Ero sivun ”A-kilta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''A-kilta''' tai '''A-kiltatoiminta''' on yhdistystoimintaa syrjäytymistä, apatiaa ja päihteiden väärinkäyttöä vastaan. Aluksi A-killat olivat [[A-klinikka|A-klinikoiden]] asiakkaiden asiakasjärjestöjä, mutta 1960- ja 70-luvuilla niistä alkoi kehittyä itsenäisiä yhdistyksiä. Nykyään ne ovat monipuolisia palveluita tarjoavia päihteiden käyttöä vastaan ja päihteistä eroon pyrkivien ihmisten järjestöjä, joilla on hyvä maine. A-killat perustettiin alunperin alkoholista eroon pyrkivien auttamiseksi, mutta nykyään työtä tehdään kaikista päihteistä riippuvien tai eroon pyrkivien auttamiseksi. Myös päihdeongelmaisen omaiset ja muut läheiset ihmiset ovat usein aktiivisesti mukana A-kiltatoiminnassa. |
'''A-kilta''' tai '''A-kiltatoiminta''' on yhdistystoimintaa syrjäytymistä, apatiaa ja päihteiden väärinkäyttöä vastaan. Aluksi A-killat olivat [[A-klinikka|A-klinikoiden]] asiakkaiden asiakasjärjestöjä, mutta 1960- ja 70-luvuilla niistä alkoi kehittyä itsenäisiä yhdistyksiä. Nykyään ne ovat monipuolisia palveluita tarjoavia päihteiden käyttöä vastaan ja päihteistä eroon pyrkivien ihmisten järjestöjä, joilla on hyvä maine. A-killat perustettiin alunperin alkoholista eroon pyrkivien auttamiseksi, mutta nykyään työtä tehdään kaikista päihteistä riippuvien tai eroon pyrkivien auttamiseksi. Myös päihdeongelmaisen omaiset ja muut läheiset ihmiset ovat usein aktiivisesti mukana A-kiltatoiminnassa. |
||
A-kilta on nykyään aina itsenäinen, oman toimintansa suunnitteleva yhdistys. Rekisteröityneinä yhdistyksinä A-kiltoja on Suomessa noin 80 kpl, joista aktiivisesti toimii noin 50. A-killat harjoittavat monipuolista yhteistoimintaa keskenään (aluetoiminta). A-killat ovat usein paikkakunnallaan oman kuntansa sosiaali- ja terveystoimen kanssa kiinteässä yhteistoiminnassa. [[Raha-automaattiyhdistys]] rahoittaa useinkin A-kiltojen hankkeita, erityisesti on mainittakoon asuntolatoiminta (rakentaminen ja henkilökunnan palkkakulut). Yleistä on, että A-kilta tarjoaa toimintakeskuksessaan palveluita (ruokailu, peseytyminen, pyykinpesu, lehtien luku, sauna, harrastustoiminta tms.) kaikille niitä tarvitseville riippumatta yhdistyksen jäsenyydestä. Monella paikkakunnalla A-killan toimintakeskuksesta on muodostunut lähiseudun palvelupiste, |
A-kilta on nykyään aina itsenäinen, oman toimintansa suunnitteleva yhdistys. Rekisteröityneinä yhdistyksinä A-kiltoja on Suomessa noin 80 kpl, joista aktiivisesti toimii noin 50. A-killat harjoittavat monipuolista yhteistoimintaa keskenään (aluetoiminta). A-killat ovat usein paikkakunnallaan oman kuntansa sosiaali- ja terveystoimen kanssa kiinteässä yhteistoiminnassa. [[Raha-automaattiyhdistys]] rahoittaa useinkin A-kiltojen hankkeita, erityisesti on mainittakoon asuntolatoiminta (rakentaminen ja henkilökunnan palkkakulut). Yleistä on, että A-kilta tarjoaa toimintakeskuksessaan palveluita (ruokailu, peseytyminen, pyykinpesu, lehtien luku, sauna, harrastustoiminta tms.) kaikille niitä tarvitseville riippumatta yhdistyksen jäsenyydestä. Monella paikkakunnalla A-killan toimintakeskuksesta on muodostunut lähiseudun palvelupiste, josta löytyy usein myös internetyhteydet niitä tarvitseville. |
||
A-kiltojen jäsenistä noin kolmasosa on naisia ja heidän osuutensa on jatkuvasti kasvanut. Jäseniä A-killassa on keskimäärin n. 50, suurimmissa A-killoissa jäseniä on useita satoja. Palveluiden käyttäjiä on moninkertaisesti jäsenmäärään nähden. |
A-kiltojen jäsenistä noin kolmasosa on naisia ja heidän osuutensa on jatkuvasti kasvanut. Jäseniä A-killassa on keskimäärin n. 50, suurimmissa A-killoissa jäseniä on useita satoja. Palveluiden käyttäjiä on moninkertaisesti jäsenmäärään nähden. |
||
Toimintansa A-killat järjestävät itsenäisesti mahdollisuuksiensa ja resurssiensa mukaan. |
Toimintansa A-killat järjestävät itsenäisesti mahdollisuuksiensa ja resurssiensa mukaan. Monella A-killalla on osto- tai palvelusopimuksia oman kuntansa kanssa, jolloin niillä saattaa olla palkattua henkilökuntaakin. Useimmiten A-kilta toimii kuitenkin vapaaehtoispohjalta ts. hankkii itse toiminnassaan tarvitsemansa resurssit. Erilaisilla työllistämistuilla työllistettyjen ja yhdyskuntapalvelua suorittavien sijoituspaikkoina A-killoilla on merkittävä asema. |
||
Käytännössä kaikki Suomen A-killat ovat jäseninä keskusjärjestö '''A-kiltojen Liitto ry''':ssä. Sen toimipaikka on Tampereella. |
Käytännössä kaikki Suomen A-killat ovat jäseninä keskusjärjestö '''A-kiltojen Liitto ry''':ssä. Sen toimipaikka on Tampereella. |
||
Versio 14. heinäkuuta 2006 kello 12.14
A-kilta tai A-kiltatoiminta on yhdistystoimintaa syrjäytymistä, apatiaa ja päihteiden väärinkäyttöä vastaan. Aluksi A-killat olivat A-klinikoiden asiakkaiden asiakasjärjestöjä, mutta 1960- ja 70-luvuilla niistä alkoi kehittyä itsenäisiä yhdistyksiä. Nykyään ne ovat monipuolisia palveluita tarjoavia päihteiden käyttöä vastaan ja päihteistä eroon pyrkivien ihmisten järjestöjä, joilla on hyvä maine. A-killat perustettiin alunperin alkoholista eroon pyrkivien auttamiseksi, mutta nykyään työtä tehdään kaikista päihteistä riippuvien tai eroon pyrkivien auttamiseksi. Myös päihdeongelmaisen omaiset ja muut läheiset ihmiset ovat usein aktiivisesti mukana A-kiltatoiminnassa.
A-kilta on nykyään aina itsenäinen, oman toimintansa suunnitteleva yhdistys. Rekisteröityneinä yhdistyksinä A-kiltoja on Suomessa noin 80 kpl, joista aktiivisesti toimii noin 50. A-killat harjoittavat monipuolista yhteistoimintaa keskenään (aluetoiminta). A-killat ovat usein paikkakunnallaan oman kuntansa sosiaali- ja terveystoimen kanssa kiinteässä yhteistoiminnassa. Raha-automaattiyhdistys rahoittaa useinkin A-kiltojen hankkeita, erityisesti on mainittakoon asuntolatoiminta (rakentaminen ja henkilökunnan palkkakulut). Yleistä on, että A-kilta tarjoaa toimintakeskuksessaan palveluita (ruokailu, peseytyminen, pyykinpesu, lehtien luku, sauna, harrastustoiminta tms.) kaikille niitä tarvitseville riippumatta yhdistyksen jäsenyydestä. Monella paikkakunnalla A-killan toimintakeskuksesta on muodostunut lähiseudun palvelupiste, josta löytyy usein myös internetyhteydet niitä tarvitseville.
A-kiltojen jäsenistä noin kolmasosa on naisia ja heidän osuutensa on jatkuvasti kasvanut. Jäseniä A-killassa on keskimäärin n. 50, suurimmissa A-killoissa jäseniä on useita satoja. Palveluiden käyttäjiä on moninkertaisesti jäsenmäärään nähden.
Toimintansa A-killat järjestävät itsenäisesti mahdollisuuksiensa ja resurssiensa mukaan. Monella A-killalla on osto- tai palvelusopimuksia oman kuntansa kanssa, jolloin niillä saattaa olla palkattua henkilökuntaakin. Useimmiten A-kilta toimii kuitenkin vapaaehtoispohjalta ts. hankkii itse toiminnassaan tarvitsemansa resurssit. Erilaisilla työllistämistuilla työllistettyjen ja yhdyskuntapalvelua suorittavien sijoituspaikkoina A-killoilla on merkittävä asema.
Käytännössä kaikki Suomen A-killat ovat jäseninä keskusjärjestö A-kiltojen Liitto ry:ssä. Sen toimipaikka on Tampereella.
A-kiltojen nimestä ja muusta A-kiltatoiminnasta kirjoitettaessa on vakiintunut käytäntö, että alkukirjain A kirjoitetaan isona.
Linkkejä