Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kysy vapaasti

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kysy vapaasti!

Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat keskustelut kuuluvat kahvihuoneen muihin osastoihin. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämiseen, voit pyytää sitä neuvonnasta. Valitse kysymyksellesi mahdollisimman kuvaava otsikko! Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 30 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Iltalypsy

Mitä tuo Suomen Keskustan harjoittama hallituksen iltalypsy tarkoittaa?--Kruununoksa (keskustelu) 21. syyskuuta 2013 kello 13.38 (EEST)

En ole seurannut mistä nyt juuri on kyse, mutta eikös tuo kielikuva tarkoita yleisemmin sitä, että neuvottelujen viime vaiheessa tai jopa jo tehtyjen päätösten jälkeen yritetään ”heruttaa” joitakin lisämyönnytyksiä vastapuolelta. –Kotivalo (keskustelu) 21. syyskuuta 2013 kello 13.51 (EEST)

ICT-maailmassa tuolla tarkoitetaan tilannetta, kun sopimus tai hanke on lopuillaan ja yritetään "tiristää" asiakkaalta viimeisetkin hankkeeseen käytettävissä olevat eurot.Quill (keskustelu) 6. lokakuuta 2013 kello 14.19 (EEST)

Kirjoituskone ja sen tykötarpeet

Satuin saamaan omistukseeni kaksi kappaletta vanhoja mekaanisia kirjoituskoneita ja tarkoituksena olisi käyttääkin toista niistä, mutta ongelmana on että en tiedä yhtään paikkaa josta hankkia mustenauhaa. Saako sitä enää mistään? (Paikkana pääkaupunkiseutu jos asialla on jotain väliä)

--84.249.208.15 21. syyskuuta 2013 kello 22.55 (EEST)

Joihinkin sähkökoneisiin voi vielä saada nauhaa, mutta vanhoihin mekaanisiin museokoneisiin voi olla vaikeaa. Ilmeisesti kysymyksessä sellainen "kelalta-toiselle-värinauha", jossa on kaksi kelaa, joista nauha siirtyy vuorotellen toiselle ja toiselle - vai? Sellanen "kangasrimpsu", joka on kostutettu musteeseen?

Onko sulla edes yhtä kuivahtanutta nauhaa siihen koneeseen, josta löytyis nauhan tyyppi? Tai löytyykö koneen kyljestä koneen tyyppi? Sitten vaan kuuklaamaan. Jos ei löydy mitään, yritä löytää samanlevyinen nauha, jonka voit kelata alkuperäisille keloille. Jos ei tämäkään onnistu, yritä kostuttaa jollakin "leimasinmusteella" vanha nauha, jos se ei ole vielä ihan puhkikulunut. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. syyskuuta 2013 kello 23.21 (EEST)

Kirjoituskoneen värinauha. --J (keskustelu) 22. syyskuuta 2013 kello 15.20 (EEST)

Nauha on tosiaan yhä koneessa kiinni, ei muuta kuin lukemaan siis. --84.249.208.15 23. syyskuuta 2013 kello 21.26 (EEST)

Suomalaisen Kirjakaupan verkkosivuilta löytyi [1], tosin pelkästään mustana.Quill (keskustelu) 8. lokakuuta 2013 kello 00.02 (EEST)

Jouluaatto maailmansotien aikana

Miten jouluaattoa kunnioitettiin ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikoina ja millaisia taisteluita silloin käytiin ja mikä oli niistä verisin (eli minkä sotavuoden jouluaattona kaatui eniten sotilaita ja missä)?--Kruununoksa (keskustelu) 23. syyskuuta 2013 kello 18.52 (EEST)

Omistamassani Merkurius-kerholta saamassani kirjassa, joka käsittelee ensimmäistä maailmansotaa sanotaan seuraavasti:

"Jouluaattona 1914 sotilaat länsirintaman molemmin puolin tervehtivät toisiaan toverillisesti joululauluin. Seuraavana päivänä joukot kahdella kolmasosalla rintamaa pitivät yllä tulitaukoa. Kaikki ammunta lakkasi ja pidettiin jumalanpalveluksia. Muutamat sotilaat ylittivät ei-kenenkään maan puhellakseen vihollisensa kanssa ja vaihtaakseen savukkeita ja muita pieniä lahjoja. Belgiassa, Ploegsteert-metsää vastapäätä leperistä etelään, pelattiin jalkapallo-ottelu saksalaisen Kuninkaallisen Sachsenin rykmentin ja skottilaisen Seaforth Highlandereiden kesken. Saksalaiset voittivat ottelun 3 - 2. Paikoitellen aselepo kesti jopa viikon, mutta vuotta myöhemmin molemmin puolin vartiomiesten käskettiin ampua jokainen, joka yritti toistaa esityksen". Lisäksi Lontoon territoriaalijoukkojen kaikki sotilaat saivat jouluksi 1914 lahjaksi jouluvanukkaan. Muut sotilaat saivat lahjoja, kuningas Yrjö V:n tyttären, prinsessa Maryn nimissä.

Toisessa maailmansodassa jouluaattoa tuskin kunnioitettiin paljon yhtään omasta mielestäni. Jatkokysymykseen, mikä oli verisin jouluaatto toisessa maailmansodassa taisi olla joko Moskovan taistelun jouluaatto vuonna 1941, Stalingradin taistelun jouluaatto vuonna 1942 tai japanilaisten hyökkäysten jouluaattoja vuosina 1941-42.--62.72.230.103 1. lokakuuta 2013 kello 21.24 (EEST)

Wikibotti mallintamaan vuorovaikutusta

Minua on jo jonkin aikaa kiehtonut ajatus, että botin avulla voisi mallintaa inhimillistä vuorovaikutusta. Tällä hetkellä ideana on, että tekisin pywikibotilla[2] botin, joka pistäisi mallineet keskustelemaan keskenään ja tuottamaan toisilleen vastauksia määrätyin väliajoin (yksilöllinen kullekin mallinteelle, tähän vaikuttaisi myös syötteen pituus ja "kirjoitusaika" (sadasosasekuntia per merkki)). Esimerkiksi minulla voisi olla seuraavanlainen malline A omassa wikissäni:

{{#switch: {{{1}}}
 | Miten menee? = Mitäs tässä, kurjuutta kummempaa :)
 | mitä oot puuhaillut = Kaikenlaista. Tässä monenlaisia projekteja käynnissä, oon vähän innostunut :)
 | onko kaikki ok = Joo on ihan ok, ihan hyvin menee.
 | kauhea stressi = Miksi?
 | Sori, putosin kärryiltä.
}}

Ja toisaalta malline B:

{{#switch: {{{1}}}
 | Mitäs tässä, kurjuutta kummempaa :) = No ei kai nyt niin kurjaa ole.
 | Joo on ihan ok, ihan hyvin menee. = Kiva kuulla.
 | Miksi? = Ahdistaa, kun töissä on kiirettä.
 | Hei, mä en enää tajua mistä me puhutaan.
}}

Seuraava haaste on, että miten tähän saisi rakennettua lähimuistia siitä, mistä on juuri puhuttu vähän aikaa sitten. Botti voisi ehkä kerätä keskustelun sanoja johonkin omaan arrayhinsä, eli tunnistaa tiettyjä sanoja ja luokitella niitä avainsanojen alle. Sitten jos jompi kumpi malline putoaisi kärryiltä, botti voisi hakea lähimuistista jonkin puheenaiheen, josta keskustelu lähtisi taas liikkeelle.

Sitten toisaalta tähän pitäisi tehdä alamallineita liittyen erilaisiin puheenaiheisiin. Bottiin täytyisi rakentaa jonkinlainen "tulkki" ("kulttuurinen viitekehys" ohjelmallisessa muodossa), joka estäisi "kärryiltä putoamisen". Bottiinhan voisi ohjelmoida jotain regex-tyyppistä[3] tunnistusta noita tilanteita varten. Esim. A: "putosin kärryiltä" --> botti prosessoi, antaa puheenaiheen joka A:lle "tulee seuraavaksi mieleen".

Tää voisi olla aikas mielenkiintoinen projekti joka avautuu moneen suuntaan, ja kaupallisiakin käyttötarkoituksia löytyisi varmasti pilvin pimein; esim. erilaisten neuvontapalveluiden automatisointi tai "innovaatiobotti" yritykselle, jonka kanssa työntekijä voisi keskustella jäsentääkseen omaa ideaansa ennen kuin esittää sitä laajemmalti. Wiki-alustassa hyötynähän on, että tietokannan laajentaminen on suhteellisen helppoa, käyttöoikeuksien hallinta toimii suuremmallekin ihmismäärälle (esim. firman työntekijöillä pääsy) eikä bottia tarvitse sitä varten ohjelmoida uudestaan. Olen kokeillut jotain chatterbotteja[4] tähän, ne on vaan tosi vaikeita käyttää eivätkä laajennu mihinkään helposti (AFAIK).

Toki voisi olla mahdollista, että botin koodikin olisi kirjattu wikiin, ja botti hakisi päivitetyn koodin itselleen joka suorituskerralla (tai paremminkin "kantabotti" luo alabotin ja käynnistää sen). --avanninen (keskustelu) 28. syyskuuta 2013 kello 09.34 (EEST)

Samalla logiikalla voisi tehdä malline-botin, johon tallentaisi omat vastauksensa ja joka jatkaisi sujuvasti keskustelua jälkipolvien kanssa (toki välillä kärryiltä pudoten) :D --avanninen (keskustelu) 28. syyskuuta 2013 kello 10.13 (EEST)

Malline-botti voisi toki tallentaa keskusteluja omaan muistiarkistoonsa (sivuille Mediawikiin). Sitten se voisi sanoa tiettyjen sanojen ilmetessä: "Muistan, että keskustelimme tästä 28. syyskuuta 2013". --avanninen (keskustelu) 28. syyskuuta 2013 kello 10.22 (EEST)

Ihan kiva ajatus, mutta makes no sense whatsoever. Voit asentaa MediaWiki-ohjelmiston omalle tietokoneellesi tai jollekin palvelinkoneelle ja kokeilla toteutusta. Kannattaa kuitenkin ensin tarkistaa josko aamulääkkeet olisivat jääneet ottamatta. --Hartz (keskustelu) 28. syyskuuta 2013 kello 10.25 (EEST)

Joo, eihän tuo tosiaankaan liittyisi wikipedian sisällön kehittämiseen mitenkään, eikä oikein kai palvelisi edes palvelisi sitä mitenkään edes menetelmäkehityksen mielessä, sikäli kuin oikein ymmärsin.--Urjanhai (keskustelu) 28. syyskuuta 2013 kello 11.21 (EEST)

Hartz, LOL :D Ollaanpas sitä nyt nokkelia. --91.152.253.88 28. syyskuuta 2013 kello 23.30 (EEST)

Urjanhai, en mä väittänytkään että palvelisi wikipedian sisällön kehittämistä. Mietinkin tätä siltä kannalta, että miten on mahdollista mallintaa vuorovaikutusta ja kehittää eräänlaista itseoppivaa konetta. --91.152.253.88 28. syyskuuta 2013 kello 23.30 (EEST)

Niin, ja mulla on jo Mediawiki pystyssä, tässä tulee hyvää Python-harjoitusta samalla :) --91.152.253.88 28. syyskuuta 2013 kello 23.43 (EEST)

Keskustelin jo 1986 Toronton tiedekeskuksessa pitkään tietokoneohjelman kanssa, joka oli ohjelmoitu kyselemään tyypillisiä psykoterapeutin kysymyksiä. Jos se ei muuta kysyttävää keksinyt, se otti edellisestä vastauksesta jonkin uuden sanan ja kehotti: "Tell me more about [sana]" tai kysyi "How do you feel about that?" Sen kanssa olisi voinut sujuvasti jutskata sulkemisaikaan saakka. –Kotivalo (keskustelu) 28. syyskuuta 2013 kello 13.01 (EEST)

Joo, ideahan on jo ainakin 1960-luvulta, ks. en:ELIZA ja Kalle Kotipsykiatri. Ei kyllä tulisi ensiksi mieleen valita MediaWikiä tuollaisen ohjelman toteuttamiseen. GNU Emacsissakin oli komento M-x doctor (ja M-x psychoanalyze-pinhead, jolla sen sai analysoimaan omaa höpötystään). --Silvonen (keskustelu) 28. syyskuuta 2013 kello 14.43 (EEST)

Noissa tuollaisissa chatterboteissa on just se ongelma, että ne eivät opi mitään: ne toistavat juuri sen, mitä niihin on ohjelmoitu. Tuollainen wikibotti taas olisi juuri niin nokkela tai tyhmä kuin mallineet. Mallineet voi taas altistaa miljoonan ihmisen muokkauksille, jolloin voi syntyä oikeasti älykkäältä vaikuttavia koneita (kone on juuri niin älykäs kuin sen ohjelmoijat). --91.152.253.88 28. syyskuuta 2013 kello 23.30 (EEST)

Mediawiki sopii tähän tarkoitukseen erinomaisesti, koska se toimii tietyssä mielessä samalla tavoin kuin ihmisaivot: tietoja haetaan tietokannasta sieltä täältä, mallineet (ihmisaivojen analogiassa kulttuuriset tai yksilölliset toimintamallit) prosessoivat tietoa halutuilla tavoilla (kuitenkin ovat samalla helposti muokattavissa), syntyy output jolla on tietty aikaleima (vähän samaan tapaan kuin vaikka Facebook-päivityksellä). Ei tällaista ole yksinkertaisesti mahdollista koodata yksittäiseksi ohjelmaksi, koska tietomäärä kasvaa jatkuvasti ja se on ihmisten prosessoimaa ja muokkaamaa. --91.152.253.88 28. syyskuuta 2013 kello 23.39 (EEST)

en:MegalHAL "oppii". Joskus muinoin irc-kanavalle yhdistettynä tuotti paljon iloa/hämmennystä. --Harriv (keskustelu) 6. lokakuuta 2013 kello 14.27 (EEST)

Irkissä oli joskus botteja, jotka rähjäsivät ja räyhäsivät ja jatkoivat tätä jos niille vastasi. En muista enää olivatko ne miten mukautuvaisia. --Urjanhai (keskustelu) 29. lokakuuta 2013 kello 14.13 (EET)

Olen nyt hieman konseptoinut tätä konkreettisemmalla tasolla tuonne omalle mediawikilleni:[5] --avanninen (keskustelu) 29. lokakuuta 2013 kello 10.55 (EET)

Tuohonhan on helppo tehdä tarkistuksia regexillä, esim. jos viimeksi muokattu erisuuri kuin päivämäärä x informoi tästä käyttäjää ja kysy mitä tehdään (vois varmaan vielä näyttää muutoksetkin jos käyttäjä niin haluaa) (tai vaikka kirjaa sivulle tekstinpätkän data_changed/datastructure_changed ja regex tunnistaa sen ja antaa käyttäjälle input-mahdollisuuden, jne.) --avanninen (keskustelu) 29. lokakuuta 2013 kello 11.03 (EET)

Katalonian ja Skotlannin kansanäänestykset itsenäistymisestä

Ensi vuonna Katalonia ja Skotlanti järjestävät kansanäänestyksen siitä, pitäisikö alueiden julistautua itsenäiseksi tai omaksi valtioksi. Onko kummallakaan alueella mahdollisuutta itsenäistyä tulevaisuudessa?--Kruununoksa (keskustelu) 28. syyskuuta 2013 kello 21.58 (EEST)

Tulevaisuus on pitkä aika. Sen aikana voi tapahtua ihan mitä tahansa. --Otrfan (keskustelu) 28. syyskuuta 2013 kello 21.59 (EEST)

Wikipedia tulee valmiiksi? --Lax (keskustelu) 1. lokakuuta 2013 kello 17.04 (EEST)

Vaikkapa. Wikipedia on valmis, kun säätiö niin päättää. --Otrfan (keskustelu) 1. lokakuuta 2013 kello 17.07 (EEST)

ThinkPad tai joku muu kannettava?

Tarkoituksena olisi jossain vaiheessa hankkia tämän vanhan läppärin rinnalle joko uusi tai käytetty hyväkuntoinen (perus)kannettava tietokone. Olen pitkään tutkinut netistä keskusteluja, ja jotkut ovat kehunneet mm. IBM:n (nykyisen Lenovon) ThinkPad-mallin läppäreitä. Ovat kuulemma kestäviä, ja eri luokkaa, kuin ns. markettiläppärit. Käyttö itsellä olisi lähinnä vain internetin käyttöä, ja joskus ajoittain jotain tekstinkäsittelyä ja muuta vastaavaa - eli en esimerkiksi pelaile mitään sellaisia pelejä, jotka vaatisi tavattoman suuria tehoja. Yksi vaatimus olisi, että käyttöjärjestelmänä olisi Windows 7, koska Windows 8:sta en ole vakuuttunut (ainakaan vielä). Onko kellään ThinkPadia, ja jos on niin millaisia kokemuksia? Onko muita merkkejä, joita suosittelisitte? Pohdiskellen --Ville Siliämaa (keskustelu) 1. lokakuuta 2013 kello 15.28 (EEST)

Lenovon ThinkPadin ja muiden kannettavien tietokoneiden välillä ei ole valtavaa eroa. Entisellä IBM:n ThinkPad-mallistolla on vain pitkä historia yrityskäytössä. Rakenteeltaan ne ovat vankkoja, kestävästi rakennettuja ja luotettavia vermeitä -- siis myös Lenovon valmistamina. Periaatteessa niiden pitäisi kestää jatkuvaa kannettavan tietokoneen kanssa matkustamista. Dellin tietyt kannettavat tietokoneet ovat samankaltaisia. Lenovo ja Dell ovat innokkaita myymään tietokoneita yrityksille. Yrityskäyttöön tarkoitetut kannettavat eivät ole kovin edullisia. Miksi maksaa enemmän kuin perusläppäristä, kun perusläppäreissä on kuitenkin samat toiminnot? Oma kannattajakuntansa on Applen valmistamilla läppäreillä. Applen läppärit ovat kalliita. Kuitenkin ihan PC-puolella markettiläppärit ovat ok -- ne ovat kuluttajakäyttöön suunniteltuja. Akunkesto ei ole välttämättä kovin hyvä ja ne eivät ole niin kestävästi rakennettuja -- minulla markettiläppärit ovat kestäneet juna-, auto- ja lentokonematkustusta hienosti. Nykyään kaikissa kannettavissa tietokoneissa on aivan riittävästi tehoa... akunkesto lienee nykyään ihmisille tärkeämpää. Markettiläppäreitä saa 270-350 eurolla. Tällä hetkellä läppäreitä vielä saanee Windows 7 -käyttöjärjestelmällä, mutta Windows 8 on omien käyttökokemusteni mukaan erilainen mutta oikein hyvä. Windows 8 jakaa mielipiteitä, mutta lienee selvää, että tulevina vuosina lähes kaikilla on käytössään kyseinen käyttöjärjestelmä -- alku vain on tahmeaa kun Windows 8 on uudenlainen. --Hartz (keskustelu) 2. lokakuuta 2013 kello 13.40 (EEST)

Minulla on kokemusta useammastakin käytettynä ostamastani yrityskäytössä olleesta Thinkpadista. Niitähän on nyt saatavilla juuri Windows 7:lla. Jos on käytössä summa xxx euroa, valitsisin mieluummin laatukoneen käytettynä kuin uuden markettikoneen. Jos käyttö on aika satunnaista, ei kannata tietysti uhrata 1000 euroa. Windows 7 on pätevä vielä monta vuotta, monillahan on xp-koneitakin ja hyvin toimii. Vistan voi ohittaa molemmilta puolilta. --Mozabacka (keskustelu) 2. lokakuuta 2013 kello 14.02 (EEST)

Tuli vielä mieleen sellainen yksityiskohta, että Thinkpadithan on vähän niin kuin tietokoneiden traktoreita: karun näköisiä mutta kestäviä ja tehokkaita. Eli jos pitää saada muotikahvilaan edustava kone, silloin Thinkpad ei ole oikea valinta ;p --Mozabacka (keskustelu) 2. lokakuuta 2013 kello 14.40 (EEST)

Ainakin yhdessä paikallisessa tietokoneliikkeessä noita käytettyjä ThinkPadeja näyttäs olevan tarjolla 200-400 euron paikkeilla, jossa olisi mukana Windows 7 -käyttöjärjestelmä. Markettiläppäreistä kuulee ajoittain aina ikäviä juttuja, että joutuvat huoltoon melko pian oston jälkeen - toki aina niin yksilöllisiä tapauksia. Totta sekin, että ulkonäöltään nuo eivät ole mitään parhaimman näköisiä, mutta kestävyys ja tehokkuus varmasti voittavat sen seikan =) Pitääpä tutkailla vaihtoehtoja, ja sitten tehdä ostopäätöksiä, kun varmistuu millaisen vermeen haluaa. Terv. --Ville Siliämaa (keskustelu) 2. lokakuuta 2013 kello 14.53 (EEST)

Kokemusta on yhden käytetyn IBM:n ThinkPadin ostosta (entinen yrityskone). Se toimi hyvin ja kesti aikansa, hankintahetkellä akussakin oli puhtia, kone oli perheenjäsenen käytössä ja siitä taisi lopulta hajota jotain virtalähteeseen liittyvää. -Omana matkakoneena on alkuvuodesta ihan tahallaan ostettu Lenovo, joka ei ole ollenkaan karun näköinen vaan yksinkertaisen tyylikäs ja siinä on erillinen numeronäppäimistö. Vaikuttaa tukevan tuntuiselta. Pääasiassa käytän kuitenkin pöytäkonetta. -Jos työsuhteeni kestää kauemmin kuin nykyinen työ-pöytäkoneeni, on korvaava kone Lenovo. - Uuden läppärin ostaminen jollain muulla kuin Win8:lla ei onnistu varmaan enää kauaa. Ei se paha systeemi ole, aikansa vie opettelu. Elämä kyllä helpottuu, kun ei tarvitse käytää sekaisin kolmea Win-käyttistä vaan ainoastaan kahta. -Htm (keskustelu) 3. lokakuuta 2013 kello 02.07 (EEST)

Linux-käyttäjänä jo vuodesta 2005 pakko kommentoida. Kyllä muitakin on, joskin hinnat aika suolaisia tavalliselle pulliaiselle. Mac on tietenkin aina Mac, mutta kyllä natiiveja Linux-koneitakin on.. Kotiviihdekäyttöön 1 600€ on kylläkin julmettu hinta. [6] No, tavaratalon peruskone ja sille ihan varmuuden vuoksi tehdä Win-systeemin palautuslevyt, joita eivät kaikki valmistajat enää toimita koneen mukana. sitten itselle sopiva Linux-distro sisään ja virusvapaa tietokone-elämä voi alkaa. Niin, Linux-puolella ei viruksia ja muita tietoturvamurheita juuri tunneta. Yksi syy on järjestelmän avoimuus. Siinä missä Win-systeemissä tietoturvapäivityksiä joutuu odottamaan joskus kuukausiakin, avoimessa järjestelmässä joku intoutuneempi harrastaja korjaa sen päivissä ja laittaa jakeluun. Toinen syy on se että Linux ei ole suuren yleisön suosiossa. Eli ei maksa vaivaa edes tehdä viruksia moiselle. Toinen asia on sitten huijaussivut.. Niiden osalta ei mikään auta, jos käyttäjän järki ei riitä kertomaan milloin pankkitunnusten kyselijällä ei ole puhtaat jauhot pussissa. --EsaL-74 (keskustelu) 4. lokakuuta 2013 kello 22.42 (EEST)

Onko kissa narsisti?

Jos kissa olisi ihminen, niin olisiko se narsistinen luonne? Ensin sillä on kauhea hätä, että avaa ikkuna ja ota verho pois edestä. Kun sitten teen niin kuin toivotaan, se katselee hetken ikkunasta ulos ja menee sitten pois. Ja pienen ajan päästä sama uudestaan. Jos tätä rinnastaisi ihmisten maailmaan, niin mieleen tulisivat Tabe Slioor ja Dorian Grayn muotokuva.--Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2013 kello 15.55 (EEST)

Pidän lähtökohtaisesti kysymyksenasettelua vähän kummallisena. Miksi yrittää hakea kovin paljoa ihmisten käyttäytymismalleja ja luonteenpiirteitä kissan tapaisista eläimistä? Ihmiset yrittävät "inhimillistää" joskus vähän liikaa lemmikkieläimiä. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. lokakuuta 2013 kello 20.35 (EEST)

Vastasin oikeastaan jo itse alla. Loppujen lopuksi teoria, että ihmisillä ja eläimillä, olisikin jotain suurta eroa (niin kuin Descartes esitti, vertaa Antonio Damasio: Descartesin virhe) lienee se vanhentunut teoria, ja todellisuudessa eläimillä on ihan samanlainen tuntemiskyky, vain älyä voi olla vähän vähemmän tai se kohdistuu eri asioihin. Tietysti yhtäläisyydet eivät mene yksi yhteen, mutta siinähän se vitsi juuri onkin, että syntyy hyvin samannäköisiä ilmiöitä vaikka ne eivät todellisuudessa olisikaan aivan tai edes ollenkaan samoja.--Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2013 kello 21.50 (EEST)

Tuntemiskykyä on varmastikin, mutta kissan lajityypillistä käyttäytymistä pitäisin vähäsen erilaisena kuin ihmisen vastaavaa. Ihminen on kuiteskin aikas erilainen laumaelikko, joten narsismista puhuminen kissan kohdalla kuulostaa oudolta. Pitäisin narsismia laumaelukan käyttäytymisen _poikkeamana_, joten on vähän outoa pitää kaikkia kissoja narsistisina, vaikka toki sellaisenkin logiikan voi jotenkin rakentaa. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. lokakuuta 2013 kello 22.19 (EEST)

Eihän se oikeasti olekaan narsisti vaan ainoastaan saattaa muistuttaa käytökseltään narsistista ihmistä, vaikka oikeasti haluaa vain leikkiä. Eli silläkin on tunteet ja se ilmaisee niitä, mutta hassusti tämä tunneilmaisu muistuttaa jotain ihmisen kokonaan toista alkuperää olevaa trunneilmaisua ja on sen takia vitsikäs.--Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2013 kello 22.29 (EEST)

Tai siis oikeastaanhan kysymys on turha, koska sarjakuvassa Nanna tämä on jo todistettu kuvaamalla kissojen lajityypillistä käyttäytymistä ihmishahmossa. Eli kun Ritu lukee sanomalehteä, niin Misse (ihmishahmossa) asettuu makaamaan sanomalehden päälle niin kuin ei mitään, ja samalla tavoin on kuvattu lukuisia muita kissan tyypillisiä käyttäytymistapoja. Ja siinähän tosiaan kissahahmo Misse ja hänen tyttöystävänsä (mikä se ennustajakissa nyt olikaan nimeltään) näyttäytyvät juuri tämänluonteisina (vaikka toki samalla kiltteinä ja herttaisina, niin kuin kissatkin).--Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2013 kello 19.03 (EEST)

En tunne sarjakuvaa, mutta oikean kissan käyttäytyminen on evoluution tulosta, ja ollut hyödyllinen syntyoloissa, vaikka kotikissan käytös saa ihmisen välillä hämmennyksiin. Ihminen taas jolla on narsistinen luonnehäiriö, on kokenut jossain vaiheessa varhaislapsuudessaan vakavan trauman, henkisen hylkäämisen tai huomion puutteen. Äidin syyksi kaikki yleensä menee, niin kai tässäkin. Ihmisestä tulee huomionhakuinen, hän elää toisten huomion varassa ja kärsii ellei sitä saa. Toisaalta muut kärsivät tästä huomion hausta ja tarpeesta olla keskipiste. Kissa ei pyri johtajaksi, mutta narsistisen ihmisen on vaikea olla kakkonen, hän pyrkii kaikin keinoin (siis: kaikin keinoin) ykköseksi. Olisivat säälittäviä otuksia elleivät olisi niin vaarallisia ympäristölleen. Viime vuosina ihmisten narismista on kirjoitettu hyvin paljon julkisuudessa. --KoTe (keskustelu) 1. lokakuuta 2013 kello 20.19 (EEST)

Kissan käytöshän on juuri lajityypillistä, mutta saattaa tuoda mieleen tietyntyyppisen ihmisen tietyntyyppisessä tilanteessa, samoin kuin koira käyttäytyessään lajityypillisesti voi tuoda mieleen tietyntyyppisen ihmisen tietyntyyppisessä tilanteessa (vertaa Karvinen ja Osku), niin kuin myös lehmä, sonni, porsas, sika, emakko, karju, apina, kana, kukko tai lukuisat muut eri eläinlajit.--Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2013 kello 21.50 (EEST)

Ja tietysti elämä sisätiloissa voi vielä olla kissalle tylsää, niin että se kaipaa huomiota ja sen kanssa pitääkin leikkiä. Luontoahan edustavat sisätiloissa vain korkeuserot ja muut tilasuhteet (hyppy kaapin päälle katonrajaan, tai vetäytyminen miellyttävän turvalliseen koloon sängyn alle - sängyn alta leikkisästi tassullaan pösäyttelevän kissan ihmisvastine kai on kuvattu Veikko Huovisen tarinassa "Jutta Grahnin mies"), luonnonelementit kuten multa ja kukkaset kukkapurkissa, tai ikkunasta eri aisteilla aistittavissa olevat asiat, tai muut elävät olennot, kuten ihmiset ja kärpäset ikkunan tällä puolen ja linnut ja ihmiset ikkunan tuolla puolen.--Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2013 kello 22.15 (EEST)

Kissa saalistaa vaanimalla rauhallisesti, se ei juokse saaliinsa perässä. Se asettuu hiirenkolon suulle ja odottaa niin kauan, kunnes hiiri tulee ulos ja nappaa saaliin. Ihmisiin se soveltaa menetelmää esimerkiksi väijymällä sängyn alla, ja kun päiväpeitettä levittävän ihmisen varpaat pilkistävät peitteen reunan alta, se käy varpaiden kimppuun. Tai yllättää nojatuolissa istuvan omistajansa hyppäämällä kiinni niskatukkaan. Kissa viihtyy yläilmoissa kirjahyllyn päällä petunian lehtien kätköissä ja tarkkailee ympäristöään, se ei pidä avonaisista paikoista. - Sanotaan että koiralla on isäntä ja kissalla on henkilökuntaa. Kai palvelusväkeä saa hiukan höykyttää? -Htm (keskustelu) 2. lokakuuta 2013 kello 19.54 (EEST)

”Minä pidän sioista. Koirat katsovat meitä ylöspäin, kissat puolestaan alaspäin. Siat pitävät meitä samanarvoisina.” – Winston Churchill. (Tosin hemmoteltu koirakin voi pitää ihmisiä palvelusväkenään.) --Silvonen (keskustelu) 3. lokakuuta 2013 kello 07.02 (EEST)

Kansainvälinen vesialue

ru:Территориальные_воды Siis mun juridinen kielitaito ei tähän riitä. Osaako joku jelppiä? Artikkeli Prirazlomnaja ja sen viimeiset muutokset. Tiedän että tulkintoja on erilaisia. --Höyhens (keskustelu) 3. lokakuuta 2013 kello 02.45 (EEST)

Hmm. Suimen kielellä iw-linkin tuon ru-artikkelin takana on Aluevesi, englannin kielellä [[en: Territorial waters}]. Monessa muussakin toistuu tuon Territorial-sanan vastine. Koska en ymmärrä venäjää edes sen vertaa että voisin tuon artikkelin (nimen) translitteroida, en voi selvittää, mistä siinä puhutaan. Olisi kuitenkin toisille helpompaa jos kertoisit tarkemmin, mistä on kyse. No, sekä aluevesi, ja nuo iw-artikkelit, joiden nimestä voin jotain päätellä, käsittelevät enempikin niitä merialueita jotka ovat jonkun vation aluetta, ei siis "kansainvälisiä vesialueita." Eli ??? --EsaL-74 (keskustelu) 4. lokakuuta 2013 kello 21.56 (EEST)

Muokkaamastani em. artikkelista on jo asiaa ymmärtävämpi poistanut lähdepyynnön, joka johtui siitä etten ymmärtänyt tarkoitetaanko sekä kansainvälisellä vesialueella että aluevedellä suomen ja venäjän kielissä samaa asiaa. Nähtävästi sitten tarkoitetaan. --Höyhens (keskustelu) 6. lokakuuta 2013 kello 22.26 (EEST)

Dynaamisista IP-osoitteista kysymys

Kuinka kauan sama ns. dynaaminen IP-osoite voi pysyä samana? Panin nimittäin eilen merkille, että kotiASDL-liittymäni IP-osoite on pysynyt jo yli pari vuotta muuttumattomana. --Yooshimen_fin (keskustelu) 3. lokakuuta 2013 kello 20.14 (EEST)

Riippuu täysin palveluntarjoajasta. Voi olla ettei käytännössä muutu koskaan (niin kauan kuin on samat laitteet käytössä), tai sitten voi muuttua jokaisella yhteydenottokerralla. --Harriv (keskustelu) 3. lokakuuta 2013 kello 20.21 (EEST)

Siis ADSL... No. Oletan että sinulla on ulkoinen päätelaite joka on päällä aina, vaikka tietokone(et) eivät olisikaan. Se osoite on sen päätelaitteen osoite. Päätelaitteen takana on sitten oma NAT-osoitteisto. (10.x.x.x tai 192.x.x.x useimmiten) Eli niin kauan kun päätelaite on päällä, ei ulkoinen osoite tietenkään muutu. Sitten on palveuntuottajasta kiinni miten se käsittelee osoitteita jos päätelaite välillä poistuu verkosta (siis virta pois tai laitteen resetointi. (eri asia kuin web-selainhallinnasta tehty uudelleenkäynnistys)). Toinen palveluntuottaja unohtaa tunnuksen heti. Toinen säilyttää sitä määrätyn ajan varattuna päätelaitteen MAC-tunnukselle. --EsaL-74 (keskustelu) 4. lokakuuta 2013 kello 22.09 (EEST)

Puhelinpistokkeessa olevasta sovitinpalikasta tulee piuha modeemiin, josta on kiinteä yhteys yhteen kannettavaan ja langaton yhteys kahteen muuhun kannettavaan (mm. omaani) Modeemi ei ole päällä kuin päivisin ja kaikki kolme tietokonetta näkyvät ulospäin samalla IP-osoitteella. Ja Sonera on tosiaankin palveluntarjoajana, koska muilla operaattoreilla ei olle saatavilla kiinteää yhteyttä täole alueelle. Kiitos vastauksista~ --Yooshimen_fin (keskustelu) 8. lokakuuta 2013 kello 23.37 (EEST)

F1/kuljettaja auttamaan toista onnettomuuden jälkeen?

Milloin viimeksi on käynyt niin, että kuljettaja on pysäyttänyt ja mennyt auttamaan ulosajanutta kuljettajaa? Onko esimerkiksi Niki Laudan onnettomuuden jälkeen käynyt näin?--LCHawk (keskustelu) 6. lokakuuta 2013 kello 11.57 (EEST)

Ainakin 1992 Senna auttoi Comasia aika-ajoissa:Youtube. En kyllä tiedä, että onko moinen nykyään enää sallittua. --Otrfan (keskustelu) 6. lokakuuta 2013 kello 12.20 (EEST)

YouTube-tilin poistaminen.

Miten pystyisi poistamaan YouTube-tilin? --Unskilla on asiaa. (keskustelu) 8. lokakuuta 2013 kello 21.52 (EEST)

Täällä on hyvä ohje: How to Delete a YouTube Account. Eli YouTube-tilisi on yhdistetty Google-tiliisi. Et voi poistaa YouTube-tiliäsi, mutta voit poistaa YouTube-kanavasi, jos sinulla sellainen on. --Stryn (keskustelu) 8. lokakuuta 2013 kello 22.10 (EEST)

Parista elokuvasta

Mikä olikaan sen englanninkielisen, en muista minkä maalaisen elokuvan nimi, jossa pikkupoika kasvaa hetkessä mieheksi mutta lopussa palaa pojaksi? Entä sen suomalaisen, joka alkaa sillä, että ravintolassa tyyppi puhuu pesäpallosta ja somaleista ja ravintolan työntekijä luulee hänen tarkoittavan somalien pahoinpitelyä ? Olisin todella kiitollinen vastauksista. Vaikka toiseenkin  –Kommentin jätti 193.209.10.20 (keskustelu) 10. lokakuuta 2013 kello 21.24 (EEST)

Vastausyritys ensimmäiseen: jos tarkoitat sitä missä poika kasvaa kovasti nuoren Tom Hanksin näköiseksi, kyseessä on Big - isoksi yhdessä yössä vuodelta 1988. –Kotivalo (keskustelu) 11. lokakuuta 2013 kello 10.13 (EEST)

Tuo suomalainen elokuva puolestaan on Vieraalla maalla. --PtG (keskustelu) 11. lokakuuta 2013 kello 10.36 (EEST)

Tiedon oikeellisuuden tarkistus

Hei, Onko tosiaankin niin että Wikipediaan kirjautunut voi sinne kirjottaa mitä hyvänsä väärää tietoa!? Sitten kun tuollaisesta väärästä tiedosta vierailija huomauttaa, tulee vastineeksi vain moite! Arvostukseni tätä "tietolähdettä" kohtaan rapisi kyllä melkoisesti!! –Kommentin jätti 91.157.108.146 (keskustelu – muokkaukset)

Tämän ip-osoitteen ainoa muokkaus oli artikkeliin CPI lisäämä huomautus [7], Kyllä, wikipediaan voi kuka tahansa lisätä tekstiä kirjautuneena tai kirjautumatta, mutta ei esimerkiksi huomautuksia keskelle leipätekstiä kuten "(Eiköhän tämä olisi syytä korjata?)"--IA (keskustelu) 10. lokakuuta 2013 kello 21.47 (EEST)

Sitä vartenhan meillä on korjausmallineet (tämä lähinnä FYI:ksi IP:lle) (: --Yooshimen_fin (keskustelu) 10. lokakuuta 2013 kello 23.41 (EEST)

Vielä pientä suomi-wiki-suomi-selvennystä satunnaiselle vierailijalle: ip-osoite tarkoittaa kirjautumatonta käyttäjää, joka näkyy nimimerkin sijasta vain numeroiden ja pisteiden sarjana. Korjausmallineet tarkoittavat vakioituja tapoja huomauttaa artikkelien puutteista ja virheistä, ne löytyvät kun tekee hakukentässä haun Luokka:Ongelmamallineet. FYI tarkoittaa For Your Information eli suomeksi tiedoksi. –Kotivalo (keskustelu) 11. lokakuuta 2013 kello 10.22 (EEST)

Hyvä huomio, tuota FYI:tä en olisi itsekään heti älynnyt, vaikka IP onkin tuttu lyhenne.--Urjanhai (keskustelu) 11. lokakuuta 2013 kello 10.37 (EEST)

Yleisessä kielenkäytössä olisi syytä välttää englanninkielisten (netti)fraasien ja erityisesti niiden lyhenteiden käyttöä. Tulkitsin tuon FYI:n voimakkaaksi, huutaen esitetyksi paheksunnaksi. Eräs käyttäjä viljelee lyhenne tms., joka tarkoittaa "tai muuta sellaista". Jossain vaiheessa tajusin että hän haluaakin esitellä englannin taitoaan, ja lyhenne on ilmeisesti avattuna "that means to say", joka on suomeksi "toisin sanoen". Pitää lähteä siitä, että kaikki eivät ole kolmekymppisiä englannintaitoisia, eikä sitä paitsi vanhempikaan väki vaikka olisi englannintaitoisia, ole vihkiytynyt nettislangiin. Ja kun tämä kaiken lisäksi kuitenkin on suomenkielinen Wikipedia. --Abc10 (keskustelu) 11. lokakuuta 2013 kello 13.18 (EEST)

Poikkeus "sääntöön"" --Yooshimen_fin (keskustelu) 11. lokakuuta 2013 kello 14.05 (EEST)

Tälläkin varmaan halusit viestiä jotakin, ehkä jopa minulle, mutta täällä vastanottopäässä asia jäi ymmärtämättä. Ehkä ei ollut edes tärkeä. Tällä kertaa olen kyllä Wiion kanssa täysin samaa mieltä. --Abc10 (keskustelu) 11. lokakuuta 2013 kello 14.12 (EEST)

"Yleisessä kielenkäytössä olisi syytä välttää englanninkielisten (netti)fraasien ja erityisesti niiden lyhenteiden käyttöä." Viittasin tuohon lauseeseen sillä, että joskus sitä vain kirjoittaa asiat mahdollisimman lyhyesti ja (epä)ytimekkäästi --Yooshimen_fin (keskustelu) 11. lokakuuta 2013 kello 14.26 (EEST)

No, ehkäpä siitä muodostuu tasapaino, jos taas jotkut toiset ottavat tavakseen viljellä arkaaisia murreilmaisuja ("ristus, mihina mun tanttu ja rasat on?", "hummeeti sassaroi", "toikim pois, sano Harju kirkkoo" jne.--Urjanhai (keskustelu) 11. lokakuuta 2013 kello 14.47 (EEST)

Että kun kaikki puhuvat toistensa ohi, asiat kääntyvät parhaiten päin? --Abc10 (keskustelu) 11. lokakuuta 2013 kello 15.39 (EEST)

Vielä lisäselvennykseksi: Oikeastaanhan tässä oli kysymys vain siitä, että artikkeleissa olevista virheistä saa ja pitääkin huomauttaa, mutta huomautuksia ei ole tarkoitus kirjoittaa artikkelin tekstin sekaan sellaisenaan, vaan ne kuuluu kirjoittaa joko artikkelin keskustelusivulle (siirsin nyt tuon kommentin sinne malliksi) tai sitten voisi sijoittaa ongelmamallineita kuten lähdepyyntöjä, siis ^lähde? (tämä saadaan aikaan kirjoittamalla ao. kohtaan tekstissä merkintä: {{Lähde}}) tms. artikkelin tekstiin. Näistä kommentin kirjoittaminen artikkelin keskustelusivulle voi olla helpompi, jos nuo mallineet eivät ole ennestään tuttuja. Tai sitten voi rohkeasti muokata tekstiä poistamalla, lisäämällä tai muuttamalla jotakin ja ilmoittamalla perustelut muokkausyhteeenvedossa.--Urjanhai (keskustelu) 11. lokakuuta 2013 kello 10.37 (EEST)

Ja noin yleisesti: vaikka wikipedia onkin itseään korjaava, so. artikkeleissa olevia virheitä pyritään jatkuvasti korjaamaan, niin tosiasia on, että mikä tahansa tieto, mitä wikipediassa on, voi yhtä hyvin olla myös virheellistä, ja jhoskus virheellinen tieto voi roikkua jopa vuosikausia. Ja tämä tulee jokaisen wikipediaa käyttävän ymmärtää. Melko harvoin (vaikka sitäkin sattuu) kyseessä on vandalismi eli tahallinen väärän tiedon lisääminen. Hyvin yleistä sen sijaan on, että virheitä sattuu muuten: tieto kopioidaan lähteestä väärin, tiedon lisääjä on on ymmärtänyt tai muistanut lähteessä olevan tiedon väärin, lähteessä oleva tieto on vanhentunut tai itse lähteessä on virhe tai väärinymmärys tai epätarkkuus. Siksi, jos oikeasti etsii jotain kriittistä tietoa, wikipedia voi parhaimmillaankin olla vain tie lähteille. - Ja silloinkin vastuu siitä, onko klähteet wikipedian artikkeliin valikoitu ollenkaan oikein tai kattavasti, jää kokonaan lukijalle. - Mutta nämä varaukset huomioonottaen wikipedia on kyllä ihan hyödylölinen, kun vain muistaa, että se ei ole mitään jumalansanaa, vaan kirjoittajissa on (ihan oikeasti) mm. 10-16 -vuotiaita koululaisia siinä missä tietokirjoja julkaisseita, yliopistossa töissä olevia tohtoreita ja kaikkia mahdollisia tältä väliltä (itse olen tältä väliltä).--Urjanhai (keskustelu) 11. lokakuuta 2013 kello 10.46 (EEST)

Olisiko mahdollista?

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta)#Olisiko mahdollista?--Urjanhai (keskustelu) 11. lokakuuta 2013 kello 22.25 (EEST)

Lajitunnistus

Hmm, tyhjensin taannoin muovisen vadin jossa oli ollut kaupan porkkanoita ja nauriita noin kolmen viikon ajan ja siellä pohjalla oli neljä pari-kolmemilliä pitkiä ja millin halkaisijaltaan olevia riisinjyvän/siemenen näköisiä ruskeita kuoria. Päältäpäin katsottuna nuo näyttivät umpinaisilta (tms. ei siltä, että niistä olisi tullut mitään ulos), mutta halkaistaessa ne olivat tyhjiä ja ne halkesivat nätisti ihan kynnellä painaessa. Onkos mitään ideaa tällä kuvauksella mistä noissa on kyse? --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2013 kello 13.40 (EEST)

Välimeren täydellinen eristäminen toisessa maailmansodassa

Olisiko seuraava skenaario voinut tapahtua oikeasti toisen maailmansodan aikana?

Saksa olisi heti Ranskan antautumisen jälkeen vallannut Ranskan eteläosat ja toteuttanut Operaatio Isabellan eli vallannut Espanjan ja Portugalin, sekä toteuttanut yhdessä Italian kanssa Operaatio Felixin ja Operaatio Herkulesin eli vallannut Gibraltarin salmen ja Maltan saaret eristäen näin täydellisesti koko Välimeren ja estänyt liittoutuneiden alusten pääsyn Gibraltarin kautta. Jugoslavia ja Kreikka olisi myöhemmin vallattu normaalisti. Näin saksan ja italian ilmavoimat olisivat upottaneet kaikki liittoutuneiden alukset Välimerellä ja Rommel olisi saanut enemmän lisäjoukkoja Pohjois-Afrikkaan ja kukaties voittanut El Alameinin taistelun ja saanut vallattua Egyptin. Tämän jälkeen Rommelin joukot olisivat edenneet Israelin, Libanonin ja Turkin kautta Georgiaan avustamaan saksalaisia joukkoja itärintamalla. Olisiko tämä ollut edes teoriassa mahdollista?--62.72.230.103 13. lokakuuta 2013 kello 19.00 (EEST)

Jos kukaan ei olisi ampunut takaisin. Ihan mahdotonta jossitella tuollaisella. --Otrfan (keskustelu) 13. lokakuuta 2013 kello 22.37 (EEST)

Toiseen maailmansotaan osallistumattomien maiden asevoimien suuruudet?

Miten isoja olivat eurooppalaisten toiseen maailmansotaan osallistumattomien maiden asevoimat (esim. Ruotsi, Espanija, Portugali, Sveitsi jne.) toisen maailmansodan aikaan? Miten niiden määrä muuttui?--LCHawk (keskustelu) 14. lokakuuta 2013 kello 19.43 (EEST)

Lentotukialusten väliset taistelut toisen maailmansodan jälkeen?

Onko käyty lentotukialusten välisiä taisteluita toisen maailmansodan jälkeen? Jos on, niin missä ja ketkä olivat osapuolia?--LCHawk (keskustelu) 14. lokakuuta 2013 kello 20.05 (EEST)

En ole asiantuntija, mutta Falklandin sodassa oltiin lähellä tuollaista tilannetta. Argentiinan ARA Veinticinco de Mayo (V-2) palasi kuitenkin turvaan kotisatamaan. Lentotukialuksen uppoaminen taitaa tulla tolkuttoman kalliiksi... --Silvonen (keskustelu) 14. lokakuuta 2013 kello 20.38 (EEST)

Miksi en voi asettaa haluamaani äänitiedostoa soittoääneksi

Ostin Samsung GT-S5610 -puhelimen ja kohtasin seuraavan ongelman: en pysty valitsemaan mitä tahansa muistikorttini äänitiedostoa soittoääneksi. Useimpien kappaleiden kohdalla näkyy Aseta ja Jaa -kohdat harmaina, eli niitä ei voi käyttää. En ole löytäny tminkäänlaisia eroavaisuuksia "sallittujen" ja "ei-sallittujen" äänten välillä, kappaleet ovat niin eri- kuin samanpituisiakin ja kaikki MP3:sia. --87.95.103.138 17. lokakuuta 2013 kello 12.30 (EEST)

Systematic Evolution of Ligands by Exponential Enrichment (SELEX)

Onko kenellekään tuttu aihe? Itse en oikein ymmärrä aihetta, mutta ilmeisesti näillä kokeilla voidaan vahvistaa, että biologiassa informaatiota voidaan tuottaa (vai olikohan liikuttaa?) ilman älyllistä olentoa. Aihe tuli esille Atheist Experience #825 -jaksossa. –Kommentin jätti 37.130.166.202 (keskustelu) 21. lokakuuta 2013 kello 05.26‎ (EEST)

Vanhan tai heikon tekstin tilalle uusi?

Löysin mielestäni aivan virheellisen ja suorastaan asenteellisen määritelmän tietystä poliittisesti ajankohtaisesta asiasta. Onko tätä mahdollista korjata ja jos on, miten sellainen tehdään? Yritin varsin kömpelösti kirjoittaa ao. määritelmän uudelleen, mutta se ei ilmeisesti onnistunut, koska en ole perehtynyt tekstin W-koodaukseen. Kuka tai ketkä muuten 'vartioivat', että tarjottu uusi teksti on edes joillain kriteereillä luotettava tullakseen julkaistuksi. Kyse on hakusanasta HUOLTOSUHDE.  –Kommentin jätti Kirjonen (keskustelu – muokkaukset) 23. lokakuuta 2013 kello 23.19‎ (EEST)

Pelastin lisäyksestäsi olennaisen artikkelin määritelmään, joka olikin kieltämättä aiemmin epäneutraali. Lähdettä ei saa kuitenkaan tekijänoikeussyistä kopioida suoraan kuten olit tehnyt, vaan pitää kirjoittaa omin sanoin. Kaikki käyttäjät voivat yhtä lailla "vartioida" lisäysten laatua. Muokkaa rohkeasti, peruuttamatonta vahinkoa täällä ei saa aikaan. -Ochs (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 00.05 (EEST)

Tax free

Miksi esimerkiksi laivassa sen kaupan nimi on tax free, vaikka hinnat eivät todellakaan aina vaikuta siltä? --85.76.106.249 23. lokakuuta 2013 kello 23.40 (EEST)

No siksi, että varustamon ei tarvitse tilittää myynnistä arvonlisä- tai muuta veroa millekään valtiolle, vaan voi pitää rahat itse ja tarjota vastaavasti matkaliput erittäin halvalla niin, että matkustajille tulee mielikuva että myös taxfree-tuotteet olisivat halpoja, mitä ne tosiaankaan eivät välttämättä ole. –Kotivalo (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 00.10 (EEST)

Suomen ministereiden oudot sattumukset

Pitääkö paikkaansa tarina, jonka mukaan Suomen ulkoministeri Rudolf Holsti joutui väärinkäsityksen takia vuorokaudeksi hoitoon Lapinlahden mielisairaalaan? Tarinan mukaan Holsti meni tapaamaan ylilääkäriä ja hänen esittäydyttyä eräälle lääkärille ulkoministerinä tämä vei Holstin välittömästi suljetulle osastolle. Miten tämä virhe selvisi seuraavana päivänä? Onko muita vastaavia virheitä tapahtunut muille suomen ministereille?--62.72.230.103 24. lokakuuta 2013 kello 06.25 (EEST)

Liekö vaan juttua? Monenlaista kerrotaan, mutta onko kaikki totta ja?--Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 10.08 (EEST)

Miksi?

Miksi tällä palstalla kysellään toinen toistaan tyhmempiä kysymyksiä? Miksi ylipäätään kysellään? Mikä on elämän tarkoitus? --85.76.145.217 24. lokakuuta 2013 kello 10.12 (EEST)

Aloita tästä: Elämän tarkoitus. --Harriv (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 10.49 (EEST)

Öinen haju Bulgariassa ja Turkissa

Olen Bulgariassa (talvella) ja viime viikolla Turkissa käydessäni ihmetellyt yöaikaan savun hajua, otaksun että paikalliset lämmittävät asumuksiaan polttamalla jotain, mutta mitä? Ilmeisesti joku öljyjaloste koska hajusta tulee mieleen palava autonrengas. --Seegge (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 11.37 (EEST)

Veikkaisin että maaöljyn heikosti jalostettu tuote tai maaöljy sellaisenaan. Esimerkiksi seuraavassa artikkelissa puhutaan lämmityksessä käytettävistä polttoaineista: http://www.hurriyetdailynews.com/default.aspx?pageid=438&n=central-heating-fuel-prices-increased-1999-04-09 --Hartz (keskustelu) 1. marraskuuta 2013 kello 18.33 (EET)

Hyviä alkoholittomia drinkkejä baarissa?

Silloin tällöin tulee kävästyä kaupungissa baarissa tutun/tuttujen kanssa, ja useimmiten kun itse kuskina on juomapuolena ollut alkoholittomia vaihtoehtoja, tyyliin virvoitusjuomat, alkoholittomat drinkit (ja tietenkin joskus ihan vaan pelkkä vesi=). Ainakin viime baarikerroilla olen useimmiten nautiskellut noita alkoholittomia drinkkejä, jotka ovat olleet omasta mielestä ihan hyviä. Baarimikko yleensä kyselee haluanko makean, kirpeän makuista tms, ja yleensä olen antanut "vapaat kädet", ja useimmiten on tehnyt mieluisen makuisen juoman. Seuraavalla kerralla kun lähden iltaa viettämään, niin haluaisin kokeilla jotain tietynlaista (uutta) drinkkiä, ainoona ehtona että ei saisi sisältää alkoholia. Osaisko joku vinkata jotain tiettyä drinkkiä nimeltä, joka olisi nauttimisen arvoinen.. ja tietenkin hyvänmakuinen? Terv. --Ville Siliämaa (keskustelu) 26. lokakuuta 2013 kello 22.04 (EEST)

Olen yleensä luottanut baarimikkojen ammattitaitoon ja hehän kysyvät haluaako makean vai kirpeän juoman, varmaan osaavat sekoittaa maistuvan drinksun myös, jos vihjaisee mitä ainesosia siihen haluaa. Käsittääkseni drikkien nimetkään eivät ole kovin vakiintuneita. Löysin [8], jossa oleva Lemon Squash on vakiodrinkki. Toinen nettilöytö [9] (en kelannut läpi). (lisäystä) Alkoholittomista oluista Nikolai on ihan juotavaa. Matala-alkoholisista juomista olen kotioloissa antanut tutustuttaa itseni Fostersin Radleriin, joka on sitruunalimpparin ja oluen 60/40-sekoitus (2%), maistuu sitruunalimsalle ja oluen maku tulee mietona jälkimakuna. -Htm (keskustelu) 27. lokakuuta 2013 kello 05.36 (EET)

En tiedä, missä ja miten sitä saisi alkoholittomana, saati mikä sen nimi olisi, mutta helsinkiläisessä Sling' In -drinkkibaarissa tehdään jäätelödrinkkiä, johon tulee spritea, vaniljajäätelöä ja kurkkua votkan lisäksi. Hullulta kuulostaa, mutta on ihan pirun hyvää. Sitä voinee tehdä myös kotona, jos on tehosekoitin. Iivarius (keskustelu) 27. lokakuuta 2013 kello 06.45 (EET)

Kesäjuoma mansikkadaiquiri on alkoholittomana OK, Shirley Temple on klassikko joka sopii joidenkn tyyliin, radlerin voi baarimikkokin sekoittaa varsinkin saksankielisellä alueella kun taas britanniassa samanlaisen saa nimellä shandy. Itse juon kuskina ollessani ginger alea. --Tappinen (keskustelu) 27. lokakuuta 2013 kello 08.56 (EET)

Optimaalinen hampaanraon leveys

Onko hampaanraolle löydettävissä optimaalinen leveys? Onko parempi että hampaanrako on leveä, jotta hampaanrakoon ei jäisi mitään muhimaan, vai onko sen sijaan parempi, että hampaanrako on niin kapea, että sinne ei mahdu mitään (ei edes hammaslanka)? Onko lähes kaikilla ihmisillä epäoptimaaliset hampaanraot? --Hartz (keskustelu) 1. marraskuuta 2013 kello 18.28 (EET)

Anteeksi, menee ehkä hieman aiheen ulkopuolelle, mutta kuitenkin hämmasväleistä. Jos ihminen olisi luonut/tehnyt ihmisen, niin varmaankin (ainakin aluksi) olisi tehnyt yhtenäisen hammaskaaren yläleukaan ja toisen alaleukaan, mutta lopputuloksena hiemankin kovempi ruoka-aine tms. olisi räsäyttänyt kaaret rikki. Kun meillä onkin pienen pienet hammasvälit, niin purentavoima on suuri ja harvemmin hampaita hajoaa eikä useampi kerrallaan. Hyvin suunniteltu. --85.76.111.68 1. marraskuuta 2013 kello 21.04 (EET)

Niin, parempi että on hammasraot kuin että niitä ei olisi lainkaan. Tämä johtaakin toiseen ajatukseen: jos hampaanraot olisivat erityisen leveät, voisiko olla niin, että jokin kivi tai kovempi pähkinä kampeaisi hampaanraossa purennan aikana niin, että hampaat vääntyisivät eri suuntiin ja olisivat vaarassa irrota? --Hartz (keskustelu) 1. marraskuuta 2013 kello 22.01 (EET)

Hammasterveyden kannalta on parempi, että hampaan väliin mahtuu hammaslanka (ja että sitä käytetään). Bakteerikasvustoa sinne joka tapauksessa mahtuu niin kauan kuin väli on olemassa. Erityisen laajoista väleistä ei tässä mielessä ole hyötyä. --Pitke (keskustelu) 1. marraskuuta 2013 kello 23.04 (EET)

Kerran kun itselläni tuppasi johonkin hampaanväliin aina jäämään ruokaa, ja otin tämän puheeksi hammaslääkärin kanssa (hammas oli kai ennestään paikattu, ja paikkaus oli saanut aikaan ruuan jäämisen hampaan koloon niin että joka aterialla piti käyttää hammastikkua) niin hammaslääkäri selitti, että jos paikattu hammas muotoillaan liian leveäksi, niin se on huonommin kantava, mutta levensi hammasta kuitenkin niin, ettei ruokaa enää kertynyt koloon. Sama kai esiintyy luonnon hampaissakin, eli liian leveisiin hammasväleihin kertyy ruokaa, mutta ehkä taas liian kapeatkin puhdistuvat huonosti (evoluutiohan nämä on kai säätänyt).--Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 11.04 (EET)

Seuranta

Jos on tekemässä tutkimusta jostakin aiheesta ja haluaa mitata sivulla käviä määriä. Ajan sillä takaa sitä, että kun lehdessä on artikkeli, jossa viitataan wikipediaan. Tämän artikkelin jälkeen halutaan katsoa, paljonko sivulla on käynyt katselijoita. Onko Wikissä tällaista työkalua. Toivottavasti toin esille tämän selkeästi. --Oltoy (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 10.48 (EET)

On tällainen työkalu, joka näyttää päivittäiset sivulataukset: [10]. --Stryn (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 10.55 (EET)

Ja linkin tuonne saa jokaisen artikkelin kohdalle vasemmalle ulkoisiin työkaluihin (”Sivun liikenne”), kun ottaa pienoisohjelmista käyttöön ”Lisää vasemmalle palkkiin linkkejä ulkoisiin työkaluihin...”. --Anr (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 12.01 (EET)

Tuon laskurin antamaan lukuun pitää myös muistaa lisätä erikseen ohjaussivujen käyntimäärät, jos sivulle on merkittäviä ohjauksia. "Viimeiset 30 päivää" on usein käytännöllisempi näkymä kuin meneillään oleva kuukausi. --Savir (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 12.11 (EET)

Kannattaako muokata wikipediaa?

Avasin aamulla tietokoneen ja tsekkasin wikipedian kirjoittamalla yhden kommentin. Katsottuani muokkauhistoriaa,. totesin, että tähän oli mennyt yli tunti. (Tosin samalla pukeuduin ja söin aamupalaa.) Ilman wikipediaa sama aika kai olisi mennyt aamun Hesarin kanssa mutta olisin luultavasti sivistynyt enemmän. --Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 10.57 (EET)

Kyllä se lopulta kannattaa. Vaikka usein sitä miettii. Pitkään. Iivarius (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 11.06 (EET)

En tiiä kannattaako. Tänä aamuna olen käyttänyt pari tuntia kirjoittamalla yhden päälähteen pohjalta artikkelia en-wikiin. Parin minuutin kuluttua tallennuksesta botti ilmoitti, että se on copyvio, vaikka yritin riifreisata joka sanonnan ja muuttaa asioiden järjestystäkin sikäli kuin kronologinen esitystapa salli. Hullun hommaa, suomenkielisestä Wikipediasta puhumattakaan ;-) –Kotivalo (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 11.10 (EET)

kysymys ainakin itselläni kuuluu, että kannattaako osallistua keskusteluihin(?). Artikkeleiden muokkaaminen itsessään on yleensä ihan palkitsevaa. --Zache (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 12.06 (EET)

Jos tämän keskustelun olisi avannut jollain esimerkiksi suomi24- tai iltapäivälehtien keskustelupalstalla, olisi voitu saada uusia käyttäjiä. Täällä epäilen sen menevän hukkaan tai olevan miinusmerkkinen. Vähän sama kuin kysyisi, kannattaako lähteä koiran kanssa aamukävelylle, eli tyhjän jauhamista. --Käyttäjä:Kielimiliisi 2. marraskuuta 2013 kello 12.15 (EET)

Aiheella on myös yleinen puolensa, jossa wikipedian tilalle voi laittaa minkä tahansa muun internetissä olevan asian. Taannoin oli jossain lehdessä jonkun henkilön haastattelu, jossa tämä kertoi havahtuneensa joskus siihen, että jos aamulla tsekkaa sosiaalisen median, niin sitten onkin jo mennyt pian puoli työpäivää tai jopa koko päivä, ja tämä havainto oli johtanut ko. henkilön kohdalla sosiaalisen median lakkoon. Täälläkin jotkut osaavat pitää wikilomia muita töitä varten. Tämä on paljon muokkaaville hyödyllinen huomio, koska aikaansa kannattaa luultavasti pyrkiä jakamaan työn, harrasstusten ja eri harrastusten välillä suunnitellusti ja kiinnittää huomiota internet-addiktion vaaraan (wikipedian tapauksessa Wikipedia:Wikiholismi).--Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 13.53 (EET)

Minäkin olen luullut, että Kysy vapaasti -palstalla voisi kysyä vapaasti. Pitäisikö tämän kahvihuoneen nimeksi muuttaa "Kysy vapaasti, niin me muut voimme syyttää sinua siitä ettei kysymyksesi mitenkään kehitä Wikipediaa"? –Kotivalo (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 15.33 (EET)

No enhän minä ketään voi kieltää, tietenkään. Täällä vain on hyvin paljon sellaista tyhjää puhetta, jonka voisi yhtä hyvin jättää puhumatta kun se ei edistä itse asiaa. Ja samaan sorrun tässä minäkin, siksi lopetan tähän. --Käyttäjä:Kielimiliisi 2. marraskuuta 2013 kello 16.26 (EET)

Oikeastaan tarkoitukseni oli juuri kautta rantain edistää "itse asiaa" kiinnittämällä oman esimerkin kautta huomiota siihen, että wikipedistit pidättäytymällä joskus tietoisesti wikipedian muokkauksesta voivat wikiholismiaddiktion katkeamisen muodossa saada voimia ja palautua ja tuottaa näin tauon pidettyään entistä parempaa wikipediaa entistä skarpimmin voimin.--Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 19.03 (EET)

Tuli mieleen että myös blogissa voi pohtia tällaisia syvällisiä kysymyksiä ja saada niihin vastauksiakin, ja joku innokas lukija voi huomaamattaan muuttua wikipedistiksi. Täällä lukijat ovat jo valmiiksi hurahtaneita. --Käyttäjä:Kielimiliisi 2. marraskuuta 2013 kello 12.26 (EET)

Näinkin toki olen tehnyt: Risingshadow. Iivarius (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 12.29 (EET)

Hyvä:) --Käyttäjä:Kielimiliisi 2. marraskuuta 2013 kello 13.09 (EET)

Joo, tuollaista puffausta kannattaisi itse kunkin tehdä erilaisilla foorumeilla. Tosin minä, kun olen maininnut lähinnä suullisissa keskusteluissa muokkaavani Wikipediaa, olen saanut osakseni lähinnä hiljaisuutta ja hanki elämä -tyyppisiä sääliviä katseita... –Kotivalo (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 13.13 (EET)

Mielestäni ei kannata. Ei rahallisesti eikä muutenkaan. Oikeutesi teksteihinkin muka menetät (joka kaikkialla tekijänoikeuslainsäädännön vastaista).

Kannattaa kirjoittaa omia artikkeleita omiin medioihin. Täällä kaikki latistuu konsensustotuuteen ja käytännössä se tarkoittaa eräänlaista sensuuria. Lähteistäminen metodina on kyllä hyvä mihin tahansa kirjoitteluun. --(λ (?) (!)) 2. marraskuuta 2013 kello 14.01 (EET)

Tämä on järkevä näkökulma ja selittää osaltaan muokkaajien määrän laskua alkuinnostuksen jälkeen. Esim. Pinnalliset-kirjassa mainitaan, kuinka parhaan tiedon asioista saa usein juuri Wikipedian ulkopuolelta. Kaavamaisen artikkelirakenteen ja tyylin vuoksi lukija joutuu käymään läpi tietoa, jota hän ei välttämättä tarvitsisi. Oikeassa tietosanakirjassakin harva lukija jaksaa käydä läpi osiot Suomen geologiasta jne. lukaistaessaan artikkelia Suomesta ja vielä harvempi haluaisi ylläpitää tällaista tietoa. Lehtikirjoitukset ovat elävämpää luettavaa. Aktiivikäyttäjät ovat väistämättä valikoitunut ryhmä. Wikipedian muokkaaminen kansalaistaitona olisi Suomessa toteutettavissa, mutta vastaavasti voi miettiä mitä kaikkea ei itse osaa eikä ole tullut koskaan kokeiltua. Uutiset-huoneessa ollut artikkeli Decline of Wikipedia on kuitenkin hyvä muistutus vapaiden sisältöjen merkityksestä – välillä suositun piraattiliikkeen vuoksi aihe uhkasi minusta takavuosina kadota tekijänoikeuskeskustelun alle. --Thi (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 14.20 (EET)

Toisaalta Wikipediaan kirjoittaessa voi seurata, miten muut parantelevat tekstiä. Siinä voi hyvinkin oppia yhtä sun toista, ja jos ottaa siitä onkeensa paranee kirjoitustaito. Lisäksi oppii muokkaamistaan aiheista paljonkin uutta tai ainakin uudistaa vanhaa oppia. --Pitke (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 14.28 (EET)

Korjataan asiavirhe - muokkaaja ei missään vaiheessa menetä tekijänoikeuttaan teksteihinsä. Tietenkään hänellä ei ole myöskään oikeutta poistattaa jälkikäteen mahdollisesti muiden edelleen muokkaamia tekstejä, mitä varmaan tarkoitit. --ML (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 16.56 (EET)

Kannattaa kirjoittaa lyhyempiä kommentteja (tässä kommenttisi johon kului tuo tunti), ettei mene noin paljon aikaa hukkaan. Toivottavasti joku edes jaksaa lukea tuon, ettei ihan hukkaan mennyt. --Stryn (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 16.35 (EET)

Omalla näytölläni kommentti on 8 riviä ja lisäkommentit 3 ja 2 riviä. Jos ei jaksa lukea viittätoista riviä, niin lienee pitäydyttävä Harri Nordellin runoudessa ja japanilaisissa haikuissa ja tankoissa. Vaikka olihan se toki puolinukuksissa kirjoitettu. Mutta olen sentään joskus lukenut tenttiin monisatasivuisia kirjojakin.--Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 19.10 (EET)

Tämä ainoa kommentti vielä: Vilkaise huviksesi tämän päivän muokkaushistoriaasi. Joku toinen voi lausua siitä arvionsa. --Käyttäjä:Kielimiliisi 2. marraskuuta 2013 kello 19.33 (EET)

Mitä siitä? Siinä on kai neljätoista muokkausta, joista kahdeksalla luotiin tuo mainittu kommentti joka antoi aiheen tämän keskustelun aloittaneeseen kommenttiin, tämän keskustelun aloitus (1 muokkaus) ja sen jatkokommentit (3 muokkausta) ja lisäksi kaksi lyhyttä kommenttia pariin muuhun kahvihuonekeskusteluun. Jos olet huolissasi siitä, että muokkaukseni koostuvat pelkistä keskustelupuheenvuoroista, niin huoli lienee aiheeton, koska viimeksi kun katsoin (siitä on tosin aikaa) niin artikkelimuokkausten (+ luokkien ja mallineiden) osuus oli kai vielä päälle 60 %:n, vaikka olenkin pitänyt tavoittena 75 %:a (ja nyt kun katsoin, niin oli 65,89 %). Vai mikä niissä niinkuin oli ongelmana? Pääosan tästä päivästä olen tehnyt muuta kuin muokannut wikipediaa. --Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 19.51 (EET)

Muokkaamisen kannattavuutta itselleen perustellessa voi esim. ottaa huomioon seuraavat asiat: Wikipediaa luetaan todella paljon, jolloin virheiden korjaamisesta on hyötyä kaikille, jotta yhteiskunnassa ei olisi liikkeellä väärää tietoa. Wikipedia hyödyttää ihmisiä varmaankin seuraavat 10-100 vuotta, niin hyötyjä voi diskonttailla tähän päivään (esim. kirjoittaa yhden kunnollisen artikkelin, niin sitä saattaa lukea 100.000 ihmistä seuraavien 20 vuoden aikana). Wikipedia mahdollistaa ilmaiseksi ja nopeasti tietosisältöihin käsiksi pääsemisen (vrt. yliopistoluennot). Wikipedia sivistää ihmisiä yhteiskuntaluokasta riippumatta -- informaatio demokratisoituu. Muokatessa voi myös saada uusia ajatuksia ja oppia uutta! Opiskelijalle Wikipedia sopii esim. oppimisen tueksi ja eläkeläiselle mielen virkistämiseen. --Hartz (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 17.22 (EET)

Kannattaako vai eikö kannata. Minusta tämä on enimmäkseen hauskaa ja silloin se kannattaa. En etsi täältä taloudellista hyötyä enkä kirjoita tänne mitään niin korvaamatonta, etteikö sitä saisi muokata. Joskus autan ihmisiä ja joskus joku voi auttaa minua, jos tarvitsen apua, eikä hän toivottavasti silloin mieti, kannattaako se vai ei.--Tanár 2. marraskuuta 2013 kello 23.22 (EET)

Aladdin ja se toinen

Muistelen Aladdinista olleen tekeillä animaation mutta Disney ehti ensin ja sen teko hyllytettiin. Muistaako kukaan muuta?--RicHard-59 (keskustelu) 3. marraskuuta 2013 kello 02.39 (EET)

Ei varsinaisesti Aladdinista, mutta muistelet varmaankin Richard Williamsin ikuisuusprojektia The Thief and the Cobbler, jonka hitaasti edenneelle kehitykselle Disneyn Aladdin-projekti oli lopullinen kohtalonisku. Surku juttu. – Haltiamieli 3. marraskuuta 2013 kello 05.23 (EET)

Katsoin mennä viikolla Thiefin, muttei se ollut se. Muisteln tv:stä tulleen siitä juttua ja siinä näytettiin luonnosanimaatioita, jotenkin mieleeni olisi jäänyt että se olisi ollut kotimaista tuotantoa?--RicHard-59 (keskustelu) 3. marraskuuta 2013 kello 17.03 (EET)

Äänitiedoston ohjelmallinen toisto

Mitenkähän tietokoneella oleva äänitiedosto voidaan käynnistää ohjelmallisesti siten, että ääni vain kuuluu taustalla ja äänen loputtua ohjelma jatkaa seuraavaan käskyyn? Kiitos! --Jarmo Turunen (keskustelu) 3. marraskuuta 2013 kello 17.03 (EET)

Miksei Jumala puutu ihmisten pahuuteen?

Tämä kysymys on tarkoitettu kaikille teologiaa opiskelleille. Jos kerran Isä Jumala pystyy näkemään ennalta ihmisten pahat teot, niin miksi hän ei yritä estää niitä itse? Maailmansodat, orjuus, entisaikojen sanoinkuvaamaton kärsimys ja viattomien kuolematkin olisi estetty jo hyvissä ajoin. Olen lukenut että Jumala itse ei voi vaikuttaa ihmisen vapaaseen tahtoon ja haluun tehdä pahaa. Miksi siis esimerkiksi Jobin tapauksessa Jumala salli tapahtua kaikki Jobin kärsimykset? Ja mitä tulee tuleviin onnettomuuksiin, niin miksei Jumala yritä selvästi varoittaa niistä vaikka enneunissa?--62.72.230.103 3. marraskuuta 2013 kello 17.27 (EET)