Ero sivun ”Anja Hatakka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
kh
Rivi 4: Rivi 4:


==Ura==
==Ura==
Anja Hatakka oli kesätöissä Linnanmäellä vedenneitona 1955, kun elokuvaohjaaja [[Armand Lohikoski]] löysi hänet sieltä elokuviin. Loppukesästä 1955 alkoivat [[Pekka ja Pätkä salapoliiseina]] -elokuvan kuvaukset Saimaalla - Anjalla yksi päärooleista. Elokuva sai ensi-iltansa vasta kahden vuoden kuluttua, [[Tuntematon sotilas|Tuntemattoman sotilaan]] sekoittaessa Suomen Filmiteollisuuden julkaisuaikatauluja. Aikalaiskriitikot jo tavan mukaisesti haukkuivat tämänkin Puupää-elokuvan, mutta yleisöä teatterikatsomoissa riitti. Isoja elokuvarooleja ei tämän jälkeen tullut pariin vuoteen, mutta pienissä osissa Anja vilahti elokuvissa "1918" ja "Vihdoinkin hääyö", jotka molemmat tulivat ensi-iltaan vuonna 1957.
Anja Hatakka oli kesätöissä vedenneitona Linnanmäellä 1955, kun elokuvaohjaaja [[Armand Lohikoski]] löysi hänet sieltä elokuviin. Loppukesästä 1955 alkoivat [[Pekka ja Pätkä salapoliiseina]] -elokuvan kuvaukset Saimaalla, ja Hatakalla oli yksi päärooleista. Elokuva sai ensi-iltansa vasta kahden vuoden kuluttua, kun [[Tuntematon sotilas]] sekoitti Suomen Filmiteollisuuden julkaisuaikatauluja. Aikalaiskriitikot haukkuivat tämänkin Puupää-elokuvan, mutta yleisöä katsomoissa riitti. Isoja elokuvarooleja ei tämän jälkeen tullut pariin vuoteen, mutta pienissä osissa Hatakka vilahti elokuvissa ''1918'' ja ''Vihdoinkin hääyö'', jotka molemmat tulivat ensi-iltaan 1957.


Vuonna 1958 Anja ilmoitettiin [[Miss Suomi]] kilpailuun, ja 2. helmikuuta Messuhallissa järjestetyissä kilpailuissa Anja tuli toiseksi perintöprinsessaksi, [[Pirkko Mannola]]n voittaessa kisan. Yleisö äänesti Anjan suosikikseen, ja hän sai harteilleen "Ihannetytön"-nauhan. Vuosi jatkui tiiviinä edustustyönä mm. mannekiininäytöksissä ym. tapahtumissa. Alkusyksystä oli taas elokuvatöitä [[Toivo Särkkä|T.J. Särkän]] ohjaamassa rikosfilmissä "Kovaa peliä Pohjolassa", pääosissa [[Tauno Palo]], [[Hannes Häyrinen]] ja [[Teija Sopanen]]. Elokuvan ensi-ilta oli alkuvuodesta 1959. Elokuva oli kohtalaisen hyvä yleisömenestys.
Hatakka ilmoitettiin 1958 [[Miss Suomi]] kilpailuun, ja 2. helmikuuta Messuhallissa järjestetyissä kilpailuissa hän tuli toiseksi perintöprinsessaksi. [[Pirkko Mannola]] voitti kilpailun. Yleisö äänesti Hatakan suosikikseen, ja hän sai harteilleen Ihannetytön nauhan. Vuosi jatkui tiiviinä edustustyönä mannekiininäytöksissä ja muissa tapahtumissa. Alkusyksystä oli taas elokuvatöitä [[Toivo Särkkä|T. J. Särkän]] ohjaamassa rikosfilmissä ''Kovaa peliä Pohjolassa'' pääosissa [[Tauno Palo]], [[Hannes Häyrinen]] ja [[Teija Sopanen]]. Elokuvan ensi-ilta oli alkuvuodesta 1959, ja se oli kohtalainen yleisömenestys.


Kesällä 1959 Anja esiintyi pienessä roolissa [[Aarne Tarkas|Aarne Tarkaksen]] komediassa "Vatsa sisään, rinta ulos", joka oli vuoden katsotuin kotimainen elokuva. Tätä seurasi päärooli [[Pekka ja Pätkä mestarimaalareina]] -elokuvassa, joka sai ensi-iltansa syksyllä 1959. Elokuva jäi Lohikosken viimeiseksi Puupää-ohjaukseksi. Saman vuoden aikana Anja esiintyi vielä pienissä rooleissa elokuvissa "Lasisydän" ja "Kohtalo tekee siirron".
Kesällä 1959 Hatakka esiintyi pienessä roolissa [[Aarne Tarkas|Aarne Tarkaksen]] komediassa ''Vatsa sisään, rinta ulos'', joka oli vuoden katsotuin kotimainen elokuva. Tätä seurasi päärooli ''[[Pekka ja Pätkä mestarimaalareina]]'' -elokuvassa, joka sai ensi-iltansa syksyllä 1959, mutta jäi Lohikosken viimeiseksi Puupää-ohjaukseksi. Saman vuoden aikana Hatakka esiintyi vielä pienissä rooleissa elokuvissa ''Lasisydän'' ja ''Kohtalo tekee siirron''.


[[Aarne Tarkas]] ohjasi vuonna 1960 viimeiseksi jääneen Puupää-filmatisoinnin [[Pekka ja Pätkä neekereinä]], jossa Anja vielä suurehkossa sivuosassa. Tämän jälkeen seurasi vielä pienet roolit elokuvissa "Myöhästynyt hääyö" ja "Minkkiturkki". Mentyään naimisiin Agfa-Gevaertin toimitusjohtajan kanssa Anja Hatakka katosi julkisuudesta.
Tarkas ohjasi 1960 viimeiseksi jääneen Puupää-filmatisoinnin [[Pekka ja Pätkä neekereinä]], jossa Hatakka oli vielä suurehkossa sivuosassa. Tämän jälkeen seurasi vielä pienet roolit elokuvissa ''Myöhästynyt hääyö'' ja ''Minkkiturkki''. Mentyään naimisiin Agfa-Gevaertin toimitusjohtajan kanssa Hatakka katosi julkisuudesta.


==Filmografia==
==Filmografia==
Rivi 26: Rivi 26:
* Minkkiturkki (1961)
* Minkkiturkki (1961)


==Lähdeteokset==
==Lähteet==
*Arto Pietilä: Pätkä - Masa Niemi, HD Kustannus, 2003<br>
*Arto Pietilä: Pätkä &ndash; Masa Niemi, HD Kustannus, 2003
*Suomen kansallisfilmografia 6: 1957-61, VAPK, 1991<br>
*Suomen kansallisfilmografia 6: 1957&ndash;61, VAPK, 1991
*Kaunottaria kilpanäyttämöllä, artikkeli Miss-suomi kilpailuista, Eeva-lehti 3/1958
*Kaunottaria kilpanäyttämöllä, artikkeli Miss Suomi -kilpailuista, Eeva-lehti 3/1958


[[Luokka:Missit|Hatakka, Anja]]
[[Luokka:Missit|Hatakka, Anja]]

Versio 13. heinäkuuta 2006 kello 08.07

Anja Hatakka (s. 21. helmikuuta, 1938, Metsäpirtissä) on suomalainen näyttelijä ja missi.

Tiedosto:Anja hatakka.jpg
Anja Hatakka Suomen Filmiteollisuuden elokuvassa "Pekka ja Pätkä mestarimaalareina" 1959

Ura

Anja Hatakka oli kesätöissä vedenneitona Linnanmäellä 1955, kun elokuvaohjaaja Armand Lohikoski löysi hänet sieltä elokuviin. Loppukesästä 1955 alkoivat Pekka ja Pätkä salapoliiseina -elokuvan kuvaukset Saimaalla, ja Hatakalla oli yksi päärooleista. Elokuva sai ensi-iltansa vasta kahden vuoden kuluttua, kun Tuntematon sotilas sekoitti Suomen Filmiteollisuuden julkaisuaikatauluja. Aikalaiskriitikot haukkuivat tämänkin Puupää-elokuvan, mutta yleisöä katsomoissa riitti. Isoja elokuvarooleja ei tämän jälkeen tullut pariin vuoteen, mutta pienissä osissa Hatakka vilahti elokuvissa 1918 ja Vihdoinkin hääyö, jotka molemmat tulivat ensi-iltaan 1957.

Hatakka ilmoitettiin 1958 Miss Suomi kilpailuun, ja 2. helmikuuta Messuhallissa järjestetyissä kilpailuissa hän tuli toiseksi perintöprinsessaksi. Pirkko Mannola voitti kilpailun. Yleisö äänesti Hatakan suosikikseen, ja hän sai harteilleen Ihannetytön nauhan. Vuosi jatkui tiiviinä edustustyönä mannekiininäytöksissä ja muissa tapahtumissa. Alkusyksystä oli taas elokuvatöitä T. J. Särkän ohjaamassa rikosfilmissä Kovaa peliä Pohjolassa pääosissa Tauno Palo, Hannes Häyrinen ja Teija Sopanen. Elokuvan ensi-ilta oli alkuvuodesta 1959, ja se oli kohtalainen yleisömenestys.

Kesällä 1959 Hatakka esiintyi pienessä roolissa Aarne Tarkaksen komediassa Vatsa sisään, rinta ulos, joka oli vuoden katsotuin kotimainen elokuva. Tätä seurasi päärooli Pekka ja Pätkä mestarimaalareina -elokuvassa, joka sai ensi-iltansa syksyllä 1959, mutta jäi Lohikosken viimeiseksi Puupää-ohjaukseksi. Saman vuoden aikana Hatakka esiintyi vielä pienissä rooleissa elokuvissa Lasisydän ja Kohtalo tekee siirron.

Tarkas ohjasi 1960 viimeiseksi jääneen Puupää-filmatisoinnin Pekka ja Pätkä neekereinä, jossa Hatakka oli vielä suurehkossa sivuosassa. Tämän jälkeen seurasi vielä pienet roolit elokuvissa Myöhästynyt hääyö ja Minkkiturkki. Mentyään naimisiin Agfa-Gevaertin toimitusjohtajan kanssa Hatakka katosi julkisuudesta.

Filmografia

  • Tuntematon sotilas (1955)
  • 1918 (1957)
  • Pekka ja Pätkä salapoliiseina (1957)
  • Vihdoinkin hääyö (1957)
  • Kovaa peliä Pohjolassa (1959)
  • Vatsa sisään, rinta ulos (1959)
  • Pekka ja Pätkä mestarimaalareina (1959)
  • Lasisydän (1959)
  • Kohtalo tekee siirron (1959)
  • Pekka ja Pätkä neekereinä (1960)
  • Myöhästynyt hääyö (1960)
  • Minkkiturkki (1961)

Lähteet

  • Arto Pietilä: Pätkä – Masa Niemi, HD Kustannus, 2003
  • Suomen kansallisfilmografia 6: 1957–61, VAPK, 1991
  • Kaunottaria kilpanäyttämöllä, artikkeli Miss Suomi -kilpailuista, Eeva-lehti 3/1958