Ero sivun ”Rory Gallagher” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tönkkeli (keskustelu | muokkaukset)
388 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 26: Rivi 26:
Gallagher siirtyi soolouralle ja palkkasi basistiksi Gerry McAvoyn ja vaihtuvia rumpaleita, joista mainittavin on Rod De'Ath. Hän teki toistakymmentä albumia, kuten ''Rory Gallagher'' ja ''Deuce'' [[1971]], ''Blueprint'' ja ''Tattoo'' [[1973]], ''Irish Tour'' [[1974]], [[1975]] ''Against the Grain'', jonka kannessa oli hänen vanha ja kuluneen näköinen [[Fender]] Stratocasterinsa vuodelta 1961, ja ''Calling Card'' [[1976]].
Gallagher siirtyi soolouralle ja palkkasi basistiksi Gerry McAvoyn ja vaihtuvia rumpaleita, joista mainittavin on Rod De'Ath. Hän teki toistakymmentä albumia, kuten ''Rory Gallagher'' ja ''Deuce'' [[1971]], ''Blueprint'' ja ''Tattoo'' [[1973]], ''Irish Tour'' [[1974]], [[1975]] ''Against the Grain'', jonka kannessa oli hänen vanha ja kuluneen näköinen [[Fender]] Stratocasterinsa vuodelta 1961, ja ''Calling Card'' [[1976]].


Gallagher esiintyi kolme kertaa Suomessa 1975 [[Ruisrock]]issa, 1976 Helsingin Kulttuuritalolla? ja Provinssirockissa 1984.
Gallagher esiintyi kolme kertaa Suomessa: [[Ruisrock]]issa 1975, Helsingin [[Kulttuuritalolla]] 1976<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Mikael Huhtamäki | Nimike=Live In Finland - Kansainvälistä keikkahistoriaa Suomessa 1955-1979 | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-20-8730-3}}</ref> ja Provinssirockissa 1984.


[[1972]] Gallagher äänestettiin [[Melody Maker]]in vuoden muusikoksi, ja [[Eric Clapton]] tuli toiseksi. Hänen albuminsa ''Live in Europe'' on ollut myyntimenestys ympäri maailmaa.
[[1972]] Gallagher äänestettiin [[Melody Maker]]in vuoden muusikoksi, ja [[Eric Clapton]] tuli toiseksi. Hänen albuminsa ''Live in Europe'' on ollut myyntimenestys ympäri maailmaa.

Versio 7. marraskuuta 2013 kello 11.58

Rory Gallagher
[[Tiedosto:|250px|Rory Gallagher esiintymässä Manchesterissa 1982.]]
Rory Gallagher esiintymässä Manchesterissa 1982.
Henkilötiedot
Syntynyt2. maaliskuuta 1948
Ballyshannon, Donegalin kreivikunta, Irlanti
Kuollut14. kesäkuuta 1995 (47 vuotta)
Lontoo, Britannia
Ammatti muusikko, lauluntekijä, musiikkituottaja
Muusikko
Laulukielet englanti
Aktiivisena 1963–1995
Tyylilajit blues, blues rock, hard rock, rhythm and blues, rock and roll, jazz, folk, skiffle
Soittimet laulu, kitara, basso, mandoliini, saksofoni, sitar, huuliharppu, banjo, dobro
Yhtyeet Taste
Levy-yhtiöt Polydor Records
Chrysalis Records
Buddah Records
Castle Records
Aiheesta muualla
www.rorygallagher.com

Rory Gallagher (2. maaliskuuta 1948 Ballyshannon, Donegalin kreivikunta – 14. kesäkuuta 1995 Lontoo) oli irlantilainen blues- ja rockkitaristi, jonka ura käynnistyi 1960-luvulla yhtyeessä Taste. Gallagher oli kitaristi ja laulusolisti, John Wilson jazzsävyinen rumpali ja Richard McCracken monitahoinen basisti. Gallagherin soittotaito kehittyi Tasten aikana huomattavasti. Yhtye teki kaksi studiolevyä, Taste ja On the Boards, ja kaksi rajun esiintymisen todistanutta livelevyä Live at Montreux ja Live at the Isle of Wight, joista jälkimmäinen ilmestyi kauan sen jälkeen, kun yhtye oli hajonnut samalla festivaalilla.

Gallagher siirtyi soolouralle ja palkkasi basistiksi Gerry McAvoyn ja vaihtuvia rumpaleita, joista mainittavin on Rod De'Ath. Hän teki toistakymmentä albumia, kuten Rory Gallagher ja Deuce 1971, Blueprint ja Tattoo 1973, Irish Tour 1974, 1975 Against the Grain, jonka kannessa oli hänen vanha ja kuluneen näköinen Fender Stratocasterinsa vuodelta 1961, ja Calling Card 1976.

Gallagher esiintyi kolme kertaa Suomessa: Ruisrockissa 1975, Helsingin Kulttuuritalolla 1976[1] ja Provinssirockissa 1984.

1972 Gallagher äänestettiin Melody Makerin vuoden muusikoksi, ja Eric Clapton tuli toiseksi. Hänen albuminsa Live in Europe on ollut myyntimenestys ympäri maailmaa.

Rory Gallagher kuoli 1995 maksansiirron komplikaatioihin. Nykyään Fender on kunnioittanut tätä loistavaa kitaristia omalla nimikko Stratocaster-mallilla.

Diskografia

Ei tiedostoa

Rory Gallagher Kulttuuritalolla 1976. (Yleisradion äänitys)

Näyte kappaleesta "Let Me In".

Äänitiedostojen kuunteluohjeet


Aiheesta muualla

Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  1. ↑ Mikael Huhtamäki: Live In Finland - Kansainvälistä keikkahistoriaa Suomessa 1955-1979. Gummerus, 2013. ISBN 978-951-20-8730-3.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rory_Gallagher&oldid=13644339”