Ero sivun ”Keskiaasiankoira” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 53: | Rivi 53: | ||
*[http://www.finaziat.com Finaziat] |
*[http://www.finaziat.com Finaziat] |
||
{{Venäläiset koirarodut}} |
|||
[[Luokka:FCI 2 Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat]] |
[[Luokka:FCI 2 Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat]] |
||
[[Luokka:Vuoristokoirat]] |
[[Luokka:Vuoristokoirat]] |
Versio 10. joulukuuta 2013 kello 14.19
Keskiaasiankoira | |
---|---|
Avaintiedot | |
Määrä | Suomessa rekisteröity noin 500[1] |
Rodun syntyaika | hyvin vanha rotu |
Alkuperäinen käyttö | laumanvartija, vahtikoira |
Elinikä | +8 vuotta |
Muita nimityksiä | CAO (Central Asian Ovtcharka) |
FCI-luokitus | ryhmä 2 |
Ulkonäkö | |
Säkäkorkeus | urokset väh. 70 cm, nartut väh. 65 cm |
Väritys | useita värejä |
Keskiaasiankoira (ven. Среднеазиатская овчарка, Sredneaziatskaja ovtšarka) on Keski-Aasian alueelta kotoisin oleva suurikokoinen laumanvartijarotu, joka tunnettiin pitkään nimellä keskiaasianpaimenkoira. Vuonna 2012 Suomen kennelliitto muutti nimen keskiaasiankoiraksi, mikä kuvaakin rotua paremmin sillä se ei ole perinteinen paimenkoira vaan luetaan laumanvartijoihin.[2]
Ulkonäkö
Keskiaasiankoira on suurikokoinen, raskasrakenteinen ja vahva. Urokset ovat narttuja massiivisempia. Korvat ovat riippuvat, melko pienet ja kolmion muotoiset. Häntä on riippuva. Suomessa ja monissa muissa maissa korvien ja hännän typistäminen on kielletty, mutta muualla keskiaasianpaimenkoirien typistäminen on edelleen useimmiten tapana.
Rodulla on kaksinkertainen karvapeite: suoran päällyskarvan alla on tuuhea pohjavilla. Keskiaasiankoirissa on sekä pitkä- että lyhytkarvaisia yksilöitä. Pitkäkarvaisen koiran karvan pituus on 7–8 cm, lyhytkarvaisen 3–5 cm. Päässä ja raajojen etupuolella karva on lyhyttä, korvissa, kaulassa, raajojen takapuolella ja hännässä taas pidempää erityisesti pitkäkarvaisilla koirilla. Väreinä hyväksytään valkoinen, musta, harmaa, oljenvärinen, kellanpunainen (ruosteenvärinen), harmaanruskea, juovikas, kirjava tai läikikäs.
Luonne ja käyttäytyminen
Luonteeltaan keskiaasiankoiran kuuluu olla rauhallinen ja hyvin rohkea. Vieraita kohtaan se on epäluuloinen. Aikuiset yksilöt harvemmin ovat sosiaalisia toisia koiria kohtaan joka tulee huomioida jo pentua miettiessä. Nämä koirat myös vartioivat reviiriään tiukasti mistä syystä ne eivät sovi paikkoihin joissa se ei ole mahdollista, kuten kerros- ja rivitalot sekä muut ahtaasti asutut alueet. Koiralle tulee tarjota turvallisesti aidattu piha/alue jossa se saa toteuttaa käyttötarkoitustaan.
Keskiaasiankoirat ovat hyvin älykkäitä eläimiä ja tarvitsevat vahvan laumanjohtajan joka kohtelee koiraa oikeudenmukaisesti, sekä ymmärtää sen alkuperää ja käyttäytymistä.
Alkuperä
Vuosituhansia nämä koirat ovat suojanneet omistajaansa ja tämän omaisuutta, joka etenkin entisaikoina oli pitkälti karjaa. Koirat elivät paimenille arvokkaissa karjalaumoissa suojellen niitä susilta ja muilta pedoilta. Tänäkin päivänä nämä koirat edelleen soveltuvat samanlaiseen työkäyttöön vaikka 2000-luvulla aluevartiointi onkin tämän rodun suhteen yleisemmin käytetty tarkoitus.
Terveys
2000-luvulla keskiaasiankoira on terveempi kuin moni muu rotu, mutta suurena koirana sillä on riski lonkka- ja kyynärongelmien suhteen.
Katso myös
Lähteet
- Keskiaasiankoiran rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, pdf)
Viitteet
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto, luettu 1.9.2008)
- ↑ Uusi rotumääritelmä nimimuutoksineen (Suomen Kennelliitto, luettu 11.7.2012)
Aiheesta muualla
|