Ero sivun ”Kyproksen maantiede” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
artikkelista Kypros
Rivi 13: Rivi 13:
Kypros kuuluu maantieteellisesti [[Lähi-itä]]än, eli [[Aasia]]an, mutta poliittisesti ja kulttuurillisesti sen katsotaan kuuluvan [[Eurooppa]]an. Kyprokselta on matkaa Turkkiin 75, [[Egypti]]in 300, [[Syyria]]an 105 ja [[Rodos|Rodokselle]] [[Kreikka]]an noin 380&nbsp;km<ref name=aboutcyprus/>.
Kypros kuuluu maantieteellisesti [[Lähi-itä]]än, eli [[Aasia]]an, mutta poliittisesti ja kulttuurillisesti sen katsotaan kuuluvan [[Eurooppa]]an. Kyprokselta on matkaa Turkkiin 75, [[Egypti]]in 300, [[Syyria]]an 105 ja [[Rodos|Rodokselle]] [[Kreikka]]an noin 380&nbsp;km<ref name=aboutcyprus/>.


Kyproksen tärkeimpiä kaupunkeja ovat mm. pääkaupunki [[Nikosia]] (224&nbsp;500 as., 2005) sekä [[Larnaka]] (79&nbsp;000 as.), [[Limassol]] (176&nbsp;900 as.) ja [[Pafos]] (52&nbsp;800 as.) Saaren turkkilaismiehityksen alla olevan pohjoisosan tärkeimpiä kaupunkeja ovat [[Famagusta]], [[Kyrenia]], [[Morfou]] sekä osa Nikosiaa.<ref name=aboutcyprus/>
Kyproksen suurimpia kaupunkeja ovat [[Limassol]] (noin 101&nbsp;000 asukasta vuonna 2011), [[Strovolos]] (68&nbsp;000) [[Nikosia]] (55&nbsp;000) ja Larnaka (51&nbsp;500).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.citypopulation.de/Cyprus.html | Nimeke = Principal Cities| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = citypopulation | Viitattu = 31.10.2013 }}</ref>


== Ilmasto ==
== Ilmasto ==

Versio 31. lokakuuta 2013 kello 21.34

Kyproksen saari kuuluu Kyproksen tasavallalle, mutta saaren pohjoisosassa on Turkin vuonna 1974 miehittämä alue, joka on julistautunut itsenäiskesi nimellä Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta. Kypros on Välimeren kolmanneksi suurin saari Sisilian ja Sardinian jälkeen. Sen pinta-ala on 9 251 km² ja asukasluku on noin 871 036 (2009).[1]


Kallioperä ja maastonmuodot

Saaren pohjoisreunaa pitkin koko saaren pituudelta kulkee Kyrenean kalkkivuoret, joiden eteläpuolella Famagustan ja Morfoun kaupunkien välissä on hedelmällinen Mesaorian tasanko. Lähes puolet saaren pinta-alasta on viljelykelpoista.[2]

Troodosin massiivi muodostaa valtaosan Etelä-Kyproksesta. Kyseessä on hyvin mineraalipitoinen veden alla syntynyt doomi, joka on Kyproksen korkein vuoristo. Saaren korkein kohta, 1 951 metriä korkea Olympos-vuori, sijaitsee Troodoksessa. Myös molempien saaren pääjokien, Pedieaksen ja Karyotin, alkulähteet sijaitsevat massiivilla. Pedieas laskee mereen Famagustanlahdessa ja Karyoti Morfounlahdessa.[2]

Kyproksen metsät on pääosin hävitetty vuosisatojen varrella. Tämä on heikentänyt maaston vedenpidätyskykyä, ja nykyisin kaikki saaren joet kuivuvat kesäksi. Troodos-vuorilta virtaa talvipuolella vuotta jokia eri suuntiin. Maanviljelyn vedentarpeen tyydyttämiseski on rakennettu monia patoja ja kanavia.[3]

Kulttuurimaantiede

Kypros kuuluu maantieteellisesti Lähi-itään, eli Aasiaan, mutta poliittisesti ja kulttuurillisesti sen katsotaan kuuluvan Eurooppaan. Kyprokselta on matkaa Turkkiin 75, Egyptiin 300, Syyriaan 105 ja Rodokselle Kreikkaan noin 380 km[1].

Kyproksen suurimpia kaupunkeja ovat Limassol (noin 101 000 asukasta vuonna 2011), Strovolos (68 000) Nikosia (55 000) ja Larnaka (51 500).[4]

Ilmasto

Nikosian ilmastodiagrammi

Kyproksessa vallitsee välimerenilmasto, jonka myötä talvet ovat sateisia ja kesät kuivia ja lämpimiä. Meren läheisyys tasapainottaa ilmastoa sen verran, ettei varsinkaan saaren länsirannikolla ole kesäisin niin kuuma kuin muualla. Myös korkeus vaikuttaa lämpötiloihin: kilometrin nousu korkeudessa aiheuttaa noin viiden asteen laskun lämpötilassa.[5] Kesäaikaan keskimääräinen päivän ylin lämpötila vaihtelee mesaorian tasangon 29 °C :sta Troodoksen vuorten 22 °C:seen.[6]

Luonto ja luonnonsuojelu

Kyproksen kasvilajien kartoitus on käynnissä. Siellä on tavattu jo 1900 eri kasvilajia ja niiden alalajia, joiden joukossa 140 kotoperäistä lajia. Kyproksen arvostetuin ja kerätyin sienilaji on männynleppärousku. Myös suppilohaperoa kerätään paljon. Kuningasosterivinokas kasvaa villinä Kyproksella.[7]

Kyproksen eläinkuntaan kuuluu noin 30 nisäkäslajia, 25 matelijaa ja sammakkoeläintä, 370 lintulajia, 250 kalajalia ja suunnilleen 6000 hyönteilajia. Se sijaitsee tärkeän lintujen muuttoreitin varrella. Hanhikorppikotka, joka oli aikaisemmin saarella yleinen, on nyt erityisen suojelun kohteena.[7]

Kyproken tasavallan metsäosasto hallinnoi kymmentä luontoaluetta, jotka on tarkoitetu ennen kaikkea virkistysalueiksi. Suurin niistä on yli 9000 hehtaarin laajuinetn Trodoosin metsäpuisto. Puistoalueilla on merkittyjä vaellusreittejä, leirintäalueita ja eväsretkipaikkoja.[8]


Lähteet

  1. a b Polly Lyssiotis & Vasiliki Kokoti (toim): About Cyprus. Nikosia, Kypros: Press and Information Office, 2007. ISBN 978-9963-38-499-0. (englanniksi)
  2. a b Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 191. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.
  3. Eric Solsten, toim.: Geography: Terrain and drainage Cyprus: A Country Study. 1991. GPO for the Library of Congress. Viitattu 31.10.2013.
  4. Principal Cities citypopulation. Viitattu 31.10.2013.
  5. Cyprus climate Cyprus meteorological service. Viitattu 26.10.2013.
  6. Cyprus IUCN. Viitattu 29.10.2013.
  7. a b Flora, fauna & conservation Cyprus department of forests. Viitattu 26.10.2013.
  8. National Forest Parks Department of Forests, Cyprus. Viitattu 31.10.2013.