Ero sivun ”Jaguaari” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 44: Rivi 44:


== Nimi ==
== Nimi ==
Jaguaarin nimi Alfred [[Etelä-Amerikka|eteläamerikkalaisesta]] [[tupi]]n kielestä, jossa erään eurooppalaisen valloittajan mukaan ''jaguara'' tarkoitti ''eläintä, joka tappaa saaliinsa yhdellä loikalla''. [[guaranin kieli|Guaraníssa]] taas ''jagua'' tarkoittaa koiraa. Joissain [[mayat|mayayhteisöissä]] jaguaari on arvonimi, jota saa kantaa prinssi, prinsessa tai muu hallitsija.
Jaguaarin nimi juontaa [[Etelä-Amerikka|eteläamerikkalaisesta]] [[tupi]]n kielestä, jossa erään eurooppalaisen valloittajan mukaan ''jaguara'' tarkoitti ''eläintä, joka tappaa saaliinsa yhdellä loikalla''. [[guaranin kieli|Guaraníssa]] taas ''jagua'' tarkoittaa koiraa. Joissain [[mayat|mayayhteisöissä]] jaguaari on arvonimi, jota saa kantaa prinssi, prinsessa tai muu hallitsija.


== Ulkonäkö ja ruumiinrakenne ==
== Ulkonäkö ja ruumiinrakenne ==

Versio 22. marraskuuta 2013 kello 11.27

Tämä artikkeli kertoo kissaeläimestä. Katso sanan muita merkityksiä täsmennyssivulta.
Jaguaari
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Alalahko: Feliformia [2]
Heimo: Kissaeläimet Felidae
Alaheimo: Isot kissat Pantherinae
Suku: Panthera
Laji: onca
Kaksiosainen nimi

Panthera onca
(Linnaeus, 1758)

Synonyymit
  • Felis onca Linnaeus, 1758 [3]
Jaguaarin levinneisyys: alkuperäinen vaalean- ja nykyinen tummanoranssilla.
Jaguaarin levinneisyys: alkuperäinen vaalean- ja nykyinen tummanoranssilla.
Alalajit[2][4]
  • P. o. onca – amazoninjaguaari
  • P. o. arizonensis – arizonanjaguaari
  • P. o. centralis – panamanjaguaari
  • P. o. goldmani – jukataninjaguaari
  • P. o. hernandesii
  • P. o. palustris – parananjaguaari
  • P. o. paraguensis
  • P. o. peruviana – perunjaguaari
  • P. o. veraecruscis
Katso myös

  Jaguaari Wikispeciesissä
  Jaguaari Commonsissa

Jaguaari (Panthera onca) on suuri Amerikan mantereilla tavattava kissaeläin. Yhdessä tiikerin, leijonan ja leopardin kanssa se on yksi neljästä Panthera-sukuun kuuluvasta 'isosta kissasta'. Jaguaari on suurin läntisellä pallonpuoliskolla elävä kissaeläin. Sen nykyinen elinalue ulottuu Meksikosta pohjoiseen Argentiinaan.

Jaguaarin ja leopardin yhdennäköisyys on helppo huomata, mutta mitä tulee käyttäytymiseen ja paikkaan ekosysteemissä, sen lähin vertailukohde on tiikeri. Mieluisin elinympäristö sille on tiheä viidakko, mutta populaatioita elää myös avoimemmissa maastoissa. Vesi on tärkeä elementti jaguaarille ja se nauttii uimisesta, mikä on kissaeläimelle epätavallista.

Ravintoketjun huipulla oleva jaguaari on yksin saalistava petoeläin, jonka saaliseläimen valinta on usein sattumanvaraista. Saalistustaktiikkana on vaaniminen ja yllättävä isku. Sillä on äärimmäisen voimakas purenta [5], jonka avulla se kykenee mm. tappamaan nisäkkäitä harvinaisella tavalla: purren suoraan kallon läpi. [6]

Nimi

Jaguaarin nimi juontaa eteläamerikkalaisesta tupin kielestä, jossa erään eurooppalaisen valloittajan mukaan jaguara tarkoitti eläintä, joka tappaa saaliinsa yhdellä loikalla. Guaraníssa taas jagua tarkoittaa koiraa. Joissain mayayhteisöissä jaguaari on arvonimi, jota saa kantaa prinssi, prinsessa tai muu hallitsija.

Ulkonäkö ja ruumiinrakenne

Jaguaarit ovat säkäkorkeudeltaan noin 70-110-senttisiä, häntä mukaan lukien pituudeltaan 1,6 metristä 2,6:een[7] ja painavat 60-150 kiloa. Jaguaarin leuat ovat leijonan ja tiikerin ohella koko kissaperheen vahvimmat. Pohjaväriltään oranssinkeltaisessa turkissa on mustia täpliä, joista suurimmissa tummemman oranssi sisus, jonka keskellä vielä mahdollisesti musta pilkku. Aivan mustiakin muunnoksia on (kuten leopardilla).

Elinympäristö ja levinneisyys

Jaguaari asuu trooppisissa metsissä, usein jokien varsilla tai ainakin veden läheisyydessä, joskus heinä-aroilla. Se on vaarallinen nautaeläimille ja hevosille, ja käy ihmisenkin kimppuun. Jaguaaria tavataan Paraguaysta Meksikoon. Tämä laaja levinneisyysalue myös tarkoittaa, ettei sen ainakaan lähitulevaisuudessa pitäisi olla vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Lisääntyminen

Jaguaari voi lisääntyä mihin tahansa aikaan vuodesta. Sen kantoaika on 3,5 kk, ja se saa kerralla 1-4 pentua. Pennut syntyvät silmät ummessa ja ne avautuvat 13 vuorokauden iässä. Emo imettää pentujaan 3-4 viikkoa. Uros ei saa tulla pentujen lähettyville, sillä se voi tappaa ja syödä ne. Pennut viipyvät emonsa seurassa jopa 2 vuotta kunnes lähtevät omille teilleen.

Elintavat ja käyttäytyminen

Jokainen jaguaari asuttaa yksin reviiriä, jonka koko vaihtelee. Se merkitsee reviirinsä virtsaamalla.

Jaguaari on hyvä kiipeilijä ja uimari, ja se myös syö saaliinsa usein puussa. Se käyttää ravinnokseen kaloja, kilpikonnia, nisäkkäitä, käärmeitä ja lintuja. Sen ainoa luontainen vihollinen on anakonda, joita jaguaari myös saalistaa. Jaguaari elää 12–16-vuotiaaksi.

Jaguaari ei osaa karjua kunnolla, vaikka se luetaankin isoihin karjuviin kissoihin. Saalistaessaan jaguaari urahtelee aika ajoin. Ollessaan uhattuna se murisee ja ärisee. Paritteluaikana koiras myös naukuu.

Uhanalaisuus

Maailman luonnonsuojeluliiton IUCN (The World Conservation Union) mukaan jaguaari on silmälläpidettävä laji. Tämä tarkoittaa, että se täyttää lähes uhanalaisen lajin kriteerit. Jos jaguaarien määrä vähenee edelleen, on se pian uhanalainen.

Jaguaarit kulttuurissa

Esikolumbiaaninen Amerikka

Asteekkien jaguaarisoturi

Jaguaarit ovat symboloineet voimaa sekä valtaa Keski- ja Etelä-Amerikan esikolumbiaanisissa intiaanikulttuureissa. Andeilta levisi jaguaarikultti varhaisen Chavínin kulttuurin mukana nykyisen Perun alueelle 900-luvulla eaa. Myöhemmin pohjois-Perun Moche-kulttuuri käytti jaguaaria voiman symbolina monissa heidän keramiikoissaan.

Mesoamerikassa olmeekit kehittivät selkeän ihmisjaguaarityylin, jossa sekoiteltiin ihmisen ja jaguaarin piirteitä. Tätä aihetta he käyttivät varsinkin veistosten ja figuriinien aiheena. Myöhemmin mayojen korkeakulttuurissa jaguaarien uskottiin helpottavan yhteydenpitoa elävien ja kuolleiden välillä. Jaguaarien uskottiin myös suojelevan kuninkaallisia. Mayat pitivät näitä voimakkaita kissaeläimiä heidän kumppaneinaan henkimaailmassa. Monet Maya-hallitsijat käyttivätkin nimiä, jotka viittasivat jaguaareihin (b'alam monissa Mayakielissä). Myös asteekit pitivät jaguaareja hallitsijoiden edustajina sekä sotureina. Asteekit nimesivät eliittisotilasryhmänsä Jaguaariritareiksi. Asteekkien mytologiassa jaguaareja pidettiin voimakkaan Tezcatlipoca-jumalan toteemieläimenä.

Nykyajan kulttuurissa

Jaguaaria käytetään laajasti symbolina nykyajan kulttuurissa. Se on Guyanan kansalliseläin, ja se on kuvattuna maan vaakunassa. Perun Amazonas-läänin vaakunassa on kuvattuna musta jaguaarin siluetti, joka on loikkaamassa kohti metsästäjää. Jaguaari näyttäytyy myös Brasilian rahayksikön Brasilian realin seteleissä.

Jaguaaria käytetään myös useissa tuotemerkeissä, tunnetuimpana brittiläisen autonvalmistajan Jaguarin nimessä ja logossa. Nimi on siirtynyt myös urheiluseurojen käyttöön, esimerkiksi yhdysvaltalainen amerikkalaisen jalkapallon seuran Jacksonville Jaguarsin sekä meksikolaisen jalkapallojoukkueen Jaguares de Chiapasin nimiin. Grammy-palkittu meksikolainen rock-yhtye Jaguares on saanut nimensä jaguaarin mukaan.

Viitteet

  1. Panthera onca IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder: Panthera onca Mammal Species of the World. 2005. Bucknell University. Viitattu 23.10.2010. (englanniksi)
  3. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Panthera onca (TSN 180593) itis.gov. Viitattu 23.10.2010. (englanniksi)
  4. Elo, Ulla & Koivisto, Ilkka ym. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 2: Nisäkkäät, s. 215. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4687-X. (alalajien suomenkielisten nimien lähde)
  5. Wroe-McHenry-Thomason: Bite club - comparative bite force in big biting mammals (PDF, 2006)
  6. Ecology Online Sweden - sympatric jaguar and puma
  7. Jaguar zoo.org. Viitattu 17.3.2008. (englanniksi)


 

Malline:Link FA Malline:Link FA

Malline:Link FA

Malline:Link FA

Malline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link FA Malline:Link GA Malline:Link FA