ | SSN lakkautettiin 11. huhtikuuta 1923 Helsingin raastuvanoikeuden päätöksellä, mikä lisäsi vaatimuksia myös SSTP:n elokuussa toteutuneelle tukahduttamiselle. SSN nimi ei hämännyt virkavaltaa, joka jo pitkään oli katsonut provosoivasti esiintynyttä<ref>Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivu 248.</ref> julkista kommunistista järjestöä epäillen. Nuorisoliiton johtoa pidätettiin, mutta jo samana vuonna perustettiin [[Sosialistinen nuorisoliitto]] (SNL) SSN:n työnjatkajaksi. |
||
SSN:n lehdeksi perustettiin 1907 ''Tuohus'', jota seurasi 1911 ''Työläisnuoriso''-viikkolehti. Työläisnuoriso jäi sisällissodan jälkeen SDP:n kannattajille ja 1920 perustettiin SSN:n äänenkannattajaksi ''Nuori Työläinen''. |
SSN:n lehdeksi perustettiin 1907 ''Tuohus'', jota seurasi 1911 ''Työläisnuoriso''-viikkolehti. Työläisnuoriso jäi sisällissodan jälkeen SDP:n kannattajille ja 1920 perustettiin SSN:n äänenkannattajaksi ''Nuori Työläinen''. |
||
Versio 16. heinäkuuta 2006 kello 23.07
Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto (SSN) (1906-1923) oli vasemmistolainen poliittinen nuorisojärjestö. Liitto oli perustettaessa lähellä Suomen sosialidemokraattista puoluetta (SDP), mutta sisällissodan jälkeen se valitsi viiteryhmäkseen Suomen sosialistisen työväenpuolueen (SSTP) ja kommunistit.
SSN perustettiin 9.-10. joulukuuta 1906 Tampereen työväentalolla pidetyssä kokouksessa sen jälkeen, kun sosialidemokraattisia nuorisojärjestöjä oli alettu perustaa eri puolille Suomea. Eräs keskeinen henkilö liiton perustamisessa oli toimittaja Väinö Björkqvist, joka työskenteli sittemmin liiton virkailijana kehittäen sitä marxilaiselta pohjalta.[1] Myös paikallisen Tampereen sosialidemokraattisen nuorisoliiton puheenjohtaja Yrjö Sirolalla lienee ollut näppinsä pelissä.
Sisällissodan seurauksena SSN:n toiminta lamaantui. Nuoret olivat punakaartien eturintamassa ja menetykset liiton riveissä siten suuria. Eloonjääneistä osa pakeni Neuvosto-Venäjälle jatkaen siellä poliittista toimintaansa. Karaistunut nuorisoliitto nousi kuitenkin pian entistä radikaalimpana ja tammikuusta 1919 alkaen julkisena.
SSN:n enemmistö suuntautui vuoden 1919 aikana kohti jakautuneen työväenliikken jyrkempää osaa. Elokuussa SSN alkoi julkaista Sosialistista aikakauslehteä (1919-1923), jonka linjan määritteli (salanimellä Usko Sotamies kirjoittanut) Otto Wille Kuusinen.[2] SDP:hen kriittisesti suhtautuneet ja Suomen kommunistisen puolueen (SKP) tukemat voimat saivat enemmistön SSN:n kuudennessa edustajakokouksessa syyskuussa 1919. SDP:n johdon kannattajien osuus jäi kolmannekseen. Tapahtunut lisäsi vasemmiston optimismia mutta säikäytti SDP:n, joka tajusi siten tilanteen vakavuuden itse puolueessa.[3]
Keväällä 1920 SSN:n aktiivit olivat aktiivisesti mukana perustamassa Suomen sosialistista työväenpuoluetta (SSTP).
Helmikuussa 1921 SSN varmisti jäsenyytensä Kommunistisessa nuorisointernationaalissa (KNI). SDP:tä kannattaneelle ja liittymistä vastustaneelle vähemmistölle tämä riitti ja nämä perustivat perustivat toukokuussa Sosialidemokraattisen työläisnuorisoliiton. Vuoden 1921 lopussa kilpailevan nuorisoliiton jäsenmäärä oli noin 3 000 samalla kun SSN:n jäsenmaksun oli maksanut 10 647 henkilöä.[4]
1920-luvun alussa vilkas opintotoiminta marxilaisuuden pohjalta kukoisti opintopiireissä ja SSN:n kulttuuriryhmät keräsivät osakseen ihailua. Aktiivinen kulttuuritoiminta oli kuulunut liiton ominaisuuksiin alusta alkaen. Nuorisoliiton kokoukset olivat Yrjö Sirolan mukaan alkuvaiheessa kuin ohjelmallisia iltamia; runonlausunnan, puheiden, tanssin ja keskustelun yhdistelmiä.[5]
Vuoden 1922 eduskuntavaaleissa SSN asetti ehdokkaita SSTP-johtoisen Suomen työväen vaalikomitean listoille. Saman vuoden edustajakokouksessa SSN päätti luopua turhasta retorisesta jyrkkyydestä. Nuorisoliittolaiset edustivat silti SSTP:n riveissä siipeä, joka kärkkäimmin vaati Kominternin asettamien normien omaksumista.[6]
SSN lakkautettiin 11. huhtikuuta 1923 Helsingin raastuvanoikeuden päätöksellä, mikä lisäsi vaatimuksia myös SSTP:n elokuussa toteutuneelle tukahduttamiselle. SSN nimi ei hämännyt virkavaltaa, joka jo pitkään oli katsonut provosoivasti esiintynyttä[7] julkista kommunistista järjestöä epäillen. Nuorisoliiton johtoa pidätettiin, mutta jo samana vuonna perustettiin Sosialistinen nuorisoliitto (SNL) SSN:n työnjatkajaksi.
SSN:n lehdeksi perustettiin 1907 Tuohus, jota seurasi 1911 Työläisnuoriso-viikkolehti. Työläisnuoriso jäi sisällissodan jälkeen SDP:n kannattajille ja 1920 perustettiin SSN:n äänenkannattajaksi Nuori Työläinen.
Viitteet
- ↑ U.J. (1996) Työväen keskusmuseossa uusi päänäyttely 3.5.-1.9.1996. Nuori tahto - nuorisotoimintaa ennen ja nyt. Työväen keskusmuseon uutisia 2/1996. linkki
- ↑ Jaakko Mäkelä (1987): The Radical Left and the Communist Party in Finnish Politics. Teoksessa Political Parties in Finland. Essays in History and Politics (toim. Juhani Mylly & R. Michael Berry). University of Turku. sivu 157.
- ↑ Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivut 142-143.
- ↑ Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivu 313.
- ↑ Sakari Selin (2004) Optimistien sukupolvi. Sodanjälkeisen nuorison aatteet ja haaveet Terä-lehden kuvastamina. linkki
- ↑ Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivu 266-267.
- ↑ Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivu 248.