Ero sivun ”Igor Vahros” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p linkki
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 214 muokkausta
korjataan lisää, eli yksi viite riittää elinaikatietoihin
Rivi 1: Rivi 1:
'''Igor Vahros''' vuoteen 1942 ''Vahromejev''<ref name=facta/> (s. [[7. tammikuuta]] [[1917]] [[Pietari]]<ref>Porvali 2012, 13</ref> – k. [[23. kesäkuuta]] [[1996]] [[Helsinki]]<ref>[http://www.uppslagsverket.fi/bin/view/Uppslagsverket/BiografierV Uppslagsverket Finland: Biografiregister: Vahros]</ref><ref>Virtaranta 1996</ref>) oli kieli- ja kirjallisuustieteilijä. Hän oli [[Helsingin yliopisto]]ssa venäjän kielen ja kirjallisuuden professori 1967–1979.<ref name=facta>Facta 2001 osa 17 palsta 524</ref> Hän oli tuolloin Suomen ainoa venäjän kielen ja kirjallisuuden professori ja toimi [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] epävirallisena tulkkina<ref name =JH/>.
'''Igor Vahros''' vuoteen 1942 ''Vahromejev''<ref name=facta/> ([[7. tammikuuta]] [[1917]] [[Pietari]] – [[23. kesäkuuta]] [[1996]] [[Helsinki]]<ref>[http://www.uppslagsverket.fi/bin/view/Uppslagsverket/BiografierV Uppslagsverket Finland: Biografiregister: Vahros]</ref> oli kieli- ja kirjallisuustieteilijä. Hän oli [[Helsingin yliopisto]]ssa venäjän kielen ja kirjallisuuden professori 1967–1979.<ref name=facta>Facta 2001 osa 17 palsta 524</ref> Hän oli tuolloin Suomen ainoa venäjän kielen ja kirjallisuuden professori ja toimi [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] epävirallisena tulkkina<ref name =JH/>.


Venäjällä syntynyt Vahros muutti lapsena isänsä kanssa Suomeen. Hän toimi jatkosodan aikana kouluttajana [[Äänislinnan Tiedustelijainkoulu]]ssa. Hän laati tulevien vakoojien peitetarinat. Rauhan tultua hän oli [[YYA-sopimus|YYA]]-valtuuskunnan sihteeri ja tulkki vuonna 1948.<ref name =JH>Jarmo Huhtanen, Sodan ajan vakoojista selviytyi luultua useampi. Helsingin Sanomat 12.10.2012 sivu A 8</ref>
Venäjällä syntynyt Vahros muutti lapsena isänsä kanssa Suomeen. Hän toimi jatkosodan aikana kouluttajana [[Äänislinnan Tiedustelijainkoulu]]ssa. Hän laati tulevien vakoojien peitetarinat. Rauhan tultua hän oli [[YYA-sopimus|YYA]]-valtuuskunnan sihteeri ja tulkki vuonna 1948.<ref name =JH>Jarmo Huhtanen, Sodan ajan vakoojista selviytyi luultua useampi. Helsingin Sanomat 12.10.2012 sivu A 8</ref>
Rivi 9: Rivi 9:
==Lähteet==
==Lähteet==
⚫
* {{Kirjaviite | Tekijä = Porvali, Mikko| Nimeke = Salainen tiedustelija – suomalaisen vakoojaupseerin kirjeet 1940–44|Vuosi = 2012| Luku = | Sivu = |Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Atena Kustannus| Tunniste = ISBN 978-951-796-849-2| Kieli ={{fi}}}}
⚫
*{{Kirjaviite | Tekijä = Porvali, Mikko | Nimeke = Vakoojakoulu: Päämajan asiamieskoulutus jatkosodassa| Vuosi = 2010 |Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Atena Kustannus Oy |Tunniste = ISBN 978-951-796-655-9}}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Virtaranta, Pertti|Otsikko= Kuolleet. Professori Igor Vahros| Julkaisu = Helsingin sanomat| Ajankohta = 5.7.1996|Vuosikerta = | Numero = | Sivut = |Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = |Kieli = {{fi}}| Lopetusmerkki = }}

==Viitteet==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


==Kirjallisuutta==
⚫
* {{Kirjaviite | Tekijä = Porvali, Mikko| Nimeke = Salainen tiedustelija – suomalaisen vakoojaupseerin kirjeet 1940–44|Vuosi = 2012| Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Atena Kustannus| Isbn = 978-951-796-849-2}}}
⚫
*{{Kirjaviite | Tekijä = Porvali, Mikko | Nimeke = Vakoojakoulu: Päämajan asiamieskoulutus jatkosodassa| Vuosi = 2010 |Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Atena Kustannus Oy | Isbn = 978-951-796-655-9}}


{{Tynkä/Henkilö}}
{{Tynkä/Henkilö}}

Versio 19. marraskuuta 2013 kello 21.08

Igor Vahros vuoteen 1942 Vahromejev[1] (7. tammikuuta 1917 Pietari – 23. kesäkuuta 1996 Helsinki[2] oli kieli- ja kirjallisuustieteilijä. Hän oli Helsingin yliopistossa venäjän kielen ja kirjallisuuden professori 1967–1979.[1] Hän oli tuolloin Suomen ainoa venäjän kielen ja kirjallisuuden professori ja toimi Urho Kekkosen epävirallisena tulkkina[3].

Venäjällä syntynyt Vahros muutti lapsena isänsä kanssa Suomeen. Hän toimi jatkosodan aikana kouluttajana Äänislinnan Tiedustelijainkoulussa. Hän laati tulevien vakoojien peitetarinat. Rauhan tultua hän oli YYA-valtuuskunnan sihteeri ja tulkki vuonna 1948.[3]

Teokset

  • Zur Geschichte und Folklore der grossrussischen Sauna. Suomalainen tiedeakatemia: Akateeminen kirjakauppa, 1966
  • Suomalais-venäläinen sanakirja, A. Scherbakoffin kanssa, Russki jazyk, 1975
  • Docendo discimus, University of Helsinki. Department of Slavonic Languages, Yliopistopaino 1986. Sarja:Slavica Helsingiensia, 0780-3281; suppl. 1 Slavica Helsingiensia, 0780-3281; suppl. 1 (Juhlakirja professori Igor Vahroksen 70-vuotispäiväksi 7.1.1987.) ISBN 951-45-4127-8

Lähteet

  1. ↑ a b Facta 2001 osa 17 palsta 524
  2. ↑ Uppslagsverket Finland: Biografiregister: Vahros
  3. ↑ a b Jarmo Huhtanen, Sodan ajan vakoojista selviytyi luultua useampi. Helsingin Sanomat 12.10.2012 sivu A 8

Kirjallisuutta

  • Porvali, Mikko: Salainen tiedustelija – suomalaisen vakoojaupseerin kirjeet 1940–44. Jyväskylä: Atena Kustannus, 2012. ISBN 978-951-796-849-2. }
  • Porvali, Mikko: Vakoojakoulu: Päämajan asiamieskoulutus jatkosodassa. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy, 2010. ISBN 978-951-796-655-9.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Igor_Vahros&oldid=13674640”