Ero sivun ”Kruununmakasiini” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luettelo makasiineista taulukkomuotoon
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Savonlinna Museo 1.JPG|thumb|250px|Vuonna 1852 valmistunut Savonlinnan kruununmakasiini, jossa toimii nykyään [[Savonlinnan maakuntamuseo]].]]
[[Tiedosto:Savonlinna Museo 1.JPG|thumb|250px|Vuonna 1852 valmistunut Savonlinnan kruununmakasiini, jossa toimii nykyään [[Savonlinnan maakuntamuseo]].]]


'''Kruununmakasiinit''' olivat [[Venäjän vallan aika]]na Suomeen rakennettuja [[vilja]]varastoja. Niihin kerättiin ns. [[kruununjyvät]], jotka olivat osuus viljelijöiden suorittamasta [[kruununvero]]sta. Se suoritettiin välittömänä verona viemällä leipäviljana käytettyä [[ohra]]a ja [[ruis]]ta sekä [[kaura]]a kruununmakasiiniin. Kruununjyvien kerääminen lopetettiin [[maavero]]n lakkauttamisen yhteydessä vuoden 1925 alussa.<ref name=rak>[http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/5tUpg2PTI.html Helsingin Sörnäisten Kruununmakasiinin rakennushistorianselvitys] Rakennustieto. Viitattu 18.10.2013.</ref>
'''Kruununmakasiinit''' olivat [[Venäjän vallan aika]]na Suomeen rakennettuja [[vilja]]varastoja. Niihin kerättiin ns. [[kruununjyvät]], jotka olivat osuus viljelijöiden suorittamasta [[kruununvero]]sta. Se maksettiin välittömänä verona viemällä leipäviljana käytettyä [[ohra]]a ja [[ruis]]ta sekä [[kaura]]a kruununmakasiiniin. Kruununjyvien kerääminen lopetettiin [[maavero]]n lakkauttamisen yhteydessä vuoden 1925 alussa.<ref name=rak>[http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/5tUpg2PTI.html Helsingin Sörnäisten Kruununmakasiinin rakennushistorianselvitys] Rakennustieto. Viitattu 18.10.2013.</ref>


1900-luvun alussa Suomessa oli yhteensä 20 kruununmakasiinia.<ref name=rak/> Niiden suunnittelijoina oli useita tunnettuja arkkitehteja, kuten [[Ernst Lohrmann]], [[Carl Ludvig Engel]] ja [[Carl Axel Setterberg]]. Nykyään useat kruunmakasiineista ovat museokäytössä. Vanhoissa kruununmakasiineissa toimivat muun muassa [[Rosenlew-museo]] [[Pori]]ssa, [[Raahen museo]], [[Hämeenlinnan taidemuseo]] sekä [[Savonlinnan maakuntamuseo]].
1900-luvun alussa Suomessa oli yhteensä 20 kruununmakasiinia. Vuonna 1908 tehdyn inventaarion mukaan niitä oli 19, lisäksi 1912 valmistui [[Tammisaari|Tammisaareen]] uusi, ilmeisesti Suomen viimeinen kruununmakasiini.<ref name=rak/> Makasiinien suunnittelijoina oli useita tunnettuja arkkitehteja, lisäksi monien piirrustukset laadittiin valtion [[Intendenttikonttori]]ssa. Nykyään useat kruununmakasiinit toimivat museotiloina.


== Suomen kruununmakasiinit vuonna 1908 ==
== Suomen kruununmakasiinit vuonna 1908 ==
{|class="wikitable"
*[[Aittaluodon kruununmakasiini]], [[Pori]] (1860-luku)
|-
*[[Hämeenkyrön kruununmakasiini]], [[Hämeenkyrö]] (1820)
! Makasiini
*[[Hämeenlinnan kruununmakasiini]], [[Hämeenlinna]] (1838)
! Paikkakunta
*[[Joensuun kruununmakasiini]], [[Joensuu]] (1851)
! Valmistunut
*[[Jyväskylän kruununmakasiini]], [[Jyväskylä]]
! Arkkitehti
*[[Kastelholman kruununmakasiini]], [[Sund]]
! Nykyinen käyttö
*[[Kuninkaanlahden kruununmakasiini]], [[Pori]]
! Viite
*[[Kuopion kruununmakasiini]], [[Kuopio]] (1827)
|-
*[[Kuortaneen kruununmakasiini]], [[Kuortane]] (1850-luku)
| Aittaluodon kruununmakasiini || [[Pori]] || 1860-luku || [[G. T. von Chiewitz]] || [[Rosenlew-museo]] || align=center | <ref>[http://www.pori.fi/kulttuuri/satakunnanmuseo/rosenlew-museo/museontarina.html Rosenlew-museo] Porin kaupunki. Viitattu 19.10.2013.</ref>
*[[Oulun kihlakunnan kruununmakasiini]] (1841)
|-
*[[Oulun kruununmakasiini]], [[Oulu]] (1849–1851)
| Hämeenkyrön kruununmakasiini || [[Hämeenkyrö]] || 1820 || || [[Hämeenkyrön kotiseutumuseo]] || align=center | <ref>[http://www.museokompassi.fi/hameenkyro/hameenkyron-kotiseutumuseo/ Hämeenkyrön kotiseutumuseo] Museokompassi. Viitattu 19.10.2013.</ref>
*[[Raahen kruununmakasiini]], [[Raahe]] (1852)
|-
*[[Ristiinan kruununmakasiini]], [[Ristiina]] (1832)
| Hämeenlinnan kruununmakasiini || [[Hämeenlinna]] || 1837 || [[C. L. Engel]] || [[Hämeenlinnan taidemuseo]] || align=center | <ref>[http://www.hameenlinna.fi/Kulttuuri/Museot/Taidemuseo/Info/Historia/ Hämeenlinnan taidemuseo] Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 19.10.2013.</ref>
*[[Savonlinnan kruununmakasiini]], [[Savonlinna]] (1852)
|-
*[[Sörnäisten kruununmakasiini]], [[Helsinki]] (1891–1892)
| Joensuun kruununmakasiini || [[Joensuu]] || 1852 || || [[Pielisjoen linna]] || align=center | <ref>[http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=202967 Joensuun kruununmakasiini, Pielisjoen linna] Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.</ref>
*[[Tammisaaren kruununmakasiini]], [[Tammisaari]] (toinen rakennettu vuonna 1912)
|-
*[[Tampereen kruununmakasiini]], [[Tampere]] (1838)
*[[Turun kruununmakasiini]], [[Turku]] (1894)
| Jyväskylän kruununmakasiini || [[Jyväskylä]] || || || ||
|-
*[[Vaasan kruununmakasiini]], [[Vaasa]] (1868)
| Kastelholman kruununmakasiini || [[Sund]] || || || osa [[Kastelholman linna]]a || align=center | <ref>[http://kurs01.strax.ax/start.con?iPage=35&m=64 Kastelholms slott] Värt att veta om Åland. Viitattu 19.10.2013.</ref>
|-
| Kuninkaanlahden kruununmakasiini || [[Pori]] || || || ||
|-
| Kuopion kruununmakasiini || [[Kuopio]] || 1827 || || ||
|-
| Kuortaneen kruununmakasiini || [[Kuortane]] || 1850-luku || [[Intendenttikonttori]] || [[Kuortaneen kirkko|Kuortaneen kirkon]] siunauskappeli || align=center | <ref>[http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=202975 Kuortaneen kruununmakasiini; Kuortaneen kirkon siunauskappeli] Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.</ref>
|-
| Oulun kihlakunnan kruununmakasiini || [[Oulu]] || 1847 || [[A. F. Granstedt]] || ||
|-
| Oulun kruununmakasiini || [[Oulu]] || 1851 || [[Ernst Lohrmann]] || ravintola- ja kokoustiloina || align=center | <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/rakennusmestarit-panivat-kruununmakasiinin-myyntiin/490642/ | Nimeke = Rakennusmestarit panivat Kruununmakasiinin myyntiin | Ajankohta = 27.1.2003 | Julkaisija = Kaleva | Viitattu = 19.10.2013}}</ref>
|-
| Raahen kruununmakasiini || [[Raahe]] || 1852 || [[Ernst Lohrmann]] || [[Raahen museo]]n toimitiloina || align=center | <ref>[http://www.raahenmuseo.fi/kruununmakasiini Kruununmakasiini] Raahen museo. Viitattu 19.10.2013.</ref>
|-
| Ristiinan kruununmakasiini || [[Ristiina]] || 1831 || || ||
|-
| Savonlinnan kruununmakasiini || [[Savonlinna]] || 1852 || [[Intendenttikonttori]] || [[Savonlinnan maakuntamuseo]] || align=center | <ref>[http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=201029 Savonlinnan kruununmakasiini, Savonlinnan maakuntamuseo] Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.</ref>
|-
| Sörnäisten kruununmakasiini || [[Helsinki]] || 1892 || [[Hjalmar Åberg]] || tyhjillään, väliaikaisena näyttelytilana || align=center | <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hel.fi/hki/kv/fi/uutiset/nayttely+puhaltaa+eloa+kruununmakasiiniin | Nimeke = Näyttely puhaltaa eloa Kruununmakasiiniin | Ajankohta = 6.5.2013 | Julkaisija = Helsingin kaupungin kiinteistövirasto | Viitattu = 19.10.2013}}</ref>
|-
| Tammisaaren kruununmakasiini || [[Tammisaari]] || || || ||
|-
| Tampereen kruununmakasiini || [[Tampere]] || 1838 || [[C. L. Engel]], [[A. W. Arppe]] || [[Tampereen taidemuseo]] || align=center | <ref>[http://www.nba.fi/rky1993/kohde1376.htm Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo] Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.</ref>
|-
| Turun kruununmakasiini || [[Turku]] || 1894 || || osa [[Forum Marinum]] -merikeskusta || align=center | <ref>[http://www.forum-marinum.fi/fi/nayttelyt-ja-museoalukset/perusnaeyttelyt/skuutasta-ro-roon-kaleerista-ilmatyynyyn Skuutasta Ro-Roon, Kaleerista Ilmatyynyyn] Forum Marinum. Viitattu 19.10.2013.</ref>
|-
| Vaasan kruununmakasiini || [[Vaasa]] || 1870 || [[C. A. Setterberg]] || varastotiloina || align=center | <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/nalkavuodet-viivastyttivat-kruununmakasiinin-valmistumista-1.1412751 | Nimeke = Nälkävuodet viivästyttivät kruununmakasiinin valmistumista | Ajankohta = 21.6.2013 | Julkaisija = Pohjalainen | Viitattu = 19.10.2013}}</ref>
|}


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet|Sarakkeet}}


[[Luokka:Suomen rakennukset ja rakennelmat]]
[[Luokka:Suomen rakennukset ja rakennelmat]]

Versio 19. lokakuuta 2013 kello 01.29

Vuonna 1852 valmistunut Savonlinnan kruununmakasiini, jossa toimii nykyään Savonlinnan maakuntamuseo.

Kruununmakasiinit olivat Venäjän vallan aikana Suomeen rakennettuja viljavarastoja. Niihin kerättiin ns. kruununjyvät, jotka olivat osuus viljelijöiden suorittamasta kruununverosta. Se maksettiin välittömänä verona viemällä leipäviljana käytettyä ohraa ja ruista sekä kauraa kruununmakasiiniin. Kruununjyvien kerääminen lopetettiin maaveron lakkauttamisen yhteydessä vuoden 1925 alussa.[1]

1900-luvun alussa Suomessa oli yhteensä 20 kruununmakasiinia. Vuonna 1908 tehdyn inventaarion mukaan niitä oli 19, lisäksi 1912 valmistui Tammisaareen uusi, ilmeisesti Suomen viimeinen kruununmakasiini.[1] Makasiinien suunnittelijoina oli useita tunnettuja arkkitehteja, lisäksi monien piirrustukset laadittiin valtion Intendenttikonttorissa. Nykyään useat kruununmakasiinit toimivat museotiloina.

Suomen kruununmakasiinit vuonna 1908

Makasiini Paikkakunta Valmistunut Arkkitehti Nykyinen käyttö Viite
Aittaluodon kruununmakasiini Pori 1860-luku G. T. von Chiewitz Rosenlew-museo [2]
Hämeenkyrön kruununmakasiini Hämeenkyrö 1820 Hämeenkyrön kotiseutumuseo [3]
Hämeenlinnan kruununmakasiini Hämeenlinna 1837 C. L. Engel Hämeenlinnan taidemuseo [4]
Joensuun kruununmakasiini Joensuu 1852 Pielisjoen linna [5]
Jyväskylän kruununmakasiini Jyväskylä
Kastelholman kruununmakasiini Sund osa Kastelholman linnaa [6]
Kuninkaanlahden kruununmakasiini Pori
Kuopion kruununmakasiini Kuopio 1827
Kuortaneen kruununmakasiini Kuortane 1850-luku Intendenttikonttori Kuortaneen kirkon siunauskappeli [7]
Oulun kihlakunnan kruununmakasiini Oulu 1847 A. F. Granstedt
Oulun kruununmakasiini Oulu 1851 Ernst Lohrmann ravintola- ja kokoustiloina [8]
Raahen kruununmakasiini Raahe 1852 Ernst Lohrmann Raahen museon toimitiloina [9]
Ristiinan kruununmakasiini Ristiina 1831
Savonlinnan kruununmakasiini Savonlinna 1852 Intendenttikonttori Savonlinnan maakuntamuseo [10]
Sörnäisten kruununmakasiini Helsinki 1892 Hjalmar Åberg tyhjillään, väliaikaisena näyttelytilana [11]
Tammisaaren kruununmakasiini Tammisaari
Tampereen kruununmakasiini Tampere 1838 C. L. Engel, A. W. Arppe Tampereen taidemuseo [12]
Turun kruununmakasiini Turku 1894 osa Forum Marinum -merikeskusta [13]
Vaasan kruununmakasiini Vaasa 1870 C. A. Setterberg varastotiloina [14]

Lähteet

  1. a b Helsingin Sörnäisten Kruununmakasiinin rakennushistorianselvitys Rakennustieto. Viitattu 18.10.2013.
  2. Rosenlew-museo Porin kaupunki. Viitattu 19.10.2013.
  3. Hämeenkyrön kotiseutumuseo Museokompassi. Viitattu 19.10.2013.
  4. Hämeenlinnan taidemuseo Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 19.10.2013.
  5. Joensuun kruununmakasiini, Pielisjoen linna Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.
  6. Kastelholms slott Värt att veta om Åland. Viitattu 19.10.2013.
  7. Kuortaneen kruununmakasiini; Kuortaneen kirkon siunauskappeli Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.
  8. Rakennusmestarit panivat Kruununmakasiinin myyntiin 27.1.2003. Kaleva. Viitattu 19.10.2013.
  9. Kruununmakasiini Raahen museo. Viitattu 19.10.2013.
  10. Savonlinnan kruununmakasiini, Savonlinnan maakuntamuseo Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.
  11. Näyttely puhaltaa eloa Kruununmakasiiniin 6.5.2013. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. Viitattu 19.10.2013.
  12. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.
  13. Skuutasta Ro-Roon, Kaleerista Ilmatyynyyn Forum Marinum. Viitattu 19.10.2013.
  14. Nälkävuodet viivästyttivät kruununmakasiinin valmistumista 21.6.2013. Pohjalainen. Viitattu 19.10.2013.