Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kysy vapaasti

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kysy vapaasti!

Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat keskustelut kuuluvat kahvihuoneen muihin osastoihin. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämiseen, voit pyytää sitä neuvonnasta. Valitse kysymyksellesi mahdollisimman kuvaava otsikko! Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 30 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Wikibotti mallintamaan vuorovaikutusta

Minua on jo jonkin aikaa kiehtonut ajatus, että botin avulla voisi mallintaa inhimillistä vuorovaikutusta. Tällä hetkellä ideana on, että tekisin pywikibotilla[1] botin, joka pistäisi mallineet keskustelemaan keskenään ja tuottamaan toisilleen vastauksia määrätyin väliajoin (yksilöllinen kullekin mallinteelle, tähän vaikuttaisi myös syötteen pituus ja "kirjoitusaika" (sadasosasekuntia per merkki)). Esimerkiksi minulla voisi olla seuraavanlainen malline A omassa wikissäni:

{{#switch: {{{1}}}
 | Miten menee? = Mitäs tässä, kurjuutta kummempaa :)
 | mitä oot puuhaillut = Kaikenlaista. Tässä monenlaisia projekteja käynnissä, oon vähän innostunut :)
 | onko kaikki ok = Joo on ihan ok, ihan hyvin menee.
 | kauhea stressi = Miksi?
 | Sori, putosin kärryiltä.
}}

Ja toisaalta malline B:

{{#switch: {{{1}}}
 | Mitäs tässä, kurjuutta kummempaa :) = No ei kai nyt niin kurjaa ole.
 | Joo on ihan ok, ihan hyvin menee. = Kiva kuulla.
 | Miksi? = Ahdistaa, kun töissä on kiirettä.
 | Hei, mä en enää tajua mistä me puhutaan.
}}

Seuraava haaste on, että miten tähän saisi rakennettua lähimuistia siitä, mistä on juuri puhuttu vähän aikaa sitten. Botti voisi ehkä kerätä keskustelun sanoja johonkin omaan arrayhinsä, eli tunnistaa tiettyjä sanoja ja luokitella niitä avainsanojen alle. Sitten jos jompi kumpi malline putoaisi kärryiltä, botti voisi hakea lähimuistista jonkin puheenaiheen, josta keskustelu lähtisi taas liikkeelle.

Sitten toisaalta tähän pitäisi tehdä alamallineita liittyen erilaisiin puheenaiheisiin. Bottiin täytyisi rakentaa jonkinlainen "tulkki" ("kulttuurinen viitekehys" ohjelmallisessa muodossa), joka estäisi "kärryiltä putoamisen". Bottiinhan voisi ohjelmoida jotain regex-tyyppistä[2] tunnistusta noita tilanteita varten. Esim. A: "putosin kärryiltä" --> botti prosessoi, antaa puheenaiheen joka A:lle "tulee seuraavaksi mieleen".

Tää voisi olla aikas mielenkiintoinen projekti joka avautuu moneen suuntaan, ja kaupallisiakin käyttötarkoituksia löytyisi varmasti pilvin pimein; esim. erilaisten neuvontapalveluiden automatisointi tai "innovaatiobotti" yritykselle, jonka kanssa työntekijä voisi keskustella jäsentääkseen omaa ideaansa ennen kuin esittää sitä laajemmalti. Wiki-alustassa hyötynähän on, että tietokannan laajentaminen on suhteellisen helppoa, käyttöoikeuksien hallinta toimii suuremmallekin ihmismäärälle (esim. firman työntekijöillä pääsy) eikä bottia tarvitse sitä varten ohjelmoida uudestaan. Olen kokeillut jotain chatterbotteja[3] tähän, ne on vaan tosi vaikeita käyttää eivätkä laajennu mihinkään helposti (AFAIK).

Toki voisi olla mahdollista, että botin koodikin olisi kirjattu wikiin, ja botti hakisi päivitetyn koodin itselleen joka suorituskerralla (tai paremminkin "kantabotti" luo alabotin ja käynnistää sen). --avanninen (keskustelu) 28. syyskuuta 2013 kello 09.34 (EEST)

Samalla logiikalla voisi tehdä malline-botin, johon tallentaisi omat vastauksensa ja joka jatkaisi sujuvasti keskustelua jälkipolvien kanssa (toki välillä kärryiltä pudoten) :D --avanninen (keskustelu) 28. syyskuuta 2013 kello 10.13 (EEST)

Malline-botti voisi toki tallentaa keskusteluja omaan muistiarkistoonsa (sivuille Mediawikiin). Sitten se voisi sanoa tiettyjen sanojen ilmetessä: "Muistan, että keskustelimme tästä 28. syyskuuta 2013". --avanninen (keskustelu) 28. syyskuuta 2013 kello 10.22 (EEST)

Ihan kiva ajatus, mutta makes no sense whatsoever. Voit asentaa MediaWiki-ohjelmiston omalle tietokoneellesi tai jollekin palvelinkoneelle ja kokeilla toteutusta. Kannattaa kuitenkin ensin tarkistaa josko aamulääkkeet olisivat jääneet ottamatta. --Hartz (keskustelu) 28. syyskuuta 2013 kello 10.25 (EEST)

Joo, eihän tuo tosiaankaan liittyisi wikipedian sisällön kehittämiseen mitenkään, eikä oikein kai palvelisi edes palvelisi sitä mitenkään edes menetelmäkehityksen mielessä, sikäli kuin oikein ymmärsin.--Urjanhai (keskustelu) 28. syyskuuta 2013 kello 11.21 (EEST)

Hartz, LOL :D Ollaanpas sitä nyt nokkelia. --91.152.253.88 28. syyskuuta 2013 kello 23.30 (EEST)

Urjanhai, en mä väittänytkään että palvelisi wikipedian sisällön kehittämistä. Mietinkin tätä siltä kannalta, että miten on mahdollista mallintaa vuorovaikutusta ja kehittää eräänlaista itseoppivaa konetta. --91.152.253.88 28. syyskuuta 2013 kello 23.30 (EEST)

Niin, ja mulla on jo Mediawiki pystyssä, tässä tulee hyvää Python-harjoitusta samalla :) --91.152.253.88 28. syyskuuta 2013 kello 23.43 (EEST)

Keskustelin jo 1986 Toronton tiedekeskuksessa pitkään tietokoneohjelman kanssa, joka oli ohjelmoitu kyselemään tyypillisiä psykoterapeutin kysymyksiä. Jos se ei muuta kysyttävää keksinyt, se otti edellisestä vastauksesta jonkin uuden sanan ja kehotti: "Tell me more about [sana]" tai kysyi "How do you feel about that?" Sen kanssa olisi voinut sujuvasti jutskata sulkemisaikaan saakka. –Kotivalo (keskustelu) 28. syyskuuta 2013 kello 13.01 (EEST)

Joo, ideahan on jo ainakin 1960-luvulta, ks. en:ELIZA ja Kalle Kotipsykiatri. Ei kyllä tulisi ensiksi mieleen valita MediaWikiä tuollaisen ohjelman toteuttamiseen. GNU Emacsissakin oli komento M-x doctor (ja M-x psychoanalyze-pinhead, jolla sen sai analysoimaan omaa höpötystään). --Silvonen (keskustelu) 28. syyskuuta 2013 kello 14.43 (EEST)

Noissa tuollaisissa chatterboteissa on just se ongelma, että ne eivät opi mitään: ne toistavat juuri sen, mitä niihin on ohjelmoitu. Tuollainen wikibotti taas olisi juuri niin nokkela tai tyhmä kuin mallineet. Mallineet voi taas altistaa miljoonan ihmisen muokkauksille, jolloin voi syntyä oikeasti älykkäältä vaikuttavia koneita (kone on juuri niin älykäs kuin sen ohjelmoijat). --91.152.253.88 28. syyskuuta 2013 kello 23.30 (EEST)

Mediawiki sopii tähän tarkoitukseen erinomaisesti, koska se toimii tietyssä mielessä samalla tavoin kuin ihmisaivot: tietoja haetaan tietokannasta sieltä täältä, mallineet (ihmisaivojen analogiassa kulttuuriset tai yksilölliset toimintamallit) prosessoivat tietoa halutuilla tavoilla (kuitenkin ovat samalla helposti muokattavissa), syntyy output jolla on tietty aikaleima (vähän samaan tapaan kuin vaikka Facebook-päivityksellä). Ei tällaista ole yksinkertaisesti mahdollista koodata yksittäiseksi ohjelmaksi, koska tietomäärä kasvaa jatkuvasti ja se on ihmisten prosessoimaa ja muokkaamaa. --91.152.253.88 28. syyskuuta 2013 kello 23.39 (EEST)

en:MegalHAL "oppii". Joskus muinoin irc-kanavalle yhdistettynä tuotti paljon iloa/hämmennystä. --Harriv (keskustelu) 6. lokakuuta 2013 kello 14.27 (EEST)

Irkissä oli joskus botteja, jotka rähjäsivät ja räyhäsivät ja jatkoivat tätä jos niille vastasi. En muista enää olivatko ne miten mukautuvaisia. --Urjanhai (keskustelu) 29. lokakuuta 2013 kello 14.13 (EET)

Olen nyt hieman konseptoinut tätä konkreettisemmalla tasolla tuonne omalle mediawikilleni:[4] --avanninen (keskustelu) 29. lokakuuta 2013 kello 10.55 (EET)

Tuohonhan on helppo tehdä tarkistuksia regexillä, esim. jos viimeksi muokattu erisuuri kuin päivämäärä x informoi tästä käyttäjää ja kysy mitä tehdään (vois varmaan vielä näyttää muutoksetkin jos käyttäjä niin haluaa) (tai vaikka kirjaa sivulle tekstinpätkän data_changed/datastructure_changed ja regex tunnistaa sen ja antaa käyttäjälle input-mahdollisuuden, jne.) --avanninen (keskustelu) 29. lokakuuta 2013 kello 11.03 (EET)

Miksi en voi asettaa haluamaani äänitiedostoa soittoääneksi

Ostin Samsung GT-S5610 -puhelimen ja kohtasin seuraavan ongelman: en pysty valitsemaan mitä tahansa muistikorttini äänitiedostoa soittoääneksi. Useimpien kappaleiden kohdalla näkyy Aseta ja Jaa -kohdat harmaina, eli niitä ei voi käyttää. En ole löytäny tminkäänlaisia eroavaisuuksia "sallittujen" ja "ei-sallittujen" äänten välillä, kappaleet ovat niin eri- kuin samanpituisiakin ja kaikki MP3:sia. --87.95.103.138 17. lokakuuta 2013 kello 12.30 (EEST)

Systematic Evolution of Ligands by Exponential Enrichment (SELEX)

Onko kenellekään tuttu aihe? Itse en oikein ymmärrä aihetta, mutta ilmeisesti näillä kokeilla voidaan vahvistaa, että biologiassa informaatiota voidaan tuottaa (vai olikohan liikuttaa?) ilman älyllistä olentoa. Aihe tuli esille Atheist Experience #825 -jaksossa. –Kommentin jätti 37.130.166.202 (keskustelu) 21. lokakuuta 2013 kello 05.26‎ (EEST)

Vanhan tai heikon tekstin tilalle uusi?

Löysin mielestäni aivan virheellisen ja suorastaan asenteellisen määritelmän tietystä poliittisesti ajankohtaisesta asiasta. Onko tätä mahdollista korjata ja jos on, miten sellainen tehdään? Yritin varsin kömpelösti kirjoittaa ao. määritelmän uudelleen, mutta se ei ilmeisesti onnistunut, koska en ole perehtynyt tekstin W-koodaukseen. Kuka tai ketkä muuten 'vartioivat', että tarjottu uusi teksti on edes joillain kriteereillä luotettava tullakseen julkaistuksi. Kyse on hakusanasta HUOLTOSUHDE.  –Kommentin jätti Kirjonen (keskustelu – muokkaukset) 23. lokakuuta 2013 kello 23.19‎ (EEST)

Pelastin lisäyksestäsi olennaisen artikkelin määritelmään, joka olikin kieltämättä aiemmin epäneutraali. Lähdettä ei saa kuitenkaan tekijänoikeussyistä kopioida suoraan kuten olit tehnyt, vaan pitää kirjoittaa omin sanoin. Kaikki käyttäjät voivat yhtä lailla "vartioida" lisäysten laatua. Muokkaa rohkeasti, peruuttamatonta vahinkoa täällä ei saa aikaan. -Ochs (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 00.05 (EEST)

Tax free

Miksi esimerkiksi laivassa sen kaupan nimi on tax free, vaikka hinnat eivät todellakaan aina vaikuta siltä? --85.76.106.249 23. lokakuuta 2013 kello 23.40 (EEST)

No siksi, että varustamon ei tarvitse tilittää myynnistä arvonlisä- tai muuta veroa millekään valtiolle, vaan voi pitää rahat itse ja tarjota vastaavasti matkaliput erittäin halvalla niin, että matkustajille tulee mielikuva että myös taxfree-tuotteet olisivat halpoja, mitä ne tosiaankaan eivät välttämättä ole. –Kotivalo (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 00.10 (EEST)

Suomen ministereiden oudot sattumukset

Pitääkö paikkaansa tarina, jonka mukaan Suomen ulkoministeri Rudolf Holsti joutui väärinkäsityksen takia vuorokaudeksi hoitoon Lapinlahden mielisairaalaan? Tarinan mukaan Holsti meni tapaamaan ylilääkäriä ja hänen esittäydyttyä eräälle lääkärille ulkoministerinä tämä vei Holstin välittömästi suljetulle osastolle. Miten tämä virhe selvisi seuraavana päivänä? Onko muita vastaavia virheitä tapahtunut muille suomen ministereille?--62.72.230.103 24. lokakuuta 2013 kello 06.25 (EEST)

Liekö vaan juttua? Monenlaista kerrotaan, mutta onko kaikki totta ja?--Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 10.08 (EEST)

Miksi?

Miksi tällä palstalla kysellään toinen toistaan tyhmempiä kysymyksiä? Miksi ylipäätään kysellään? Mikä on elämän tarkoitus? --85.76.145.217 24. lokakuuta 2013 kello 10.12 (EEST)

Aloita tästä: Elämän tarkoitus. --Harriv (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 10.49 (EEST)

Öinen haju Bulgariassa ja Turkissa

Olen Bulgariassa (talvella) ja viime viikolla Turkissa käydessäni ihmetellyt yöaikaan savun hajua, otaksun että paikalliset lämmittävät asumuksiaan polttamalla jotain, mutta mitä? Ilmeisesti joku öljyjaloste koska hajusta tulee mieleen palava autonrengas. --Seegge (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 11.37 (EEST)

Veikkaisin että maaöljyn heikosti jalostettu tuote tai maaöljy sellaisenaan. Esimerkiksi seuraavassa artikkelissa puhutaan lämmityksessä käytettävistä polttoaineista: http://www.hurriyetdailynews.com/default.aspx?pageid=438&n=central-heating-fuel-prices-increased-1999-04-09 --Hartz (keskustelu) 1. marraskuuta 2013 kello 18.33 (EET)

Ruskohiili?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. marraskuuta 2013 kello 18.20 (EET)

Hyviä alkoholittomia drinkkejä baarissa?

Silloin tällöin tulee kävästyä kaupungissa baarissa tutun/tuttujen kanssa, ja useimmiten kun itse kuskina on juomapuolena ollut alkoholittomia vaihtoehtoja, tyyliin virvoitusjuomat, alkoholittomat drinkit (ja tietenkin joskus ihan vaan pelkkä vesi=). Ainakin viime baarikerroilla olen useimmiten nautiskellut noita alkoholittomia drinkkejä, jotka ovat olleet omasta mielestä ihan hyviä. Baarimikko yleensä kyselee haluanko makean, kirpeän makuista tms, ja yleensä olen antanut "vapaat kädet", ja useimmiten on tehnyt mieluisen makuisen juoman. Seuraavalla kerralla kun lähden iltaa viettämään, niin haluaisin kokeilla jotain tietynlaista (uutta) drinkkiä, ainoona ehtona että ei saisi sisältää alkoholia. Osaisko joku vinkata jotain tiettyä drinkkiä nimeltä, joka olisi nauttimisen arvoinen.. ja tietenkin hyvänmakuinen? Terv. --Ville Siliämaa (keskustelu) 26. lokakuuta 2013 kello 22.04 (EEST)

Olen yleensä luottanut baarimikkojen ammattitaitoon ja hehän kysyvät haluaako makean vai kirpeän juoman, varmaan osaavat sekoittaa maistuvan drinksun myös, jos vihjaisee mitä ainesosia siihen haluaa. Käsittääkseni drikkien nimetkään eivät ole kovin vakiintuneita. Löysin [5], jossa oleva Lemon Squash on vakiodrinkki. Toinen nettilöytö [6] (en kelannut läpi). (lisäystä) Alkoholittomista oluista Nikolai on ihan juotavaa. Matala-alkoholisista juomista olen kotioloissa antanut tutustuttaa itseni Fostersin Radleriin, joka on sitruunalimpparin ja oluen 60/40-sekoitus (2%), maistuu sitruunalimsalle ja oluen maku tulee mietona jälkimakuna. -Htm (keskustelu) 27. lokakuuta 2013 kello 05.36 (EET)

En tiedä, missä ja miten sitä saisi alkoholittomana, saati mikä sen nimi olisi, mutta helsinkiläisessä Sling' In -drinkkibaarissa tehdään jäätelödrinkkiä, johon tulee spritea, vaniljajäätelöä ja kurkkua votkan lisäksi. Hullulta kuulostaa, mutta on ihan pirun hyvää. Sitä voinee tehdä myös kotona, jos on tehosekoitin. Iivarius (keskustelu) 27. lokakuuta 2013 kello 06.45 (EET)

Kesäjuoma mansikkadaiquiri on alkoholittomana OK, Shirley Temple on klassikko joka sopii joidenkn tyyliin, radlerin voi baarimikkokin sekoittaa varsinkin saksankielisellä alueella kun taas britanniassa samanlaisen saa nimellä shandy. Itse juon kuskina ollessani ginger alea. --Tappinen (keskustelu) 27. lokakuuta 2013 kello 08.56 (EET)

Optimaalinen hampaanraon leveys

Onko hampaanraolle löydettävissä optimaalinen leveys? Onko parempi että hampaanrako on leveä, jotta hampaanrakoon ei jäisi mitään muhimaan, vai onko sen sijaan parempi, että hampaanrako on niin kapea, että sinne ei mahdu mitään (ei edes hammaslanka)? Onko lähes kaikilla ihmisillä epäoptimaaliset hampaanraot? --Hartz (keskustelu) 1. marraskuuta 2013 kello 18.28 (EET)

Anteeksi, menee ehkä hieman aiheen ulkopuolelle, mutta kuitenkin hämmasväleistä. Jos ihminen olisi luonut/tehnyt ihmisen, niin varmaankin (ainakin aluksi) olisi tehnyt yhtenäisen hammaskaaren yläleukaan ja toisen alaleukaan, mutta lopputuloksena hiemankin kovempi ruoka-aine tms. olisi räsäyttänyt kaaret rikki. Kun meillä onkin pienen pienet hammasvälit, niin purentavoima on suuri ja harvemmin hampaita hajoaa eikä useampi kerrallaan. Hyvin suunniteltu. --85.76.111.68 1. marraskuuta 2013 kello 21.04 (EET)

Niin, parempi että on hammasraot kuin että niitä ei olisi lainkaan. Tämä johtaakin toiseen ajatukseen: jos hampaanraot olisivat erityisen leveät, voisiko olla niin, että jokin kivi tai kovempi pähkinä kampeaisi hampaanraossa purennan aikana niin, että hampaat vääntyisivät eri suuntiin ja olisivat vaarassa irrota? --Hartz (keskustelu) 1. marraskuuta 2013 kello 22.01 (EET)

Hammasterveyden kannalta on parempi, että hampaan väliin mahtuu hammaslanka (ja että sitä käytetään). Bakteerikasvustoa sinne joka tapauksessa mahtuu niin kauan kuin väli on olemassa. Erityisen laajoista väleistä ei tässä mielessä ole hyötyä. --Pitke (keskustelu) 1. marraskuuta 2013 kello 23.04 (EET)

Kerran kun itselläni tuppasi johonkin hampaanväliin aina jäämään ruokaa, ja otin tämän puheeksi hammaslääkärin kanssa (hammas oli kai ennestään paikattu, ja paikkaus oli saanut aikaan ruuan jäämisen hampaan koloon niin että joka aterialla piti käyttää hammastikkua) niin hammaslääkäri selitti, että jos paikattu hammas muotoillaan liian leveäksi, niin se on huonommin kantava, mutta levensi hammasta kuitenkin niin, ettei ruokaa enää kertynyt koloon. Sama kai esiintyy luonnon hampaissakin, eli liian leveisiin hammasväleihin kertyy ruokaa, mutta ehkä taas liian kapeatkin puhdistuvat huonosti (evoluutiohan nämä on kai säätänyt).--Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 11.04 (EET)

Seuranta

Jos on tekemässä tutkimusta jostakin aiheesta ja haluaa mitata sivulla käviä määriä. Ajan sillä takaa sitä, että kun lehdessä on artikkeli, jossa viitataan wikipediaan. Tämän artikkelin jälkeen halutaan katsoa, paljonko sivulla on käynyt katselijoita. Onko Wikissä tällaista työkalua. Toivottavasti toin esille tämän selkeästi. --Oltoy (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 10.48 (EET)

On tällainen työkalu, joka näyttää päivittäiset sivulataukset: [7]. --Stryn (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 10.55 (EET)

Ja linkin tuonne saa jokaisen artikkelin kohdalle vasemmalle ulkoisiin työkaluihin (”Sivun liikenne”), kun ottaa pienoisohjelmista käyttöön ”Lisää vasemmalle palkkiin linkkejä ulkoisiin työkaluihin...”. --Anr (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 12.01 (EET)

Tuon laskurin antamaan lukuun pitää myös muistaa lisätä erikseen ohjaussivujen käyntimäärät, jos sivulle on merkittäviä ohjauksia. "Viimeiset 30 päivää" on usein käytännöllisempi näkymä kuin meneillään oleva kuukausi. --Savir (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 12.11 (EET)

Kannattaako muokata wikipediaa?

Avasin aamulla tietokoneen ja tsekkasin wikipedian kirjoittamalla yhden kommentin. Katsottuani muokkauhistoriaa,. totesin, että tähän oli mennyt yli tunti. (Tosin samalla pukeuduin ja söin aamupalaa.) Ilman wikipediaa sama aika kai olisi mennyt aamun Hesarin kanssa mutta olisin luultavasti sivistynyt enemmän. --Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 10.57 (EET)

Kyllä se lopulta kannattaa. Vaikka usein sitä miettii. Pitkään. Iivarius (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 11.06 (EET)

En tiiä kannattaako. Tänä aamuna olen käyttänyt pari tuntia kirjoittamalla yhden päälähteen pohjalta artikkelia en-wikiin. Parin minuutin kuluttua tallennuksesta botti ilmoitti, että se on copyvio, vaikka yritin riifreisata joka sanonnan ja muuttaa asioiden järjestystäkin sikäli kuin kronologinen esitystapa salli. Hullun hommaa, suomenkielisestä Wikipediasta puhumattakaan ;-) –Kotivalo (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 11.10 (EET)

kysymys ainakin itselläni kuuluu, että kannattaako osallistua keskusteluihin(?). Artikkeleiden muokkaaminen itsessään on yleensä ihan palkitsevaa. --Zache (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 12.06 (EET)

Jos tämän keskustelun olisi avannut jollain esimerkiksi suomi24- tai iltapäivälehtien keskustelupalstalla, olisi voitu saada uusia käyttäjiä. Täällä epäilen sen menevän hukkaan tai olevan miinusmerkkinen. Vähän sama kuin kysyisi, kannattaako lähteä koiran kanssa aamukävelylle, eli tyhjän jauhamista. --Käyttäjä:Kielimiliisi 2. marraskuuta 2013 kello 12.15 (EET)

Aiheella on myös yleinen puolensa, jossa wikipedian tilalle voi laittaa minkä tahansa muun internetissä olevan asian. Taannoin oli jossain lehdessä jonkun henkilön haastattelu, jossa tämä kertoi havahtuneensa joskus siihen, että jos aamulla tsekkaa sosiaalisen median, niin sitten onkin jo mennyt pian puoli työpäivää tai jopa koko päivä, ja tämä havainto oli johtanut ko. henkilön kohdalla sosiaalisen median lakkoon. Täälläkin jotkut osaavat pitää wikilomia muita töitä varten. Tämä on paljon muokkaaville hyödyllinen huomio, koska aikaansa kannattaa luultavasti pyrkiä jakamaan työn, harrasstusten ja eri harrastusten välillä suunnitellusti ja kiinnittää huomiota internet-addiktion vaaraan (wikipedian tapauksessa Wikipedia:Wikiholismi).--Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 13.53 (EET)

Minäkin olen luullut, että Kysy vapaasti -palstalla voisi kysyä vapaasti. Pitäisikö tämän kahvihuoneen nimeksi muuttaa "Kysy vapaasti, niin me muut voimme syyttää sinua siitä ettei kysymyksesi mitenkään kehitä Wikipediaa"? –Kotivalo (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 15.33 (EET)

No enhän minä ketään voi kieltää, tietenkään. Täällä vain on hyvin paljon sellaista tyhjää puhetta, jonka voisi yhtä hyvin jättää puhumatta kun se ei edistä itse asiaa. Ja samaan sorrun tässä minäkin, siksi lopetan tähän. --Käyttäjä:Kielimiliisi 2. marraskuuta 2013 kello 16.26 (EET)

Oikeastaan tarkoitukseni oli juuri kautta rantain edistää "itse asiaa" kiinnittämällä oman esimerkin kautta huomiota siihen, että wikipedistit pidättäytymällä joskus tietoisesti wikipedian muokkauksesta voivat wikiholismiaddiktion katkeamisen muodossa saada voimia ja palautua ja tuottaa näin tauon pidettyään entistä parempaa wikipediaa entistä skarpimmin voimin.--Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 19.03 (EET)

Tuli mieleen että myös blogissa voi pohtia tällaisia syvällisiä kysymyksiä ja saada niihin vastauksiakin, ja joku innokas lukija voi huomaamattaan muuttua wikipedistiksi. Täällä lukijat ovat jo valmiiksi hurahtaneita. --Käyttäjä:Kielimiliisi 2. marraskuuta 2013 kello 12.26 (EET)

Näinkin toki olen tehnyt: Risingshadow. Iivarius (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 12.29 (EET)

Hyvä:) --Käyttäjä:Kielimiliisi 2. marraskuuta 2013 kello 13.09 (EET)

Joo, tuollaista puffausta kannattaisi itse kunkin tehdä erilaisilla foorumeilla. Tosin minä, kun olen maininnut lähinnä suullisissa keskusteluissa muokkaavani Wikipediaa, olen saanut osakseni lähinnä hiljaisuutta ja hanki elämä -tyyppisiä sääliviä katseita... –Kotivalo (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 13.13 (EET)

Mielestäni ei kannata. Ei rahallisesti eikä muutenkaan. Oikeutesi teksteihinkin muka menetät (joka kaikkialla tekijänoikeuslainsäädännön vastaista).

Kannattaa kirjoittaa omia artikkeleita omiin medioihin. Täällä kaikki latistuu konsensustotuuteen ja käytännössä se tarkoittaa eräänlaista sensuuria. Lähteistäminen metodina on kyllä hyvä mihin tahansa kirjoitteluun. --(λ (?) (!)) 2. marraskuuta 2013 kello 14.01 (EET)

Tämä on järkevä näkökulma ja selittää osaltaan muokkaajien määrän laskua alkuinnostuksen jälkeen. Esim. Pinnalliset-kirjassa mainitaan, kuinka parhaan tiedon asioista saa usein juuri Wikipedian ulkopuolelta. Kaavamaisen artikkelirakenteen ja tyylin vuoksi lukija joutuu käymään läpi tietoa, jota hän ei välttämättä tarvitsisi. Oikeassa tietosanakirjassakin harva lukija jaksaa käydä läpi osiot Suomen geologiasta jne. lukaistaessaan artikkelia Suomesta ja vielä harvempi haluaisi ylläpitää tällaista tietoa. Lehtikirjoitukset ovat elävämpää luettavaa. Aktiivikäyttäjät ovat väistämättä valikoitunut ryhmä. Wikipedian muokkaaminen kansalaistaitona olisi Suomessa toteutettavissa, mutta vastaavasti voi miettiä mitä kaikkea ei itse osaa eikä ole tullut koskaan kokeiltua. Uutiset-huoneessa ollut artikkeli Decline of Wikipedia on kuitenkin hyvä muistutus vapaiden sisältöjen merkityksestä – välillä suositun piraattiliikkeen vuoksi aihe uhkasi minusta takavuosina kadota tekijänoikeuskeskustelun alle. --Thi (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 14.20 (EET)

Toisaalta Wikipediaan kirjoittaessa voi seurata, miten muut parantelevat tekstiä. Siinä voi hyvinkin oppia yhtä sun toista, ja jos ottaa siitä onkeensa paranee kirjoitustaito. Lisäksi oppii muokkaamistaan aiheista paljonkin uutta tai ainakin uudistaa vanhaa oppia. --Pitke (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 14.28 (EET)

Korjataan asiavirhe - muokkaaja ei missään vaiheessa menetä tekijänoikeuttaan teksteihinsä. Tietenkään hänellä ei ole myöskään oikeutta poistattaa jälkikäteen mahdollisesti muiden edelleen muokkaamia tekstejä, mitä varmaan tarkoitit. --ML (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 16.56 (EET)

Kannattaa kirjoittaa lyhyempiä kommentteja (tässä kommenttisi johon kului tuo tunti), ettei mene noin paljon aikaa hukkaan. Toivottavasti joku edes jaksaa lukea tuon, ettei ihan hukkaan mennyt. --Stryn (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 16.35 (EET)

Omalla näytölläni kommentti on 8 riviä ja lisäkommentit 3 ja 2 riviä. Jos ei jaksa lukea viittätoista riviä, niin lienee pitäydyttävä Harri Nordellin runoudessa ja japanilaisissa haikuissa ja tankoissa. Vaikka olihan se toki puolinukuksissa kirjoitettu. Mutta olen sentään joskus lukenut tenttiin monisatasivuisia kirjojakin.--Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 19.10 (EET)

Tämä ainoa kommentti vielä: Vilkaise huviksesi tämän päivän muokkaushistoriaasi. Joku toinen voi lausua siitä arvionsa. --Käyttäjä:Kielimiliisi 2. marraskuuta 2013 kello 19.33 (EET)

Mitä siitä? Siinä on kai neljätoista muokkausta, joista kahdeksalla luotiin tuo mainittu kommentti joka antoi aiheen tämän keskustelun aloittaneeseen kommenttiin, tämän keskustelun aloitus (1 muokkaus) ja sen jatkokommentit (3 muokkausta) ja lisäksi kaksi lyhyttä kommenttia pariin muuhun kahvihuonekeskusteluun. Jos olet huolissasi siitä, että muokkaukseni koostuvat pelkistä keskustelupuheenvuoroista, niin huoli lienee aiheeton, koska viimeksi kun katsoin (siitä on tosin aikaa) niin artikkelimuokkausten (+ luokkien ja mallineiden) osuus oli kai vielä päälle 60 %:n, vaikka olenkin pitänyt tavoittena 75 %:a (ja nyt kun katsoin, niin oli 65,89 %). Vai mikä niissä niinkuin oli ongelmana? Pääosan tästä päivästä olen tehnyt muuta kuin muokannut wikipediaa. --Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 19.51 (EET)

Muokkaamisen kannattavuutta itselleen perustellessa voi esim. ottaa huomioon seuraavat asiat: Wikipediaa luetaan todella paljon, jolloin virheiden korjaamisesta on hyötyä kaikille, jotta yhteiskunnassa ei olisi liikkeellä väärää tietoa. Wikipedia hyödyttää ihmisiä varmaankin seuraavat 10-100 vuotta, niin hyötyjä voi diskonttailla tähän päivään (esim. kirjoittaa yhden kunnollisen artikkelin, niin sitä saattaa lukea 100.000 ihmistä seuraavien 20 vuoden aikana). Wikipedia mahdollistaa ilmaiseksi ja nopeasti tietosisältöihin käsiksi pääsemisen (vrt. yliopistoluennot). Wikipedia sivistää ihmisiä yhteiskuntaluokasta riippumatta -- informaatio demokratisoituu. Muokatessa voi myös saada uusia ajatuksia ja oppia uutta! Opiskelijalle Wikipedia sopii esim. oppimisen tueksi ja eläkeläiselle mielen virkistämiseen. --Hartz (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 17.22 (EET)

Kannattaako vai eikö kannata. Minusta tämä on enimmäkseen hauskaa ja silloin se kannattaa. En etsi täältä taloudellista hyötyä enkä kirjoita tänne mitään niin korvaamatonta, etteikö sitä saisi muokata. Joskus autan ihmisiä ja joskus joku voi auttaa minua, jos tarvitsen apua, eikä hän toivottavasti silloin mieti, kannattaako se vai ei.--Tanár 2. marraskuuta 2013 kello 23.22 (EET)

Aladdin ja se toinen

Muistelen Aladdinista olleen tekeillä animaation mutta Disney ehti ensin ja sen teko hyllytettiin. Muistaako kukaan muuta?--RicHard-59 (keskustelu) 3. marraskuuta 2013 kello 02.39 (EET)

Ei varsinaisesti Aladdinista, mutta muistelet varmaankin Richard Williamsin ikuisuusprojektia The Thief and the Cobbler, jonka hitaasti edenneelle kehitykselle Disneyn Aladdin-projekti oli lopullinen kohtalonisku. Surku juttu. – Haltiamieli 3. marraskuuta 2013 kello 05.23 (EET)

Katsoin mennä viikolla Thiefin, muttei se ollut se. Muisteln tv:stä tulleen siitä juttua ja siinä näytettiin luonnosanimaatioita, jotenkin mieleeni olisi jäänyt että se olisi ollut kotimaista tuotantoa?--RicHard-59 (keskustelu) 3. marraskuuta 2013 kello 17.03 (EET)

Se oli sitten varmaan tämä Sinbadista kertova elokuva. Se ansaitsisi kyllä oman Wikipedia-artikkelinsa. Getro (keskustelu) 5. marraskuuta 2013 kello 14.04 (EET)

Äänitiedoston ohjelmallinen toisto

Mitenkähän tietokoneella oleva äänitiedosto voidaan käynnistää ohjelmallisesti siten, että ääni vain kuuluu taustalla ja äänen loputtua ohjelma jatkaa seuraavaan käskyyn? Kiitos! --Jarmo Turunen (keskustelu) 3. marraskuuta 2013 kello 17.03 (EET)

Tässä hieman edistystä omalta osaltani, eli alla oleva esimerkkiohjelma toteuttaa kolmen kappaleen soittolistan, jossa kappale vaihtuu viiden sekunnin (luku 5000) välein. Koodin toiminta riippuu käytetystä selaimesta ja itselläni se toimii Windows Internet Explorerissa. Tiedostopolkujen "C:/Users/..." tilalle on laitettava oman koneen tiedot. Lisäksi esim. mp3-tiedostot eivät toistu omalla koneellani. Kokeilunhaluisille: kopioi koodi tekstintekstinkäsittelyohjelmaan (Muistio) ja tallenna tiedosto käyttämällä tiedostomääritettä .htm eli tallenna esim. nimellä "Kokeilu.htm".--Jarmo Turunen (keskustelu) 17. marraskuuta 2013 kello 08.44 (EET)

<HTML>

<BGSOUND SRC="C:/Users/Jarmo/Music/kpl1.wav" ID=kappale>

<SCRIPT>

 i=1;
 setInterval("kappaleet()",5000);

 function kappaleet()
 {
 i=i+1;
 if (i==1)
      {kappale.src = "C:/Users/Jarmo/Music/kpl1.wav"}
 if (i==2)
      {kappale.src = "C:/Users/Jarmo/Music/kpl2.mid"}
 if (i==3)
      {kappale.src = "C:/Users/Jarmo/Music/kpl3.wav"; i=0}
 }

</SCRIPT>

</HTML>

Mikä käyttöjärjestelmä / ympäristö? Jos on Windows, kokeile ihan vain komentoriviltä kirjoittaa "start tiedosto.wav". Se käynnistää tiedostotyypille rekisteröidyn soitinohjelman. "mplay32 /play /close tiedosto.wav" käyttää Windowsin soitinta ja sulkee soittimen välittömästi soiton jälkeen. Pidemmin selostettuna täällä: http://www.computerhope.com/issues/ch001041.htm -Harriv (keskustelu) 18. marraskuuta 2013 kello 11.01 (EET)

Miksei Jumala puutu ihmisten pahuuteen?

Tämä kysymys on tarkoitettu kaikille teologiaa opiskelleille. Jos kerran Isä Jumala pystyy näkemään ennalta ihmisten pahat teot, niin miksi hän ei yritä estää niitä itse? Maailmansodat, orjuus, entisaikojen sanoinkuvaamaton kärsimys ja viattomien kuolematkin olisi estetty jo hyvissä ajoin. Olen lukenut että Jumala itse ei voi vaikuttaa ihmisen vapaaseen tahtoon ja haluun tehdä pahaa. Miksi siis esimerkiksi Jobin tapauksessa Jumala salli tapahtua kaikki Jobin kärsimykset? Ja mitä tulee tuleviin onnettomuuksiin, niin miksei Jumala yritä selvästi varoittaa niistä vaikka enneunissa?--62.72.230.103 3. marraskuuta 2013 kello 17.27 (EET)

Lue aluksi vaikka pahan ongelma. --MiPe^(wikinät) 3. marraskuuta 2013 kello 17.45 (EET)

Mihin perustuu oletus, että nuo ovat Jumalan mielestä pahoja asioita? Ainakin Vanhan testamentin Jumala selvästi hyväksyy viattomien kuoleman ja kärsimyksen, jopa itse aiheuttaa sitä (olettaen, että tämä kysymys nyt koskee nimenomaan kristinuskon jumalaa). [Ja ei, en ole opiskellut teologiaa.] --Risukarhi (keskustelu) 3. marraskuuta 2013 kello 18.01 (EET)

Jostain luin tällaisen päätelmän, missä on kolme väittämää, joista mitkä tahansa kaksi ovat tosia, mutta kaikki kolme ei: 1) Jumala on kaikkivaltias 2) Jumala on hyvä 3) pahuutta on.--RicHard-59 (keskustelu) 3. marraskuuta 2013 kello 20.40 (EET)

En ole lukenut teologiaa, mutta Jumalahan loi alun perin täydellisen paikan, paratiisin. Rakkaudessaan Hän antoi ihmiselle vapaan tahdon joko seurata Häntä tai olla seuraamatta. Hyvin pian ihminen lankesikin syömään kielletyn puun hedelmää. Kyse ei siis ole siitä, etteikö Jumala pystyisi pahoja tekoja estämään, mutta se olisi ristiriidassa vapaan tahdon kanssa. Hän ei pakota ketään seuraajakseen, jokainen saa vapaasti valita ottaako Jeesuksen sovitustyön vastaan vai eikö ota. --Quinn (keskustelu) 3. marraskuuta 2013 kello 21.29 (EET)

Neutraali kielenkäyttö

Suomessa on kuumentanut tunteita kun milloin mikäkin tuppukylä (mukaan lukien suomen suurin maitotalouspitäjä ja suomen suurin sikatalouspitäjä ja Suomen suurin kanastalouspitäjä) haluaa olla kaupunki. Ruotsissa tämä on ratkaistu niin, että on vain pelkiä kuntia, esim. Tukholman kunta.

Yhtä lailla myös nimitykset parisuhteista kuumentavat tunteita. Eikö tähänkin neutraalein ratkaisu saataisi samaan tapaan: kaikki virallistetut parisuhteet (myös eri sukupuolta olevien) olisivat rekisteröityjä parisuhteita, ja "aviolitto" jäisi epäviralliseksi nimitykseksi (kuten "kaupunki" nykyään Ruotsissa), ja esim. uskonnolliset yhteisöt voisivat käyttää tai olla käyttämättä sitä sen mukaan kuin parhaaksi katsovat (vaikka sama neutraalius toki tuskin olisi väärin heillekään, jos ja kun kerran ihmiset ovat tasa-arvoisia). Ja ei-virallistetun suhteen toinen osapuoli, olipa samaa tai eri sukupuolta, olisi aina "kumppani", ilman mitään seksistisiä, monien vastenmielisiksi ja alentaviksi kokemia sukupolispesifiointeja. - Ruotsin kielessähän tämä itse asiassa on jo käytössä esimerkiksi ilmaisussa "sambo", joka on ilmaus hyvin terveestä ja sukupuolimystiikasta riisutusta todellisuuden hahmotuksesta. --Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2013 kello 14.03 (EET)

Ihmisten kesken on mitä erilaisempia pari- ym. suhteita. Ongelmana on se, että ihmiset joille asia ei hiukkaakaan kuulu ja joilla useassa tapauksessa ei ole suhteen laadusta juurikaan tietoa, haluavat määritellä muiden ihmisten keskinäsiä suhteitä, niin, että voivat luokitella ne ihmiset johonkin lokeroon eli luokkaan. Vastenmielistä. Ja sitten ollaan nenä kiinni Kielitoimiston sanakirjassa ja kuvitellaan, että sanan kaikki merkitykset löytyvät sieltä ja mitään muuta ei ole ei tule. -Htm (keskustelu) 9. marraskuuta 2013 kello 21.59 (EET)

Heikintorin puuhevoset

Heikintori.

Tiedättehän nämä Heikintorin edessä olevat puuhevoset, joita näkyy kuvassa oikealla. Miksi niiden lukumäärä vähentyy koko ajan? Muistelen lapsena kun kävin Tapiolassa niin niitä oli kahdeksan, viisi pientä ja kolme isoa. Niitä oli eri värisiä, punainen, vihreä, sininen, keltainen ja valkoinen. Myöhemmin niiden määrä laski viiteen (ellei vielä vähempään), ja viimeksi kun kävin katsomassa, niitä oli enää kaksi, keltainen ja valkoinen. Mihin ne muut hevoset ovat oikein hävinneet? Tulevatko ne koskaan takaisin? JIP (keskustelu) 9. marraskuuta 2013 kello 17.21 (EET)

Jos muistan oikein, niistä päätettiin aikanaan että palvelevat minkä kestävät mutta uusia ei hankita. Isoja oli muuten myös musta, se oli suosikkini. Eli luonnollisen kuluman/poistuman kautta ovat häviämässä. En tiedä, suostuisiko kaupunki ottamaan uusia hevosia tilalle jos saisi hevoset ja asennukset ilmaiseksi... --Pitke (keskustelu) 9. marraskuuta 2013 kello 18.35 (EET)

Saksalaisten ja Suomalaisten eteneminen Pohjois-Venäjällä ja Karjalassa toisessa maailmansodassa

Löytyisikö kirjallisuudesta tietoa siitä, mikä oli kaikkein itäisin piste mihin saakka saksalaiset etenivät pohjois-venäjällä Murmanskin alueella (kylä, maa-alue tms)? Entä mihin saakka suomalaiset etenivät enimmillään itä-karjalassa?--Kruununoksa (keskustelu) 9. marraskuuta 2013 kello 21.39 (EET)

Sorsintaa

Kävin pari viikkoa sitten luontoretkellä perheen kanssa erään järven / lammen lähellä, kun yhtäkkiä rannan tuntumassa uiskenteleva sorsalauma alkoi pitää kamalaa meteliä. Sitten lauma vaappui tohkeissaan rannalle porukan kärjessä urossorsa joka kantoi jotain nokassaan. Se oli alle kymmensenttinen rapu. Sen jälkeen sorsat alkoivat hillittömästi nokkia rapuparkaa ja kyllästyttyään pulahtivat takaisin veteen. Ravulle kävi kehnosti, se ei selvinnyt muilutuksesta.

Maailmankuvani järkkyi, en olisi ikinä uskonut moista sorsista. Mikä sai ne käyttäytymään tällä tavalla? --Gwafton (keskustelu) 9. marraskuuta 2013 kello 22.37 (EET)

Sinisorsat kokeilivat olisiko syötäväksi kelpaavaa. –Makele-90 (keskustelu) 9. marraskuuta 2013 kello 22.50 (EET)

Sinisorsista tosiaan oli kyse. Englanninkielisen artikkelin mukaan ne syövät myös äyriäisiä, mikä oli minulle uutta. Tilanne näytti jotenkin siltä kuin sorsat olisivat suuttuneet ravulle jostain syystä – kävi mielessä että rapu olisi louskaissut jotakuta räpylästä ja sorsat olisivat päättäneet antaa sille sakinhivutuksen. Mutta tuo esittämäsi teoria on uskottavampi. --Gwafton (keskustelu) 9. marraskuuta 2013 kello 23.37 (EET)

Matlabin "toolbox"-termi suomeksi?

Mikä olisi hyvä vastine suomeksi sanalle "toolbox", kun tarkoitetaan Matlabin "lisäosia"? Tarkoitan siis näitä: http://www.mathworks.se/products/ --LCHawk (keskustelu) 10. marraskuuta 2013 kello 10.58 (EET)

Panthera AB ja Panthera Oy

Ruotsissa toimii Panthera AB ja Suomessa Panthera Oy. Onko nimiasiassa ongelmaa? --Memasa (keskustelu) 13. marraskuuta 2013 kello 12.09 (EET)

Minkälaista ongelmaa ajattelet? Suomessa ei voi tuomia Ruotsin Panthera omalla nimellään, ja päinvastoin. Tosin tavaramerkkiä ei ole rekisteröity Suomessa: http://tavaramerkki.prh.fi/ --Harriv (keskustelu) 13. marraskuuta 2013 kello 13.02 (EET)

Hilja Pikkarainen 110?

Vieläkö Valtimossa asuva nainen Hilja Pikkarainen on täyttänyt 110 vuotta vai onko hän enää ylipäätään elossa? Hänestä ei tietääkseni ole kuulunut mitään sen tositarinakertomuksen jälkeen. Hän tosin oli väestörekisterin mukaan yhä elossa loppuvuodesta 2012.--62.72.230.103 13. marraskuuta 2013 kello 20.52 (EET)

Josif Stalin fraasit

Jokainen tiesi, että Josif Stalin käytti hajoita ja hallitse taktiikkaa harjoittaessaan politiikkaa (vainot, pakkosiirrot jne). Muistelen joskus kuulleeni/lukeneeni hänen fraasin "keskity susiin, älä lampaisiin" (tai jotain tännepäin). Tällä hän käsittääkseni tarkoitti sitä, että hän vihasi oppineita, mutta jätti rahvaan rauhaan. Hänen vainonsa keskittyivät oppineisiin ja lähipiiriinsä. Voi olla, että sanonta on jo Rooman ajoita, mutta käyttikö Stalin myös sitä. Koetin etsiä tuota tietoa netistä, mutten löytänyt. Onko joku Josif Stalin asiantuntija, joka tietäisi ko. asian todenperäisyyden. En vain pääse tästä eteenpäin. --Oltoy (keskustelu) 20. marraskuuta 2013 kello 21.23 (EET)

Iso kirjain erisnimien taivutuksessa

Päivää, täytyykö suomeksi käyttää iso kirjain erisnimien taivutuksessa ? Koska tässä artikelissä Omega-9-rasvahapot, on "meadin happo" kaksi kertaa, "Meadin happo" sijaan. Paljon kiitoksia vastauksesta. Unsui (keskustelu) 21. marraskuuta 2013 kello 11.10 (EET) (Ranskasta)

Meadin happo on parempi isolla kirjaimella. Joskus erisnimen voi kirjoittaa pienellä, jos siitä on muodostettu yleinen käsite, kuten vaikkapa röntgen, mutta tässä ei liene siitä kysymys. Kiitos huomautuksesta.--Tanár 21. marraskuuta 2013 kello 18.30 (EET)

Paljon kiitoksia. Unsui (keskustelu) 22. marraskuuta 2013 kello 11.10 (EET)

B. Virtasen huono kohtelu työelämässä

Jos B. Virtanen olisi tosielämän työntekijä (Suomessa) ja hänen kärsimyksensä työelämässä olisivat tapahtuneet oikeasti eli käytännössä alipalkattu, ei viikonloppukorvauksia, huono kohtelu esimiehiltä ilman mitään syytä, huonot työajat ja tuskin yhtään taukoa töiden välillä, niin millaiset tuomiot työtuomioistuin voisi langettaa Murikalle, Nilkénille ja johtaja Hynälälle ja millaisia korvauksia Virtanen voisi hakea oikeuden kautta?--62.72.230.103 21. marraskuuta 2013 kello 21.00 (EET)

Lisäinfoksi (hieman hataran muistini perusteella): Murikka on Virtasen lähin esimies (työnjohtaja), joka mm. simputtaa, uhkailee ja kohtelee epäsopivasti Virtasta sekä lastaa tätä hirmuisilla työurakoilla ja määrää jatkuvasti jäämään ylitöihin jopa pitkään yöhän. Nilkén on toimistopäällikkö, joka usein seuraa vierestä tai jopa osallistuu Murikan edesottamuksiin. Hynälä vaikuttaa olevan yrityksen johtaja, joka ei juurikaan liity Virtasen arkeen suoraan, ja hänen käydessään osastolla usein "ryhdistäydytään": työntekijöitä käsketään näyttämään ahkerilta ja iloisilta ja simputus keskeytyy väliaikaisesti. Satunnaisesti Hynälä juoksuttaa työntekijöitä vaihtelevilla asioilla. --Pitke (keskustelu) 21. marraskuuta 2013 kello 22.18 (EET)

Helppo vastaus: ei mitään. Asia ei kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan vaan käräjäoikeuden. --Pxos (keskustelu) 21. marraskuuta 2013 kello 23.59 (EET)

Nonni ja nyt kun on tuo premissi saatu oikaistua niin olisiko näkemystä alkuperäisen kysymyksen hengessä eli millaisia oikeudellisia seuraamuksia olisi tulossa jos henkilöt olisivat oikeita ja ilmiannot yms. olisi suoritettu, lahjukset, uhkailu, kiristys ja hyvä veli -kerhon kädenpuristukset eivät pääsisi vaikuttamaan käsittelyyn ja kaikki mitä voimme sarjakuvista lukea, nähdä tai päätellä olisi tallennettu päteväksi todistusaineistoksi kelpaavalla tavalla? --Pitke (keskustelu) 25. marraskuuta 2013 kello 13.23 (EET)

Mänty vanhoissa kolikoissa

Artikkelissa Koisjärvi (kylä) on lähdepyyntö väitteelle, että kylässä seututie 280:n varressa oleva mänty olisi sama kuin vanhoissa Suomen 10 ja 20 pennin kolikoissa. Googlaus tuottaa väitteelle joitain osumia mutta ei oikein kai kelvollisista lähteistä. Mahtaako kellään olla asiasta parempaa tietoa. Suomen kolikoista varmaan on jotain kirjallisuuttakin.--Urjanhai (keskustelu) 22. marraskuuta 2013 kello 18.20 (EET)

Tämän mukaan Rahamänty olisi ollut Pudasjärvellä.--RicHard-59 (keskustelu) 22. marraskuuta 2013 kello 19.16 (EET)

Rahamuseon mukaan "Tälle honkapuulle on aikojen saatossa haettu esikuvaa luonnosta, mutta ei ole olemassa mitään todisteita siitä, että se perustuisi todelliseen puuhun".--RicHard-59 (keskustelu) 22. marraskuuta 2013 kello 19.21 (EET)

Tämä selvensi: löytyi näköjään toinen yhtä "varma" mänty ja lisäksi virallinen arvio, ettei mitään yhtä mäntyä ole. Toisessa keskustelussa jo mainitsinkin kuulleeni jutun, että mänty olisikin erään järven luona Somerniemellä, mutta tätä epäilin kovasti jo aikoinaan jutun kuultuani.--Urjanhai (keskustelu) 22. marraskuuta 2013 kello 19.36 (EET)

Lisäsin tiedot ao. artikkeliinkin. Jos joku löytää muuta tietoa, niin saa täydentää.--Urjanhai (keskustelu) 22. marraskuuta 2013 kello 20.40 (EET)

Niin ja yksi ihan samannäköinen puu oli Kolarista pohjoiseen ennen Yllästä valtatie 21 varressa.--RicHard-59 (keskustelu) 22. marraskuuta 2013 kello 21.36 (EET)

Onko Helvetti eksoterminen (lämpöä tuottava) vai endoterminen (lämpöä keräävä)?

Tähän kysymykseen voisi soveltaa Boylen lakia tai sen johdannaisia, jonka mukaan kaasu jäähtyy laajetessaan ja lämpenee supistuessaan. Mutta mietitäämpä asiaa syvällisemmin tieteen ja uskonnon kannalta.

Aluksi pitää tietää muuttuuko Helvetin massa ajan kuluessa. Tätä tietoa varten pitää tietää sielujen liikkeestä Helvettiin ja sieltä ulos. Jos arvioidaan että sielu joskus päätyy Helvettiin niin pysyykö se myös siellä jolloin poistuvaa liikennettä ei olisi. Kun taas puhutaan sisään tulevasta liikenteestä niin eri maiden uskontojen mukaan jos ihminen ei usko Jumalaan niin hänen sielunsa joutuu Helvettiin. Koska maailmassa on useita eri uskontoja ja koska ihminen voi uskoa vaan yhteen uskontoon kerralla niin tästä voisi johtaa että kaikki maailman ihmiset joutuisivat Helvettiin (mitä itse en usko).

Koska syntyvyys ja kuolleisuus maailmassa kehittyvät niin kuin ne tekevät, voidaan olettaa että tällöin Helvetissä olevien sielujen määrä lisääntyisi eksponentiaalisesti. Jos tarkastellaan Helvetin tilavuutta ja sen muutosta, voidaan soveltaa Boylen lakia: Jotta Helvetin lämpötila ja paine pysyisivät vakiona, on Helvetin laajennuttava, kun uusia sieluja tulee lisää. Tästä saadaan kaksi vaihtoehtoa:

1. Jos Helvetti laajenee hitaammin kuin mitä sielujen lisääntyminen edellyttää, paine ja lämpötila Helvetissä nousisi kunnes paukahtaa niin että voi käyttää sanontaa "helvetti olisi päässyt valloilleen".

2. Jos Helvetti laajenee nopeammin kuin mitä sielujen lisääntyminen edellyttää, paine ja lämpötila Helvetissä laskisi kunnes kirjaimellisesti "helvetti jäätyy".

Jos tarkastellaan lausuntoa "Helvetti jäätyy jos Suomi voittaa euroviisut tai mestaruuden missä tahansa urheilutapahtumassa" (jääkiekossa, F1-sarjassa, jalkapallossa, tenniksessä yms...) niin jälkimmäinen vaihtoehto oli lähellä tapahtua ensimmäisen kerran vuonna 2006, kun Suomi voitti Euroviisujen laulukilpailun ja uudestaan vuonna 2007 Räikkösen F1-mestaruuden myötä ja vuonna 2011 jääkiekon MM-mestaruuden myötä. Mutta jos Helvetti joskus tosiaan jäätyisi, niin sulaisiko se sitten saman tien, koska Helvettiin tulevat sielut tuottaisivat lämpöä, jolloin Helvetti taas lämpenisi nopeasti. Näin ollen kohta kaksi ei voisi pitää paikkaansa.

Näillä perusteluilla väitän että Helvetti tosiaan olisi eksoterminen eli lämpöä tuottava, eikä voisi jäätyä pysyvästi. Mitä mieltä itse olette?--Kruununoksa (keskustelu) 23. marraskuuta 2013 kello 17.13 (EET)

Muistelisin, että Raamatussa mainitaan ainoastaan tulinen järvi, joka on varattu Saatanalle kapinatovereineen. Suuri enkelimullistus tapahtui paljon ennen ihmisen luomista (muistanko oikein?). Tämän pohjalta voisimme päätellä, että Helvettiin sisältyy lämmöntuotantojärjestelmä, joka ei ole riippuvainen sieluliikenteestä. --Pitke (keskustelu) 23. marraskuuta 2013 kello 18.57 (EET)

Lisäksi ymmärtäisin, että olettamuksesi edellyttävät sielun olevan joko energiaa tai ainetta. Mutta en ole juurikaan perehtynyt fysiikkaan. --Pitke (keskustelu) 23. marraskuuta 2013 kello 18.58 (EET)

Sic transit gloria mundi. Ruusperi voitti maailmanmestaruuden 1982 ja Häkkinen kahdesti, 1998 ja 1999. Jääkiekon MM-kultaa on tullut jo 1995. Formuloitten maailmanmestaruus tai jääkiekkokulta ovat Helvetin jäätymisen kannalta merkityksettömiä tapahtumia. Ainoa todellinen uhka on mielestäni toistuva Euroviisuvoitto tai fudiksen MM-pokaali. - Htm (keskustelu) 24. marraskuuta 2013 kello 00.48 (EET)(edit) Eikö sanonta sitä paitsi mennyt niin, että "Ennen Helvetti jäätyy kuin ...(Suomi voittaa Euroviisut) tms.? -Htm (keskustelu) 24. marraskuuta 2013 kello 00.52 (EET)

Helvetti on ollut jäässä kohta 20 vuotta. --Harriv (keskustelu) 25. marraskuuta 2013 kello 13.28 (EET)

Helvetin sisin piiri oli jäässä jo 1300-luvulla, kun Dante kävi siellä. --Risukarhi (keskustelu) 28. marraskuuta 2013 kello 12.06 (EET)

Viisaudenhampaan sälytys

Minulta poistettiin eilen viisaudenhammas ja tahtoisin säilyttää sen. Muistan suuren osan maitohampaistani haljenneen kuivuessaan. Osaisiko joku neuvoa voiko halkeamisen estää? --Jesse/188.67.219.129 23. marraskuuta 2013 kello 19.16 (EET)

Pirtua pieneen pulloon ja hampaat sinne, tai isopropanoliin. Pysyvät hampaat on kyllä kestävämpää materiaalia kuin maitohampaat, että luulisin niiden säilyvän muutenkin. Nim. kaksi viisaudenhammasta purkissa. --RicHard-59 (keskustelu) 28. marraskuuta 2013 kello 20.50 (EET)

Tissot's indicatrix

Mikä tämä on suomeksi? --Hartz (keskustelu) 26. marraskuuta 2013 kello 15.32 (EET)

Ei mitään tietoa, mutta Tissot'n indikaattorit -muotoa käytetty muutamassa artikkelissa. --Anr (keskustelu) 26. marraskuuta 2013 kello 19.04 (EET)

Artikkelissa Petersin projektio käytetään termiä Tissot’n indeksit. –Kotivalo (keskustelu) 26. marraskuuta 2013 kello 22.25 (EET)

Tässä entisen teknillisen korkeakoulun geodesian luentomonisteessa on käytetty ihan nimeä Tissot-indicatrix. --PtG (keskustelu) 28. marraskuuta 2013 kello 00.10 (EET)

Jossain on kai vielä joulu vs. Christmas (Baby Please Come Home)

Leevi and The Leavings -yhtyeen vuonna 1990 ilmestyneellä joululaulualbumilla olevan kappaleen Jossain on kai vielä joulu muistuttaa jollakin tapaa suoraan Darlene Loven vuonna 1963 levyttämää kappaleen Christmas (Baby Please Come Home) kertosäettä. Esimerkiksi levyn tiedoissa ja Äänitearkistossa ilmoitetaan, että Gösta Sundqvist on tehnyt kokonaan kappaleen Jossain on kai vielä joulu sanoituksen ja sävellyksen. Muuten molemmissa kappaleissa on eroavaisuuksia.

Mahtoikohan Sundqvist olla omaa kappaletta tehdessä tietoinen, että se muistuttaa tuota Christmas (Baby Please Come Home)-kappaleen kertosäettä, vai onkohan Göstan kappale ihan suora oma käännöskappale tuosta ed. mainitusta kappaleesta, mutta sitä ei jostain syystä ole vain merkitty levyn tietoihin? Terv. --Ville Siliämaa (keskustelu) 27. marraskuuta 2013 kello 23.58 (EET)

Kieltämättä samantapainen neljän soinnun kierto ja kaksitavuinen alkufraasi kertsissä, mutta minusta Göstan melodia on kaikkiaankin paljon jouluisempi ja kauniimpi kuin ”alkuperäinen” bluesahtava poppikappale. Yhdenmukaisuus ei varmaan tulisi kovin helposti mieleen elleivät molemmat laulut olisi jouluaiheisia. Kukas suuri nimi sanoikaan, että amatööri lainaa, todellinen taiteilija varastaa. –Kotivalo (keskustelu) 28. marraskuuta 2013 kello 12.01 (EET)

Viimeinen alkuperäisen Tuntematon Sotilas elokuvan näyttelijä elossa.

Nyt kun Matti Ranin kuoli, niin onko Pentti Siimes viimeinen elossa oleva alkuperäisen Tuntematon sotilas -elokuvan näyttelijöistä vai onko vielä jokin lyhyessä sivuroolissa ollut mies/naisnäyttelijä elossa?--62.72.230.103 28. marraskuuta 2013 kello 21.56 (EET)

Wikipedian sanoo artikkelissa Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva), että "näyttelijöistä neljä, Pentti Siimes, Anja Hatakka, Matti Kuusla ja Taneli Rinne ovat yhä elossa". Siimes on syntynyt 1929, Kuusla 1933, Rinne 1934 ja Hatakka 1938. Wikipedia ei toki tiedä kaikkea mutta ei myöskään ole itsensä kanssa ristiriidassa, sillä se väittää kyseisten näyttelijöiden olevan elossa myös näiden omissa artikkeleissa. Jos jollain on muuta tietoa, päivittäkää.--Tanár 28. marraskuuta 2013 kello 22.51 (EET)

Ilta-Sanomissa oli juuri hiljan artikkeli, jossa kerrottiin Pentti Siimeksen ja Taneli Rinteen olevan ainoat vielä elossa olevat Tuntemattoman sotilaan näyttelijät. Varmaan siis määrittelykysymys, kuinka pienellä roolilla tulee lasketuksi näyttelijäksi elokuvassa.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2013 kello 16.26 (EET)

Matti Kuuslan rooliksi on merkitty "haavoittunut nuorukainen", muistini mukaan hän on se sotilas, jota Hietanen yrittää pelastaa mutta menettää samalla silmänsä. Anja Hatakan rooli on "Nina, Veran ystävätär" eli hän on se tyttö, joka sanoo "ei ole Verotskalla sulhasta" (tai jotain sinne päin). Kummatkin esiintyvät siis yhdessä kohtauksessa. Eivät mitään kovin isoja rooleja, mutta puherooleja kuitenkin ja vähän enemmän kuin "kolmas mies vasemmalta".--Tanár 29. marraskuuta 2013 kello 20.02 (EET)

Taneli Rinne taisi näytellä Sotamies Ukkolaa, joka oli Kariluodon joukkueessa. Missäs kohtauksessa hänet näytettiinkään elokuvassa?--62.72.230.103 30. marraskuuta 2013 kello 06.21 (EET)