Ero sivun ”Aivoverenvuoto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
viitteitä |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Aivoverenvuoto''' (aivohemorragia) tarkoittaa veren vuotamista [[aivokudos|aivokudokseen]] tai johonkin muuhun kallonsisäiseen tilaan. Tärkein syy on kauan kestänyt ja huonosti hoidettu tai hoitamaton [[verenpainetauti]]. Aivovaltimoihin syntyy tällöin rappeutumamuutoksia ja seinämän heikkouksia. Aivoverenvuotoriskiä lisäävät veren hyytymistä ehkäisevä lääkehoito, [[verenvuototaudit]] ja [[aivokasvain|aivokasvaimet]]. Etenkin nuorilla syynä voi olla poikkeama verisuonen rakenteessa. |
'''Aivoverenvuoto''' (aivohemorragia) tarkoittaa veren vuotamista [[aivokudos|aivokudokseen]] tai johonkin muuhun kallonsisäiseen tilaan. Tärkein syy on kauan kestänyt ja huonosti hoidettu tai hoitamaton [[verenpainetauti]]. Aivovaltimoihin syntyy tällöin rappeutumamuutoksia ja seinämän heikkouksia. Aivoverenvuotoriskiä lisäävät veren hyytymistä ehkäisevä lääkehoito, [[verenvuototaudit]] ja [[aivokasvain|aivokasvaimet]]. Etenkin nuorilla syynä voi olla poikkeama verisuonen rakenteessa. |
||
Aivoverenvuodot muodostavat 10–15 prosenttia kaikista [[aivoverenkiertohäiriö]]istä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitos05/saloheimo.htm|Nimeke=Väitös: Asetyylisalisyylihappo lisää kuolleisuutta aivoverenvuotoon|Julkaisija=Oulun yliopisto|Ajankohta=11.11.2005|Viitattu=9.12.2013}}</ref> Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 2000 henkilöä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/puolet_aivoverenvuodon_saaneista_kuolee_vuoden_sisalla/6974750|Nimeke=Puolet aivoverenvuodon saaneista kuolee vuoden sisällä|Julkaisu=Yle Uutiset|Ajankohta=9.12.2013|Viitattu=9.12.2013}}</ref> |
|||
Aivoverenvuodot muodostavat runsaat 10 prosenttia kaikista [[aivoverenkiertohäiriö]]istä.<ref>http://www.hus.fi/default.asp?path=1;32;818;1733;4484;5599&voucher=75BCB637-695F-4014-9B5C-9309308510AF</ref> |
|||
==Verenvuototyypit sijainnin mukaan== |
==Verenvuototyypit sijainnin mukaan== |
||
Aivoverenvuodot on käytännöllista jakaa sijainnin perusteella erityisesti aivokalvojen suhteen, koska näiden riskitekijät poikkeavat toisistaan ja hoito suoritetaan eri tavalla. |
Aivoverenvuodot on käytännöllista jakaa sijainnin perusteella erityisesti aivokalvojen suhteen, koska näiden riskitekijät poikkeavat toisistaan ja hoito suoritetaan eri tavalla. |
||
*Aivoverenvuoto eli intraserebraalivuoto (ICH, intracerebral hemorrhage) tunkeutuu suoraan [[aivokudos|aivokudokseen]] |
* Aivoverenvuoto eli intraserebraalivuoto (ICH, intracerebral hemorrhage) tunkeutuu suoraan [[aivokudos|aivokudokseen]] |
||
*[[Lukinkalvonalainen verenvuoto]] eli subaraknoidaalivuoto (SAV) tunkeutuu [[lukinkalvo]]n (arachnoid mater) alaiseen tilaan |
* [[Lukinkalvonalainen verenvuoto]] eli subaraknoidaalivuoto (SAV) tunkeutuu [[lukinkalvo]]n (arachnoid mater) alaiseen tilaan |
||
*[[Kovakalvonalainen verenvuoto]] eli subduraalivuoto (SDV) tulee [[kovakalvo]]n (dura mater) ja lukinkalvon (arachnoid mater) väliin |
* [[Kovakalvonalainen verenvuoto]] eli subduraalivuoto (SDV) tulee [[kovakalvo]]n (dura mater) ja lukinkalvon (arachnoid mater) väliin |
||
*[[Epiduraalivuoto]] vuotaa kovakalvon (dura mater) ja kallon luun väliseen tilaan |
* [[Epiduraalivuoto]] vuotaa kovakalvon (dura mater) ja kallon luun väliseen tilaan |
||
===ICH=== |
===ICH=== |
||
Varsinaisesta aivoverenvuodosta eli intraserebraalivuodosta käytetään useimmiten lyhennettä ICH (intracerebral hemorrhage). Tällöin vuoto syntyy johonkin aivokudoksessa kulkevaan verisuoneen ja veri purkautuu aivokudokseen (kuten nimikin viittaa). Intraserebraalivuodot voivat olla kooltaan millimetreistä aina useisiin senttimetreihin. Ventrikkeleiden (aivokammioiden) lähelle syntyneet tai suuremmat vuodot purkautuvat usein ventrikkeleihin (intraventrikulaarinen vuoto) ja aiheuttavat näin ollen usein aivo-selkäydinneste- eli [[likvor]]kierron häiriöitä. |
Varsinaisesta aivoverenvuodosta eli intraserebraalivuodosta käytetään useimmiten lyhennettä ICH (intracerebral hemorrhage). Tällöin vuoto syntyy johonkin aivokudoksessa kulkevaan verisuoneen ja veri purkautuu aivokudokseen (kuten nimikin viittaa). Intraserebraalivuodot voivat olla kooltaan millimetreistä aina useisiin senttimetreihin. Ventrikkeleiden (aivokammioiden) lähelle syntyneet tai suuremmat vuodot purkautuvat usein ventrikkeleihin (intraventrikulaarinen vuoto) ja aiheuttavat näin ollen usein aivo-selkäydinneste- eli [[likvor]]kierron häiriöitä. |
||
| Rivi 19: | Rivi 17: | ||
===SAV=== |
===SAV=== |
||
Subaraknoidaalivuoto purkautuu aivojen lukinkalvonalaiseen tilaan. Vuoto näkyy tietokonekerroskuvauksessa aivojen reuna-alueilla sirppimäisenä alueena, joten se voi olla vaikeampi havaita kuin aivokudokseen purkautuva vuoto. Subaraknoidaalivuoto hoidetaan akuutissa vaiheessa yleensä kirurgisesti, krooninen (pitkittynyt, ei-akuutti) vuoto voidaan hoitaa kirurgisesti tai konservatiivisesti (ei kirurgisia hoitotoimenpiteitä). |
Subaraknoidaalivuoto purkautuu aivojen lukinkalvonalaiseen tilaan. Vuoto näkyy tietokonekerroskuvauksessa aivojen reuna-alueilla sirppimäisenä alueena, joten se voi olla vaikeampi havaita kuin aivokudokseen purkautuva vuoto. Subaraknoidaalivuoto hoidetaan akuutissa vaiheessa yleensä kirurgisesti, krooninen (pitkittynyt, ei-akuutti) vuoto voidaan hoitaa kirurgisesti tai konservatiivisesti (ei kirurgisia hoitotoimenpiteitä). |
||
==Oireet ja tutkimukset== |
==Oireet ja tutkimukset== |
||
Vuoto alkaa usein valveilla ollessa.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Päässä voi tuntua äkillinen humahdus, kipu tai risahdus. Alkuoireita seuraa voimakas päänsärky, johon liittyy pahoinvointia ja oksentelua. Ylä- ja/tai alaraajojen halvaantuminen joko tois- tai molemminpuolisesti on tavallinen oire. Se voi ilmetä pelkästään lihasten halvaantumisena tai siihen voi liittyä tuntohäiriöitä. |
Vuoto alkaa usein valveilla ollessa.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Päässä voi tuntua äkillinen humahdus, kipu tai risahdus. Alkuoireita seuraa voimakas päänsärky, johon liittyy pahoinvointia ja oksentelua. Ylä- ja/tai alaraajojen halvaantuminen joko tois- tai molemminpuolisesti on tavallinen oire. Se voi ilmetä pelkästään lihasten halvaantumisena tai siihen voi liittyä tuntohäiriöitä. |
||
| Rivi 29: | Rivi 25: | ||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
{{Viitteet}} |
|||
<references/> |
|||
{{Metatieto}} |
{{Metatieto}} |
||
[[Luokka:Neurologiset sairaudet]] |
[[Luokka:Neurologiset sairaudet]] |
||
{{Link FA|he}} |
{{Link FA|he}} |
||
Versio 9. joulukuuta 2013 kello 10.39
Aivoverenvuoto (aivohemorragia) tarkoittaa veren vuotamista aivokudokseen tai johonkin muuhun kallonsisäiseen tilaan. Tärkein syy on kauan kestänyt ja huonosti hoidettu tai hoitamaton verenpainetauti. Aivovaltimoihin syntyy tällöin rappeutumamuutoksia ja seinämän heikkouksia. Aivoverenvuotoriskiä lisäävät veren hyytymistä ehkäisevä lääkehoito, verenvuototaudit ja aivokasvaimet. Etenkin nuorilla syynä voi olla poikkeama verisuonen rakenteessa.
Aivoverenvuodot muodostavat 10–15 prosenttia kaikista aivoverenkiertohäiriöistä.[1] Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 2000 henkilöä.[2]
Verenvuototyypit sijainnin mukaan
Aivoverenvuodot on käytännöllista jakaa sijainnin perusteella erityisesti aivokalvojen suhteen, koska näiden riskitekijät poikkeavat toisistaan ja hoito suoritetaan eri tavalla.
- Aivoverenvuoto eli intraserebraalivuoto (ICH, intracerebral hemorrhage) tunkeutuu suoraan aivokudokseen
- Lukinkalvonalainen verenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) tunkeutuu lukinkalvon (arachnoid mater) alaiseen tilaan
- Kovakalvonalainen verenvuoto eli subduraalivuoto (SDV) tulee kovakalvon (dura mater) ja lukinkalvon (arachnoid mater) väliin
- Epiduraalivuoto vuotaa kovakalvon (dura mater) ja kallon luun väliseen tilaan
ICH
Varsinaisesta aivoverenvuodosta eli intraserebraalivuodosta käytetään useimmiten lyhennettä ICH (intracerebral hemorrhage). Tällöin vuoto syntyy johonkin aivokudoksessa kulkevaan verisuoneen ja veri purkautuu aivokudokseen (kuten nimikin viittaa). Intraserebraalivuodot voivat olla kooltaan millimetreistä aina useisiin senttimetreihin. Ventrikkeleiden (aivokammioiden) lähelle syntyneet tai suuremmat vuodot purkautuvat usein ventrikkeleihin (intraventrikulaarinen vuoto) ja aiheuttavat näin ollen usein aivo-selkäydinneste- eli likvorkierron häiriöitä.
Aivoalueesta riippuen ICH aiheuttaa erilaisia oireita aina päänsärystä, lievistä tuntupuutoksista tai halvausoireista aina syvään tajuttomuuteen ja elintoimintojen häiriintymiseen. Suuret ja esimerkiksi elintoiminnoista vastaaville aivoalueille sijoittuvissa vuodoissa leikkaushoidosta usein pidättäydytään ja vuoto johtaa lähes aina kuolemaan.
SAV
Subaraknoidaalivuoto purkautuu aivojen lukinkalvonalaiseen tilaan. Vuoto näkyy tietokonekerroskuvauksessa aivojen reuna-alueilla sirppimäisenä alueena, joten se voi olla vaikeampi havaita kuin aivokudokseen purkautuva vuoto. Subaraknoidaalivuoto hoidetaan akuutissa vaiheessa yleensä kirurgisesti, krooninen (pitkittynyt, ei-akuutti) vuoto voidaan hoitaa kirurgisesti tai konservatiivisesti (ei kirurgisia hoitotoimenpiteitä).
Oireet ja tutkimukset
Vuoto alkaa usein valveilla ollessa. Päässä voi tuntua äkillinen humahdus, kipu tai risahdus. Alkuoireita seuraa voimakas päänsärky, johon liittyy pahoinvointia ja oksentelua. Ylä- ja/tai alaraajojen halvaantuminen joko tois- tai molemminpuolisesti on tavallinen oire. Se voi ilmetä pelkästään lihasten halvaantumisena tai siihen voi liittyä tuntohäiriöitä.
Pikkuaivojen lisäksi verenvuodossa syntyy halvausten asemasta liikkeiden yhteistoimintahäiriöitä. Verenvuoto aivojen alempiin osiin aiheuttaa usein tajuttomuutta ja häiriöitä hengityksen säätelyssä. Vuoto kohottaa yleensä painetta kallon sisällä, ja verenpaine nousee. Aivoverenvuoto varmistetaan ja erotetaan aivoinfarktista tietokonekerroskuvauksella.
Lähteet
- ↑ Väitös: Asetyylisalisyylihappo lisää kuolleisuutta aivoverenvuotoon 11.11.2005. Oulun yliopisto. Viitattu 9.12.2013.
- ↑ Puolet aivoverenvuodon saaneista kuolee vuoden sisällä Yle Uutiset. 9.12.2013. Viitattu 9.12.2013.