Ero sivun ”Varpuslinnut” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Cortex (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 15: Rivi 15:
* [[Afrikanlepinkäiset]] (''Malaconotidae'')
* [[Afrikanlepinkäiset]] (''Malaconotidae'')
* [[Afrikansiepot]] (''Platysteiridae'')
* [[Afrikansiepot]] (''Platysteiridae'')
* [[Asitit]] (''Philepittidae'')
* [[Australiankiipijät]] (''Climacteridae'')
* [[Australiankiipijät]] (''Climacteridae'')
* [[Australiantimalit]] (''Pomatostomidae'')
* [[Australiantimalit]] (''Pomatostomidae'')

Versio 10. joulukuuta 2013 kello 21.39

Varpuslinnut
Varpunen (Passer domesticus)
Varpunen (Passer domesticus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut
Passeriformes
Linnaeus 1758
Heimot
Katso myös

  Varpuslinnut Wikispeciesissä
  Varpuslinnut Commonsissa

Varpuslinnut (Passeriformes) on suurin lintujen lahko. Siihen kuuluu yli 5 000 lajia (eri lähteissä mainitaan lukuja 5 100 – 5 700), eli yli puolet kaikista maailman lintulajeista.[1] BirdLife Suomen lajiluettelon mukaan varpuslintuja on 5 767 eri lajia.[2] Suurimmassa nisäkkäiden lahkossa, jyrsijöissä, on lajeja yli puolet vähemmän kuin varpuslinnuissa.[3] Varpuslinnut muodostavatkin yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Varpuslintuja kutsutaan puhekielessä toisinaan laululinnuiksi.

Ulkonäkö ja koko

Varpuslinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.[4]

Maailman pienin varpuslintu on töpökääpiötypäkkö (6,9 cm) ja suurin varpuslintu on etiopiankorppi (62 cm).lähde? Suomen pienin varpuslintu on hippiäinen ja suurin korppi.

Katso myös

Lähteet

  1. Birds of Britain blx1.bto.org. Viitattu 1. tammikuuta 2008.
  2. Maailman lintujen suomenkieliset nimet Birdlife Suomi. Viitattu 1. tammikuuta 2008.
  3. Phil Myers, Animal Diversity Web University of Michigan Museum of Zoology. Viitattu 30. tammikuuta 2008.
  4. Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.