145 469
muokkausta
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
(oppikrijan nimi) |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p ({{Viitteet}}) |
||
Coranderin vanhemmat olivat Mikkelin [[nimismies]], toimitusvouti Karl Fredrik Corander ja Lovisa Charlotta Nass. Hän kävi [[Porvoon lukio]]ta ja pääsi ylioppilaaksi 1833. Corander valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1836. Hänet vihittiin papiksi 1837. Myöhemmin Corander valmistui vielä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1857.
Corander toimi pappina Mikkelissä, [[Valkjärvi|Valkjärvellä]], [[Ristiina]]ssa, [[Tohmajärvi|Tohmajärvellä]], [[Pukkila]]ssa, [[Juuka|Juuassa]] ja [[Pielisjärvi|Pielisjärvellä]]. Hän oli [[Viipurin lukio]]n 2. matematiikan lehtori vuodesta 1843, [[Käkisalmi|Käkisalmen]] ala-alkeiskoulun rehtori vuodesta 1851 ja Viipurin lukion 2. teologian lehtori vuodesta 1852 sekä lukion apulainen 1858–1862. Corander oli myös [[Helsingin yliopisto]]n suomen kielen [[dosentti]]na
Corander suomensi 1845 [[J. L. Runeberg]]in ''Hirvenhiihtäjät''-runoelman. Samana vuonna hän julkaisi ensimmäisen suomenkielellä kirjoitetun [[Suomen kieli|suomen kielen kieliopin]] kouluja varten ''Suomalajnen Kieli-Oppi Kowlujen tarpe'eksi''<ref>Facta2001, WSOY 1981, 3. osa, palsta 298</ref> ja oli mukana perustamassa [[Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]a.
* Kotivuori, Yrjö, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Henrik Konstantin Corander. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=15054>. Luettu 4.2.2010.
* [http://www.kookas.fi/articles/read/207 Millainen on Suomen kieliopin historia? (Kookas.fi)]
===Viitteet===
{{Viitteet}}
{{AAKKOSTUS:Corander, H. K.}}
|