Ero sivun ”Sosiaalidarvinismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
aiheeseen liittymätön pois per keskustelusivu; ainakin tulisi avata miten neuvottelutaito liittyy sosiaalidarvinismiin |
ei tuo väliotsikko oikein selventänyt asiaa, logiikka oli selvempi ilman |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
[[Klassinen liberalismi|Klassinen liberaali]] [[Herbert Spencer]] oli sosiaalidarvinismin isä ja hänen mielestään yhteiskunta kehittyi alemmalta korkeammalle tasolle samalla tavalla kuin biologiset elämänmuodot.<ref name="Viikari">[http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/viikari.htm Muistiinpanoja prof. Matti Viikarin luennolta]</ref> Herbert Spencer kannatti kaikkien yhtäläistä [[Vapaus|vapautta]] ja [[Spontaani järjestys|spontaania järjestystä]], väitti ennustamisen olevan rajallista ja varoitti [[Kollektivismi|kollektivististen]] sosiaalisten reformien ennustamattomista seurauksista.<ref>Chris Matthew Sciabarra, "Libertarianism", in International Encyclopedia of Economic Sociology, ed. Jens Beckert and Milan Zafirovski (2006), pp. 403–407 http://www.nyu.edu/projects/sciabarra/essays/ieeslibertarianism.htm</ref> |
[[Klassinen liberalismi|Klassinen liberaali]] [[Herbert Spencer]] oli sosiaalidarvinismin isä ja hänen mielestään yhteiskunta kehittyi alemmalta korkeammalle tasolle samalla tavalla kuin biologiset elämänmuodot.<ref name="Viikari">[http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/viikari.htm Muistiinpanoja prof. Matti Viikarin luennolta]</ref> Herbert Spencer kannatti kaikkien yhtäläistä [[Vapaus|vapautta]] ja [[Spontaani järjestys|spontaania järjestystä]], väitti ennustamisen olevan rajallista ja varoitti [[Kollektivismi|kollektivististen]] sosiaalisten reformien ennustamattomista seurauksista.<ref>Chris Matthew Sciabarra, "Libertarianism", in International Encyclopedia of Economic Sociology, ed. Jens Beckert and Milan Zafirovski (2006), pp. 403–407 http://www.nyu.edu/projects/sciabarra/essays/ieeslibertarianism.htm</ref> |
||
[[Jouko Jokisalo]]n mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä [[Adolf Hitler]]in valtaannousulle. Se myös loi ideologiset perustelut rotuhygieniapolitiikalle [[natsi-Saksa]]ssa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.<ref name="lyseo"/> |
[[Jouko Jokisalo]]n mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä [[Adolf Hitler]]in valtaannousulle. Se myös loi ideologiset perustelut rotuhygieniapolitiikalle [[natsi-Saksa]]ssa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.<ref name="lyseo"/> Ruotsalainen tutkija Lindqvist ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”<ref>[http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/dajrotke.html Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit]</ref> |
||
== Virheelliset tulkinnat evoluutiosta == |
|||
Ruotsalainen tutkija Lindqvist ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”<ref>[http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/dajrotke.html Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit]</ref> |
|||
[[Humen giljotiini|Humen lain]] mukaan tosiasioilla itsellään ei voi perustella arvoja ja moraalisääntöjä. |
[[Humen giljotiini|Humen lain]] mukaan tosiasioilla itsellään ei voi perustella arvoja ja moraalisääntöjä. |
||
Versio 27. lokakuuta 2013 kello 00.43
Sosiaalidarvinismi on joukko erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä, jonka mukaan yhteiskunnan kehitys perustuu Charles Darwinin (1809–1882) oppeihin evoluutiosta ja luonnonvalinnasta kasvi- ja eläinkunnassa. Joidenkuiden mukaan ihmisyhteisö ymmärretään taistelukenttänä ”olemassaolosta”, jossa vahvin alistaa luonnon lakien mukaisesti heikomman.[1]
Klassinen liberaali Herbert Spencer oli sosiaalidarvinismin isä ja hänen mielestään yhteiskunta kehittyi alemmalta korkeammalle tasolle samalla tavalla kuin biologiset elämänmuodot.[2] Herbert Spencer kannatti kaikkien yhtäläistä vapautta ja spontaania järjestystä, väitti ennustamisen olevan rajallista ja varoitti kollektivististen sosiaalisten reformien ennustamattomista seurauksista.[3]
Jouko Jokisalon mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä Adolf Hitlerin valtaannousulle. Se myös loi ideologiset perustelut rotuhygieniapolitiikalle natsi-Saksassa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.[1] Ruotsalainen tutkija Lindqvist ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”[4]
Humen lain mukaan tosiasioilla itsellään ei voi perustella arvoja ja moraalisääntöjä.
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit
- ↑ Muistiinpanoja prof. Matti Viikarin luennolta
- ↑ Chris Matthew Sciabarra, "Libertarianism", in International Encyclopedia of Economic Sociology, ed. Jens Beckert and Milan Zafirovski (2006), pp. 403–407 http://www.nyu.edu/projects/sciabarra/essays/ieeslibertarianism.htm
- ↑ Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit
Kirjallisuutta
- Halmesvirta, Anssi & Valta, Reijo (toim.): Aatteiden kamppailu elintilasta: Viktoriaanisen ajan näkemyksiä ihmisestä ja yhteiskunnasta. Jyväskylän yliopiston historian laitos. Yleisen historian tutkimuksia 10. Jyväskylä: Kampus kustannus: Kampus kirja, 1999. ISBN 951-9113-48-7.
- Isaksson, Pekka & Jokisalo, Jouko: Kallonmittaajia ja skinejä: Rasismin aatehistoriaa. Pystykorvakirja. Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 1998 (tarkistettu 3. painos 2005). ISBN 952-471-543-0.