Ero sivun ”Sarkasmi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ehdotan lupaavaksi artikkeliksi |
PtG (keskustelu | muokkaukset) p kh + w |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Kreuz (1996) määrittelee viisi piirrettä, joista sarkasmin voi tunnistaa:<ref name="boxer-100" /> |
Kreuz (1996) määrittelee viisi piirrettä, joista sarkasmin voi tunnistaa:<ref name="boxer-100" /> |
||
* |
* todellisuudenvastaisuus (esimerkiksi koiranilmalla lausuttu ”Kaunis ilma tänään”) |
||
* |
* vahva liioittelu (tarjoilijaa kauan odoteltua lausuttu ”Täällähän on aivan ''loistava'' palvelu”) |
||
* |
* varmistavan kysymyksen käyttö ([[Juurihoito|juurihoidon]] jälkeen lausuttu ”Taisit nauttia siitä, vai mitä?”) |
||
* |
* suora vihje (kuten: ”Rakastan tätä luentoa – jos valehdellaan”) |
||
* |
* kineettiset ja [[Prosodia|prosodiset]] vihjeet (silmien pyörittely, silmänisku, ironinen äänensävy) |
||
Sarkasmi on sitä ymmärrettävämpää, mitä paremmin kuulija tuntee sanojan. Ilman tietoa sanojan todellisista mielipiteistä sarkasmi voidaan erehdyksessä käsittää vilpittömänä mielipiteenä. Esimerkiksi [[Kannabis|kannabiksen]] vaaroja kauhistelevan lausahduksen tulkinta riippuu siitä, tietääkö kuulija sanojan olevan kannabiksen kannattaja vai vastustaja.<ref name="mounts" /> |
Sarkasmi on sitä ymmärrettävämpää, mitä paremmin kuulija tuntee sanojan. Ilman tietoa sanojan todellisista mielipiteistä sarkasmi voidaan erehdyksessä käsittää vilpittömänä mielipiteenä. Esimerkiksi [[Kannabis|kannabiksen]] vaaroja kauhistelevan lausahduksen tulkinta riippuu siitä, tietääkö kuulija sanojan olevan kannabiksen kannattaja vai vastustaja.<ref name="mounts" /> |
||
Joissain tutkimuksissa jo |
Joissain tutkimuksissa jo kolmevuotiaiden lasten on havaittu ymmärtäneen sarkasmia. Ranskankielisillä lapsilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että viisivuotiaat lapset ymmärsivät sarkasmin, kun siihen liittyi sarkastinen äänenkorkeuden vaihtelu. Yli seitsemänvuotiaat lapset ymmärsivät sarkasmin asiayhteydestä ilman äänenvaihteluakin.<ref name="freeman">{{Verkkoviite | Osoite = http://people.howstuffworks.com/sarcasm1.htm | Nimeke =How Sarcasm Works | Tekijä =Shanna Freeman | Ajankohta = | Julkaisija =How Stuff Works | Viitattu = 30.10.2013 }}</ref> |
||
Ihminen käyttää sarkasmin ymmärtämiseen kolmea aivojen osaa. Vasemman [[aivopuolisko]]n kieleen liittyvä [[aivokuori|aivokuoren]] osa tulkitsee lausahduksen kirjaimellisen merkityksen. [[Otsalohko]] ja oikea aivopuolisko päättelevät sen asiayhteyden. Lopuksi ventromediaalinen prefrontaalinen aivokuori yhdistää asiat ja tulkitsee lausahduksen sarkasmiksi.<ref name="freeman" /> [[Autismi|Autisteilla]] ja henkilöillä jotka kärsivät aivovaurioista on usein vaikeuksia ymmärtää sarkasmia.<ref name="freeman" /> |
Ihminen käyttää sarkasmin ymmärtämiseen kolmea aivojen osaa. Vasemman [[aivopuolisko]]n kieleen liittyvä [[aivokuori|aivokuoren]] osa tulkitsee lausahduksen kirjaimellisen merkityksen. [[Otsalohko]] ja oikea aivopuolisko päättelevät sen asiayhteyden. Lopuksi ventromediaalinen prefrontaalinen aivokuori yhdistää asiat ja tulkitsee lausahduksen sarkasmiksi.<ref name="freeman" /> [[Autismi|Autisteilla]] ja henkilöillä, jotka kärsivät aivovaurioista, on usein vaikeuksia ymmärtää sarkasmia.<ref name="freeman" /> |
||
==Etymologia== |
==Etymologia== |
||
Sana ''sarkasmi'' on peräisin kreikankielisistä sanoista ''sarkasmos'' ( |
Sana ''sarkasmi'' on peräisin kreikankielisistä sanoista ''sarkasmos'' (’iva, pilkka’) ja ''σαρκάζειν'' (''sarkazein'', ’repiä lihaa’ tai ’purra huulta raivoissaan’).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sarcasmsociety.com/sarcasm.html | Nimeke =Sarcasm - The Definitive Guide to Sarcasm: Etymology, History & Lore | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Sarcasm Society | Viitattu = 29.10.2013 }}</ref> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 8. joulukuuta 2013 kello 23.02
 |
Tätä artikkelia on ehdotettu lupaavaksi artikkeliksi. Lupaava artikkeli -laatumerkinnän on tarkoitus kertoa, että yhteisön mielestä artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.
|
Sarkasmi on sanallista ironiaa, joka on tarkoituksellista, peittelemätöntä ja yleensä loukkaavaksi tarkoitettua.[1] Sarkasmilla ilmaistaan kielteistä ja arvostelevaa asennetta tiettyjä henkilöitä tai tapahtumia kohtaan.[2]
Ironian ja sarkasmin suhde
Sanallisessa ironiassa viestin tarkoitettu merkitys on erilainen tai päinvastainen kuin sanojen tavanomainen merkitys.[2] Sarkasmi on purevaksi ja teräväksi tarkoitettua sanallista ironiaa, ja se koetaan siksi loukkaavaksi ja joskus raivostuttavaksi.[3] Toisin kuin ironia, sarkasmi on aina harkittua ja sillä on selkeä kohde, joka on yleensä ihminen mutta joskus myös esimerkiksi esine tai uskomus. Vain ihmiset voivat olla sarkastisia, mutta myös tilanne voi olla ironinen.[1]
Sarkasmiksi voidaan kutsua sellaistakin purevaa, ivallista tai halveksuvaa kommenttia, joka ei ole ironinen.[4][5]
Tunnistaminen
Kreuz (1996) määrittelee viisi piirrettä, joista sarkasmin voi tunnistaa:[1]
- todellisuudenvastaisuus (esimerkiksi koiranilmalla lausuttu ”Kaunis ilma tänään”)
- vahva liioittelu (tarjoilijaa kauan odoteltua lausuttu ”Täällähän on aivan loistava palvelu”)
- varmistavan kysymyksen käyttö (juurihoidon jälkeen lausuttu ”Taisit nauttia siitä, vai mitä?”)
- suora vihje (kuten: ”Rakastan tätä luentoa – jos valehdellaan”)
- kineettiset ja prosodiset vihjeet (silmien pyörittely, silmänisku, ironinen äänensävy)
Sarkasmi on sitä ymmärrettävämpää, mitä paremmin kuulija tuntee sanojan. Ilman tietoa sanojan todellisista mielipiteistä sarkasmi voidaan erehdyksessä käsittää vilpittömänä mielipiteenä. Esimerkiksi kannabiksen vaaroja kauhistelevan lausahduksen tulkinta riippuu siitä, tietääkö kuulija sanojan olevan kannabiksen kannattaja vai vastustaja.[3]
Joissain tutkimuksissa jo kolmevuotiaiden lasten on havaittu ymmärtäneen sarkasmia. Ranskankielisillä lapsilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että viisivuotiaat lapset ymmärsivät sarkasmin, kun siihen liittyi sarkastinen äänenkorkeuden vaihtelu. Yli seitsemänvuotiaat lapset ymmärsivät sarkasmin asiayhteydestä ilman äänenvaihteluakin.[6]
Ihminen käyttää sarkasmin ymmärtämiseen kolmea aivojen osaa. Vasemman aivopuoliskon kieleen liittyvä aivokuoren osa tulkitsee lausahduksen kirjaimellisen merkityksen. Otsalohko ja oikea aivopuolisko päättelevät sen asiayhteyden. Lopuksi ventromediaalinen prefrontaalinen aivokuori yhdistää asiat ja tulkitsee lausahduksen sarkasmiksi.[6] Autisteilla ja henkilöillä, jotka kärsivät aivovaurioista, on usein vaikeuksia ymmärtää sarkasmia.[6]
Etymologia
Sana sarkasmi on peräisin kreikankielisistä sanoista sarkasmos (’iva, pilkka’) ja σαρκάζειν (sarkazein, ’repiä lihaa’ tai ’purra huulta raivoissaan’).[7]
Lähteet
- ↑ a b c Boxer, Diana: Applying Sociolinguistics. Domains and face-to-face interaction, s. 100. John Benjamins Publishing Company, 2002. ISBN 9789027297624.
- ↑ a b Henry S. Cheang & Marc D. Pell: The sound of sarcasm 2007. Academia.edu. Viitattu 29.10.2013.
- ↑ a b Joel Mounts: A History of Sarcasm: Effects of Balanced Use of Sarcasm in a Relationship (s. 3–5.) 2012. Grand Valley State University. Viitattu 29.10.2013.
- ↑ Dynel, Marta: Pragmatics Of Humour Across Discourse Domains, s. 54–55. John Benjamins Publishing Company, 2011. ISBN 9789027285225.
- ↑ Definition of “sarcasm” Collins Dictionary. Viitattu 30.10.2013.
- ↑ a b c Shanna Freeman: How Sarcasm Works How Stuff Works. Viitattu 30.10.2013.
- ↑ Sarcasm - The Definitive Guide to Sarcasm: Etymology, History & Lore Sarcasm Society. Viitattu 29.10.2013.