Ero sivun ”Duuri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
p kh
Rivi 10: Rivi 10:
1 : 9/8 (= 1,125) : 5/4 (= 1,25) : 4/3 (≈ 1,333) : 3/2 (= 1,5) : 5/3 (≈ 1,667) : 15/8 (= 1,875) : 2
1 : 9/8 (= 1,125) : 5/4 (= 1,25) : 4/3 (≈ 1,333) : 3/2 (= 1,5) : 5/3 (≈ 1,667) : 15/8 (= 1,875) : 2


Jos soitin viritetään niin, että yksi sävellaji soi täysin puhtaasti, poikkeavat kuitenkin muut sävellajit puhtaasta huomattavan paljon. Tämän vuoksi on otettu käyttöön [[tasaviritys]]järjestelmä, jossa puoliaskeleen päässä olevien sävelten taajuuksien suhde on aina 1 : <math>\sqrt[12]{2}</math>. Silloin jokaisen duuriasteikon sävelten taajuuksien suhteet poikkevat puhtaista vain hieman ja ovat seuraavat:
Jos soitin viritetään niin, että yksi sävellaji soi täysin puhtaasti, poikkeavat kuitenkin muut sävellajit puhtaasta huomattavan paljon. Tämän vuoksi on otettu käyttöön [[tasaviritys]]järjestelmä, jossa puoliaskeleen päässä olevien sävelten taajuuksien suhde on aina 1 : <math>\sqrt[12]{2}</math>. Silloin jokaisen duuriasteikon sävelten taajuuksien suhteet poikkeavat puhtaista vain hieman ja ovat seuraavat:


1 : <math>\sqrt[12]{2}^2</math> (≈ 1,1225) : <math>\sqrt[12]{2}^4</math> (≈ 1,2599) : <math>\sqrt[12]{2}^5</math> (≈ 1,3348) : <math>\sqrt[12]{2}^7</math> (≈ 1,4983) : <math>\sqrt[12]{2}^9</math> (≈ 1,6818) : <math>\sqrt[12]{2}^{11}</math> (≈ 1,8877) : 2.
1 : <math>\sqrt[12]{2}^2</math> (≈ 1,1225) : <math>\sqrt[12]{2}^4</math> (≈ 1,2599) : <math>\sqrt[12]{2}^5</math> (≈ 1,3348) : <math>\sqrt[12]{2}^7</math> (≈ 1,4983) : <math>\sqrt[12]{2}^9</math> (≈ 1,6818) : <math>\sqrt[12]{2}^{11}</math> (≈ 1,8877) : 2.

Versio 30. marraskuuta 2013 kello 21.47

Duuri on länsimaisessa musiikissa hyvin yleiseen diatoniseen asteikkoon perustuva sävellaji. Duurisävelmä mielletään iloiseksi sävelmäksi. Duuria vastaava kirkkosävellaji on jooninen. Duurin vastakohta on surumielinen molli.

Rakenne

C-duuri. Duuriasteikossa on kaksi puolisävelaskelta.

Duurissa on seitsemän säveltä, joiden väliset korkeuserot sävelaskelin ilmaistuina ovat 1–1–½–1–1–1–½. Solmisaatiossa niihin viitataan tavuilla do, re, mi, fa, sol (tai so), la ja si (tai ti).

Duurikolmisoinnussa on pohjasävel, suuri terssi ja kvintti. Sellaisen muodostavat esimerkiksi sävelet c, e ja g. Jokaisessa puhtaasti viritetyssä duurikolmisoinnussa sävelten taajuuksien suhteet ovat 4 : 5 : 6. Duuriasteikossa esiintyy kolme duurikolmisointia, joiden pohjasävelinä ovat asteikon ensimmäinen, neljäs ja viides sävel eli toonika, subdominantti ja dominantti (do, fa ja sol). Näissä esiintyvät kaikki asteikon sävelet. Jos ne kaikki viritetään puhtaasti, saadaan duuriasteikon sävelten taajuuksien suhteiksi ovat 24 : 27 : 30 : 32 : 36 : 40 : 45 : 48, tai supistettuna

1 : 9/8 (= 1,125) : 5/4 (= 1,25) : 4/3 (≈ 1,333) : 3/2 (= 1,5) : 5/3 (≈ 1,667) : 15/8 (= 1,875) : 2

Jos soitin viritetään niin, että yksi sävellaji soi täysin puhtaasti, poikkeavat kuitenkin muut sävellajit puhtaasta huomattavan paljon. Tämän vuoksi on otettu käyttöön tasaviritysjärjestelmä, jossa puoliaskeleen päässä olevien sävelten taajuuksien suhde on aina 1 : . Silloin jokaisen duuriasteikon sävelten taajuuksien suhteet poikkeavat puhtaista vain hieman ja ovat seuraavat:

1 :  (≈ 1,1225) :  (≈ 1,2599) :  (≈ 1,3348) :  (≈ 1,4983) :  (≈ 1,6818) :  (≈ 1,8877) : 2. 
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.