Ero sivun ”Vasta-aine” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Linnea (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
11 795 muokkausta
suomeksi
Merkkaus: Mobiilimuokkaus
p kh
Rivi 1: Rivi 1:
[[File:Antibody.svg|thumb|255px|'''Immunoglobuliinin rakenne''' Jokainen vasta-aine sitoo tietyn antigeenin; samanlainen vuorovaikutus kuin lukko ja avain.]]
[[File:Antibody.svg|thumb|255px|'''Immunoglobuliinin rakenne''' Jokainen vasta-aine sitoo tietyn antigeenin; samanlainen vuorovaikutus kuin lukko ja avain.]]
'''Vasta-aineet''' eli '''immunoglobuliinit''' ovat immuunijärjestelmään kuuluvia liukoisia [[glykoproteiini|glykoproteiineja]], joiden avulla elimistö tunnistaa vieraita organismeja tai niiden osia. Jokainen vasta-aine tunnistaa tietyn [[antigeeni]]n. Vasta-aineita syntetisoivat ja erittävät [[plasmasolu]]iksi muuntuneet immuunijärjestelmän [[B-solu|B-lymfosyytit]] eli B-solut. Vasta-aineen esiasteet toimivat B-solujen [[reseptori (immunologia)|reseptoreina]]. Aktivoituessaan B-solu alkaa tuottaa ja erittää reseptorinsa kaltaisia vasta-aineita.
'''Vasta-aineet''' eli '''immunoglobuliinit''' (Ig) ovat immuunijärjestelmään kuuluvia liukoisia [[glykoproteiini|glykoproteiineja]], joiden avulla elimistö tunnistaa vieraita organismeja tai niiden osia. Jokainen vasta-aine tunnistaa tietyn [[antigeeni]]n. Vasta-aineita syntetisoivat ja erittävät [[plasmasolu]]iksi muuntuneet immuunijärjestelmän [[B-solu|B-lymfosyytit]] eli B-solut. Vasta-aineen esiasteet toimivat B-solujen [[reseptori (immunologia)|reseptoreina]]. Aktivoituessaan B-solu alkaa tuottaa ja erittää reseptorinsa kaltaisia vasta-aineita.
Vasta-aineiden tuotanto on liukoisen puolustusjärjestelmän päätehtävä.<ref name=Pier>{{cite book | author = Pier GB, Lyczak JB, Wetzler LM | title = Immunology, Infection, and Immunity | edition = | publisher = ASM Press| year = 2004 | isbn = 1-55581-246-5}}</ref>
Vasta-aineiden tuotanto on liukoisen puolustusjärjestelmän päätehtävä.<ref name=Pier>{{cite book | author = Pier GB, Lyczak JB, Wetzler LM | title = Immunology, Infection, and Immunity | edition = | publisher = ASM Press| year = 2004 | isbn = 1-55581-246-5}}</ref>


==Rakenne==
==Rakenne==
Rivi 7: Rivi 7:
[[File:Immunoglobulin basic unit.svg|300px|thumb|1. [[Fragment antigen binding|Fab alue]], (antigeeniin sitoutuva osa)<br />2. [[Fragment crystallizable region|Fc alue]], (kiteytyvä osa)<br />3. [[Raskasketju]] (sininen) yhdellä variaabelidomeenilla (V<sub>H</sub>) seuranaan vakiodomeeni (C<sub>H</sub>1), rikkisilta (hinge region), ja kaksi vakiodomeenia (C<sub>H</sub>2 ja C<sub>H</sub>3) .<br />4. [[kevytketju]] (vihreä) yhdellä variaabelidomeenilla (V<sub>L</sub>) ja yhdellä vakiodomeenilla (C<sub>L</sub>) <br />5. Antigeenin tunnistus- ja sitoutumisalue (paratope)<br />6. Rikkisilta (Punainen).]]
[[File:Immunoglobulin basic unit.svg|300px|thumb|1. [[Fragment antigen binding|Fab alue]], (antigeeniin sitoutuva osa)<br />2. [[Fragment crystallizable region|Fc alue]], (kiteytyvä osa)<br />3. [[Raskasketju]] (sininen) yhdellä variaabelidomeenilla (V<sub>H</sub>) seuranaan vakiodomeeni (C<sub>H</sub>1), rikkisilta (hinge region), ja kaksi vakiodomeenia (C<sub>H</sub>2 ja C<sub>H</sub>3) .<br />4. [[kevytketju]] (vihreä) yhdellä variaabelidomeenilla (V<sub>L</sub>) ja yhdellä vakiodomeenilla (C<sub>L</sub>) <br />5. Antigeenin tunnistus- ja sitoutumisalue (paratope)<br />6. Rikkisilta (Punainen).]]


⚫
Immunoglobuliinit ovat Y:n muotoisia proteiineja, jotka koostuvat neljästä polypeptidiketjusta: kahdesta identtisestä [[kevytketju]]sta ja kahdesta identtisestä [[raskasketju]]sta, jotka kiinnittyvät toisiinsa [[rikki]]silloilla. Vasta-aine voi koostua yhdestä tai useammasta immunoglobuliinista.


⚫
'''Immunoglobuliinit''' ovat Y:n muotoisia proteiineja, jotka koostuvat neljästä polypeptidiketjusta: kahdesta identtisestä [[kevytketju]]sta ja kahdesta identtisestä [[raskasketju]]sta, jotka kiinnittyvät toisiinsa [[rikki]]silloilla. Vasta-aine voi koostua yhdestä tai useammasta immunoglobuliinista.


Sekä raskasketjuissa että kevytketjuissa on yksi variaabeli [[domeeni]]. Kevytketjussa on lisäksi yksi vakiodomeeni ja raskasketjussa kolme. Variaabelit domeenit vastaavat antigeenien tunnistuksesta. Niiden monimuotoisuus selittää myös sen, miten on mahdollista, että immunoglobuliinit ovat spesifisiä, mutta elimistö pystyy kuitenkin tunnistamaan lukuisan määrän vieraita partikkeleita.
Sekä raskasketjuissa että kevytketjuissa on yksi variaabeli [[domeeni]]. Kevytketjussa on lisäksi yksi vakiodomeeni ja raskasketjussa kolme. Variaabelit domeenit vastaavat antigeenien tunnistuksesta. Niiden monimuotoisuus selittää myös sen, miten on mahdollista, että immunoglobuliinit ovat spesifisiä, mutta elimistö pystyy kuitenkin tunnistamaan lukuisan määrän vieraita partikkeleita.
Rivi 21: Rivi 19:
==Raskasketjut==
==Raskasketjut==


Raskasketjut muodostuvat pääasiassa variaabelista domeenista (V<sub>H</sub>) ja kolmesta vakiodomeenista (C<sub>H</sub>). Näiden välissä on lisäksi J-segmentti ja D-segmentti ('''d'''iversity, monipuolisuus).
Raskasketjut muodostuvat pääasiassa variaabelista domeenista (V<sub>H</sub>) ja kolmesta vakiodomeenista (C<sub>H</sub>). Näiden välissä on lisäksi J-segmentti ja D-segmentti ('''d'''iversity, monipuolisuus).


==Isotyypit==
==Isotyypit==


Immunoglobuliinit ('''Ig''') jaetaan [[isotyyppi|isotyyppeihin]] (luokkiin) niiden raskasketjujen vakiodomeenien mukaan. Isotyyppejä on viisi: [[IgG]], [[IgA]], [[IgM]], [[IgD]] ja [[IgE]]. Näitä vastaavat raskasketjut ovat &gamma;, &alpha;, &mu;, &delta; ja &epsilon;.
Immunoglobuliinit jaetaan [[isotyyppi|isotyyppeihin]] (luokkiin) niiden raskasketjujen vakiodomeenien mukaan. Isotyyppejä on viisi: [[IgG]], [[IgA]], [[IgM]], [[IgD]] ja [[IgE]]. Näitä vastaavat raskasketjut ovat &gamma;, &alpha;, &mu;, &delta; ja &epsilon;.


{| class = "wikitable" style = "width:100%; float:right; font-size:90%; margin-left:15px"
{| class = "wikitable" style = "width:100%; float:right; font-size:90%; margin-left:15px"
Rivi 31: Rivi 29:
| '''Nimi''' || '''Tyyppejä''' || style="text-align:center;"| '''Kuvaus''' || style="text-align:center;"| '''Vasta-aineen kompleksi'''
| '''Nimi''' || '''Tyyppejä''' || style="text-align:center;"| '''Kuvaus''' || style="text-align:center;"| '''Vasta-aineen kompleksi'''
|-
|-
| style="text-align:center;"| [[IgA]] || style="text-align:center;"| 2 || Esiintyy [[limakalvo]]illa, kuten [[suoli|suolessa]] ja hengityselimissä. <ref>{{cite journal |author=Underdown B, Schiff J |title=Immunoglobulin A: strategic defense initiative at the mucosal surface |journal=Annu Rev Immunol |volume=4 |issue= 1|pages=389–417 |year=1986 |pmid=3518747 |doi=10.1146/annurev.iy.04.040186.002133}}</ref> Esiintyy myös syljessä, kyynelissä ja rintamaidossa.|| rowspan="5" |[[File:Mono-und-Polymere.svg|170px|Some antibodies form [[protein structure|complexes]] that bind to multiple antigen molecules.]]
| style="text-align:center;"| [[IgA]] || style="text-align:center;"| 2 || Esiintyy [[limakalvo]]illa, kuten [[suoli|suolessa]] ja hengityselimissä.<ref>{{cite journal |author=Underdown B, Schiff J |title=Immunoglobulin A: strategic defense initiative at the mucosal surface |journal=Annu Rev Immunol |volume=4 |issue= 1|pages=389–417 |year=1986 |pmid=3518747 |doi=10.1146/annurev.iy.04.040186.002133}}</ref> Esiintyy myös syljessä, kyynelissä ja rintamaidossa.|| rowspan="5" |[[File:Mono-und-Polymere.svg|170px|Some antibodies form [[protein structure|complexes]] that bind to multiple antigen molecules.]]
|-
|-
| style="text-align:center;"| [[IgD]] || style="text-align:center;"| 1 || Toimii pääasiassa [[antigeeni]]n vastaanottajana B-soluissa jotka eivät ole altistuneet antigeeneille.<ref name=Geisberger>{{cite journal |author=Geisberger R, Lamers M, Achatz G |title=The riddle of the dual expression of IgM and IgD |journal=Immunology |volume=118 |issue=4 |pages=060526021554006–– |year=2006 |pmid=16895553 |doi=10.1111/j.1365-2567.2006.02386.x |pmc=1782314}}</ref> Sen on osoitettu aktivoivan [[basophil]]s ja [[syöttösolu]]ja tuottamaan antimikrobiologisia tekijöitä.<ref name=Chen>{{cite journal |author=Chen K, Xu W, Wilson M, He B, Miller NW, Bengtén E, Edholm ES, Santini PA, Rath P, Chiu A, Cattalini M, Litzman J, B Bussel J, Huang B, Meini A, Riesbeck K, Cunningham-Rundles C, Plebani A, Cerutti A |title=Immunoglobulin D enhances immune surveillance by activating antimicrobial, proinflammatory and B cell-stimulating programs in basophils |journal=Nature Immunology |volume=10 |issue=8 |pages=889–898 |year=2009 |pmid=19561614 |doi=10.1038/ni.1748 |pmc=2785232}}</ref>
| style="text-align:center;"| [[IgD]] || style="text-align:center;"| 1 || Toimii pääasiassa [[antigeeni]]n vastaanottajana B-soluissa jotka eivät ole altistuneet antigeeneille.<ref name=Geisberger>{{cite journal |author=Geisberger R, Lamers M, Achatz G |title=The riddle of the dual expression of IgM and IgD |journal=Immunology |volume=118 |issue=4 |pages=060526021554006–– |year=2006 |pmid=16895553 |doi=10.1111/j.1365-2567.2006.02386.x |pmc=1782314}}</ref> Sen on osoitettu aktivoivan [[basophil]]s ja [[syöttösolu]]ja tuottamaan antimikrobiologisia tekijöitä.<ref name=Chen>{{cite journal |author=Chen K, Xu W, Wilson M, He B, Miller NW, Bengtén E, Edholm ES, Santini PA, Rath P, Chiu A, Cattalini M, Litzman J, B Bussel J, Huang B, Meini A, Riesbeck K, Cunningham-Rundles C, Plebani A, Cerutti A |title=Immunoglobulin D enhances immune surveillance by activating antimicrobial, proinflammatory and B cell-stimulating programs in basophils |journal=Nature Immunology |volume=10 |issue=8 |pages=889–898 |year=2009 |pmid=19561614 |doi=10.1038/ni.1748 |pmc=2785232}}</ref>
Rivi 37: Rivi 35:
| style="text-align:center;"| [[IgE]] || style="text-align:center;"| 1 || Sitoutuu [[allergeeni]]in ja laukaisee [[histamiini]]n [[syöttösolu]]sta ja [[basophil]]sta, ja on mukana [[allergia]]ssa. Suojaa myös [[parasiitti mato| loismadoilta]].<ref name=Pier/>
| style="text-align:center;"| [[IgE]] || style="text-align:center;"| 1 || Sitoutuu [[allergeeni]]in ja laukaisee [[histamiini]]n [[syöttösolu]]sta ja [[basophil]]sta, ja on mukana [[allergia]]ssa. Suojaa myös [[parasiitti mato| loismadoilta]].<ref name=Pier/>
|-
|-
| style="text-align:center;"| [[IgG]] || style="text-align:center;"| 4 || Neljässä muodossaan toimittaa pääosan vasta-aineiden suojasta tunkeutuvia patogeeneja vastaan.<ref name=Pier/> Ainoa vasta-aine joka pystyy ohittamaan istukan ja antamaan passivisen suojan sikiölle.
| style="text-align:center;"| [[IgG]] || style="text-align:center;"| 4 || Neljässä muodossaan toimittaa pääosan vasta-aineiden suojasta tunkeutuvia patogeeneja vastaan.<ref name=Pier/> Ainoa vasta-aine joka pystyy ohittamaan istukan ja antamaan passiivisen suojan sikiölle.
|-
|-
| style="text-align:center;"| [[IgM]] || style="text-align:center;"| 1 || Expressed on the surface of B cells (monomer) and in a secreted form (pentamer) with very high [[avidity]]. Eliminates pathogens in the early stages of B cell mediated (humoral) immunity before there is sufficient IgG.<ref name=Pier/><ref name=Geisberger/>
| style="text-align:center;"| [[IgM]] || style="text-align:center;"| 1 || Expressed on the surface of B cells (monomer) and in a secreted form (pentamer) with very high [[avidity]]. Eliminates pathogens in the early stages of B cell mediated (humoral) immunity before there is sufficient IgG.<ref name=Pier/><ref name=Geisberger/>
|}
|}


'''IgG''' on immunoglobuliineista yleisin. Se esiintyy [[monomeeri]]senä. IgG voi kulkeutua [[istukka|istukan]] läpi ja suojella [[sikiö]]tä, kun sen oma [[immuunijärjestelmä]] ei vielä ole kehittynyt.
IgG on immunoglobuliineista yleisin. Se esiintyy [[monomeeri]]senä. IgG voi kulkeutua [[istukka|istukan]] läpi ja suojella [[sikiö]]tä, kun sen oma [[immuunijärjestelmä]] ei vielä ole kehittynyt.


[[Lymfosyytti|Lymfosyytit]] ilmentävät yleensä vain yhtä isotyyppiä kerrallaan, mutta joissain tapauksissa [[solu]]n isotyyppi saattaa muuttua solunjakautumisen yhteydessä.
[[Lymfosyytti|Lymfosyytit]] ilmentävät yleensä vain yhtä isotyyppiä kerrallaan, mutta joissain tapauksissa [[solu]]n isotyyppi saattaa muuttua solunjakautumisen yhteydessä.
Rivi 69: Rivi 67:
{{Link FA|vi}}
{{Link FA|vi}}
{{Link GA|en}}
{{Link GA|en}}

{{Link FA|ar}}
{{Link FA|ar}}

{{Link GA|es}}
{{Link GA|es}}

{{Link FA|ca}}
{{Link FA|ca}}

Versio 14. joulukuuta 2013 kello 19.38

Immunoglobuliinin rakenne Jokainen vasta-aine sitoo tietyn antigeenin; samanlainen vuorovaikutus kuin lukko ja avain.

Vasta-aineet eli immunoglobuliinit (Ig) ovat immuunijärjestelmään kuuluvia liukoisia glykoproteiineja, joiden avulla elimistö tunnistaa vieraita organismeja tai niiden osia. Jokainen vasta-aine tunnistaa tietyn antigeenin. Vasta-aineita syntetisoivat ja erittävät plasmasoluiksi muuntuneet immuunijärjestelmän B-lymfosyytit eli B-solut. Vasta-aineen esiasteet toimivat B-solujen reseptoreina. Aktivoituessaan B-solu alkaa tuottaa ja erittää reseptorinsa kaltaisia vasta-aineita. Vasta-aineiden tuotanto on liukoisen puolustusjärjestelmän päätehtävä.[1]

Rakenne

1. Fab alue, (antigeeniin sitoutuva osa)
2. Fc alue, (kiteytyvä osa)
3. Raskasketju (sininen) yhdellä variaabelidomeenilla (VH) seuranaan vakiodomeeni (CH1), rikkisilta (hinge region), ja kaksi vakiodomeenia (CH2 ja CH3) .
4. kevytketju (vihreä) yhdellä variaabelidomeenilla (VL) ja yhdellä vakiodomeenilla (CL)
5. Antigeenin tunnistus- ja sitoutumisalue (paratope)
6. Rikkisilta (Punainen).

Immunoglobuliinit ovat Y:n muotoisia proteiineja, jotka koostuvat neljästä polypeptidiketjusta: kahdesta identtisestä kevytketjusta ja kahdesta identtisestä raskasketjusta, jotka kiinnittyvät toisiinsa rikkisilloilla. Vasta-aine voi koostua yhdestä tai useammasta immunoglobuliinista.

Sekä raskasketjuissa että kevytketjuissa on yksi variaabeli domeeni. Kevytketjussa on lisäksi yksi vakiodomeeni ja raskasketjussa kolme. Variaabelit domeenit vastaavat antigeenien tunnistuksesta. Niiden monimuotoisuus selittää myös sen, miten on mahdollista, että immunoglobuliinit ovat spesifisiä, mutta elimistö pystyy kuitenkin tunnistamaan lukuisan määrän vieraita partikkeleita.

Kevytketjut

Kevytketjut koostuvat variaabelista domeenista (VL), vakiodomeenista (CL) ja nämä J-segmentistä (joining, liittävä). J-segmentti koodaa kolmentoista aminohapon aluetta kevytketjussa. Kevytketjujen geeniperheitä on kaksi, κ ja λ.

Ihmisen perimän κ-perheessä on 76 eri variaabelia geeniä, 5 eri J-segmenttiä, ja 1 vakiogeeni. λ-perheessä on noin 300 variaabelia geeniä, ja noin 6 JC-geeniparia.

Raskasketjut

Raskasketjut muodostuvat pääasiassa variaabelista domeenista (VH) ja kolmesta vakiodomeenista (CH). Näiden välissä on lisäksi J-segmentti ja D-segmentti (diversity, monipuolisuus).

Isotyypit

Immunoglobuliinit jaetaan isotyyppeihin (luokkiin) niiden raskasketjujen vakiodomeenien mukaan. Isotyyppejä on viisi: IgG, IgA, IgM, IgD ja IgE. Näitä vastaavat raskasketjut ovat γ, α, μ, δ ja ε.

Nisäkkäiden vasta-aineiden isotyypit
Nimi Tyyppejä Kuvaus Vasta-aineen kompleksi
IgA 2 Esiintyy limakalvoilla, kuten suolessa ja hengityselimissä.[2] Esiintyy myös syljessä, kyynelissä ja rintamaidossa. Some antibodies form complexes that bind to multiple antigen molecules.
IgD 1 Toimii pääasiassa antigeenin vastaanottajana B-soluissa jotka eivät ole altistuneet antigeeneille.[3] Sen on osoitettu aktivoivan basophils ja syöttösoluja tuottamaan antimikrobiologisia tekijöitä.[4]
IgE 1 Sitoutuu allergeeniin ja laukaisee histamiinin syöttösolusta ja basophilsta, ja on mukana allergiassa. Suojaa myös loismadoilta.[1]
IgG 4 Neljässä muodossaan toimittaa pääosan vasta-aineiden suojasta tunkeutuvia patogeeneja vastaan.[1] Ainoa vasta-aine joka pystyy ohittamaan istukan ja antamaan passiivisen suojan sikiölle.
IgM 1 Expressed on the surface of B cells (monomer) and in a secreted form (pentamer) with very high avidity. Eliminates pathogens in the early stages of B cell mediated (humoral) immunity before there is sufficient IgG.[1][3]

IgG on immunoglobuliineista yleisin. Se esiintyy monomeerisenä. IgG voi kulkeutua istukan läpi ja suojella sikiötä, kun sen oma immuunijärjestelmä ei vielä ole kehittynyt.

Lymfosyytit ilmentävät yleensä vain yhtä isotyyppiä kerrallaan, mutta joissain tapauksissa solun isotyyppi saattaa muuttua solunjakautumisen yhteydessä.

Monimuotoisuus

Nisäkkäät voivat tuottaa 106–108 erilaista vasta-ainemolekyyliä. Geneettinen monimuotoisuus selittää tästä vain murto-osan.

VDJ-rekombinaatio

V- D- ja J-geenisekvenssien päissä on konservoituneita nukleotidisekvenssejä, joiden kohdalta geenisegmentit yhdistetään. Yhdistämisen yhteydessä entsyymit poistavat ja lisäävät nukleotideja yhdistymiskohtaan, mikä luo vaihtelua vasta-aineisiin. VJ-yhdistymiskohta on osa antigeeniä sitovaa kohtaa ja osallistuu kontaktien luomiseen kevyt- ja raskasketjun välillä. (Jos lisättyjen nukleotidien määrä ei ole jaettu kolmella, geenin lukukehys muuttuu ja geeniä ei voi ekspressoida.)

Somaattiset mutaatiot

Vasta-aineiden monimuotoisuuden takana on myös somaattisia mutaatioita, joita tapahtuu B-solujen klonaalisen lisääntymisen yhteydessä. Somaattinen mutaatio kohdistuu joka 1000:een DNA:n emäkseen. Somaattisen mutaation ansiosta puolet alkuperäisen solun jälkeläisistä kantaa mutaatiota.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c d Pier GB, Lyczak JB, Wetzler LM (2004). Immunology, Infection, and Immunity. ASM Press. ISBN 1-55581-246-5. 
  2. ↑ Underdown B, Schiff J (1986). "Immunoglobulin A: strategic defense initiative at the mucosal surface". Annu Rev Immunol 4 (1): 389–417. doi:10.1146/annurev.iy.04.040186.002133. PMID 3518747. 
  3. ↑ a b Geisberger R, Lamers M, Achatz G (2006). "The riddle of the dual expression of IgM and IgD". Immunology 118 (4): 060526021554006––. doi:10.1111/j.1365-2567.2006.02386.x. PMID 16895553. 
  4. ↑ Chen K, Xu W, Wilson M, He B, Miller NW, Bengtén E, Edholm ES, Santini PA, Rath P, Chiu A, Cattalini M, Litzman J, B Bussel J, Huang B, Meini A, Riesbeck K, Cunningham-Rundles C, Plebani A, Cerutti A (2009). "Immunoglobulin D enhances immune surveillance by activating antimicrobial, proinflammatory and B cell-stimulating programs in basophils". Nature Immunology 10 (8): 889–898. doi:10.1038/ni.1748. PMID 19561614. 

Malline:Link FA Malline:Link GA Malline:Link FA Malline:Link GA Malline:Link FA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vasta-aine&oldid=13727031”