Ero sivun ”Debuggaus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähteetön-malline + poistettu tekstistä epärelevantti viittaus
johdantoon korjausta
Rivi 1: Rivi 1:
{{lähteetön}}
{{lähteetön}}
'''Debuggaus''' on [[ohjelmistotuotanto|ohjelmistotuotannon]] osa, jossa testauksessa löytyneen virheellisen toiminnan aiheuttanut virhe paikallistetaan ja korjataan. Debuggaukseen voidaan käyttää [[debuggeri]]a. Termiä käytetään usein virheellisesti testauksesta puhuttaessa.
'''Debuggaus''' on [[ohjelmistotuotanto|ohjelmistotuotannon]] osa, jossa testauksessa löytyneen virheellisen toiminnan aiheuttanut virhe paikallistetaan ja korjataan. Debuggaukseen voidaan käyttää virheenetsintä- ja korjausohjelmistoa eli [[debuggeri]]a. Termiä käytetään usein virheellisesti testauksesta puhuttaessa.


Käsite debuggaus ({{k-en|debugging}}) on johdettu ohjelmistotuotannossa käytettävästä [[Ohjelmointivirhe|bug]]-termistä (suom. "ötökkä"). Erään käsityksen mukaan termi otettiin käyttöön jo 1940-luvulla, kun releisiin perustuvissa laskukoneissa havaittiin toimintavirheitä, jotka johtuivat releiden sisään joutuneista hyönteisistä. Sittemmin termin merkitys on laajentunut kattamaan kaikki ohjelmisto- tai muissa järjestelmissä esiintyvät virheet, joita debuggauksessa todennetaan, paikallistetaan ja korjataan. Virallisempi vastine bug-termille on ''defect'' (suom. ''virhe'' tai ''puute'').
Käsite debuggaus ({{k-en|debugging}}) on johdettu ohjelmistotuotannossa käytettävästä [[Ohjelmointivirhe|bug]]-termistä (suom. 'ötökkä', täsmällisemmin 'lude'). Erään käsityksen mukaan termi otettiin käyttöön jo 1940-luvulla, kun releisiin perustuvissa laskukoneissa havaittiin toimintavirheitä, jotka johtuivat releiden sisään joutuneista hyönteisistä. Sittemmin termin merkitys on laajentunut kattamaan kaikki ohjelmisto- tai muissa järjestelmissä esiintyvät virheet, joita debuggauksessa todennetaan, paikallistetaan ja korjataan. Virallisempi vastine bug-termille on ''defect'' (suom. ''virhe'' tai ''puute'').


Virheiden korjaaminen ja paikallistaminen (ohjelmisto)järjestelmistä on usein hankalaa ja aikaavievää toimintaa. Monet virhetilanteet esiintyvät vain harvinaisissa erikoistilanteissa, joiden toistaminen tai matkiminen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta "laboratorio-olosuhteissa". Useissa nykyisin käytettävissä moderneissa ohjelmointikielissä ja ajoympäristöissä ongelmaa on helpotettu mahdollistamalla vianetsintää helpottavien lisätietojen upottaminen varsinaisen ohjelmakoodin sekaan. Lisätiedot voidaan tarvittaessa tulostaa ajonaikaiseen lokiin (''debug-loggaus'') tai näyttää erityisessä [[debuggeri]]-sovelluksessa, joka mahdollistaa myös ajon hallitun keskeyttämisen, käsky kerrallaan askeltamisen ja erilaisten tilatietojen tarkastelun sekä muuttamisen.
Virheiden korjaaminen ja paikallistaminen (ohjelmisto)järjestelmistä on usein hankalaa ja aikaavievää toimintaa. Monet virhetilanteet esiintyvät vain harvinaisissa erikoistilanteissa, joiden toistaminen tai matkiminen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta "laboratorio-olosuhteissa". Useissa nykyisin käytettävissä moderneissa ohjelmointikielissä ja ajoympäristöissä ongelmaa on helpotettu mahdollistamalla vianetsintää helpottavien lisätietojen upottaminen varsinaisen ohjelmakoodin sekaan. Lisätiedot voidaan tarvittaessa tulostaa ajonaikaiseen lokiin (''debug-loggaus'') tai näyttää erityisessä debuggeri-sovelluksessa, joka mahdollistaa myös ajon hallitun keskeyttämisen, käsky kerrallaan askeltamisen ja erilaisten tilatietojen tarkastelun sekä muuttamisen.


Kaupallisessa ohjelmistotuotannossa virheiden havaitseminen ja korjaaminen pyritään suorittamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen ohjelmiston julkaisua. Testaus- ja julkaisuprosessi riippuu käytettävästä prosessimallista, mutta yleinen käytäntö on suorittaa ''riittävän kattava'' testaus ja korjaaminen ohjelmiston kehitysvaiheessa ja julkaista ohjelmistosta ''julkaisuehdokas'' (yleisesti käytetään termejä ''beta-versio'' tai ''Release Candidate''), jota suunnitellut loppukäyttäjät voivat testata. Kaikki havaitut virheet raportoidaan ja todetaan mahdollisuuksien mukaan joko ominaisuuksiksi tai virheiksi ja luokitellaan sen mukaisesti. Kun kaikki havaitut virheet on korjattu, ohjelmistosta tehdään varsinainen julkaisu. Jos julkaisun jälkeen havaitaan virheitä, ne korjataan normaaliin tapaan ja jossain vaiheessa ohjelmistosta julkaistaan päivitetty versio.
Kaupallisessa ohjelmistotuotannossa virheiden havaitseminen ja korjaaminen pyritään suorittamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen ohjelmiston julkaisua. Testaus- ja julkaisuprosessi riippuu käytettävästä prosessimallista, mutta yleinen käytäntö on suorittaa ''riittävän kattava'' testaus ja korjaaminen ohjelmiston kehitysvaiheessa ja julkaista ohjelmistosta ''julkaisuehdokas'' (yleisesti käytetään termejä ''beta-versio'' tai ''Release Candidate''), jota suunnitellut loppukäyttäjät voivat testata. Kaikki havaitut virheet raportoidaan ja todetaan mahdollisuuksien mukaan joko ominaisuuksiksi tai virheiksi ja luokitellaan sen mukaisesti. Kun kaikki havaitut virheet on korjattu, ohjelmistosta tehdään varsinainen julkaisu. Jos julkaisun jälkeen havaitaan virheitä, ne korjataan normaaliin tapaan ja jossain vaiheessa ohjelmistosta julkaistaan päivitetty versio.

Versio 14. lokakuuta 2013 kello 19.39

Debuggaus on ohjelmistotuotannon osa, jossa testauksessa löytyneen virheellisen toiminnan aiheuttanut virhe paikallistetaan ja korjataan. Debuggaukseen voidaan käyttää virheenetsintä- ja korjausohjelmistoa eli debuggeria. Termiä käytetään usein virheellisesti testauksesta puhuttaessa.

Käsite debuggaus (engl. debugging) on johdettu ohjelmistotuotannossa käytettävästä bug-termistä (suom. 'ötökkä', täsmällisemmin 'lude'). Erään käsityksen mukaan termi otettiin käyttöön jo 1940-luvulla, kun releisiin perustuvissa laskukoneissa havaittiin toimintavirheitä, jotka johtuivat releiden sisään joutuneista hyönteisistä. Sittemmin termin merkitys on laajentunut kattamaan kaikki ohjelmisto- tai muissa järjestelmissä esiintyvät virheet, joita debuggauksessa todennetaan, paikallistetaan ja korjataan. Virallisempi vastine bug-termille on defect (suom. virhe tai puute).

Virheiden korjaaminen ja paikallistaminen (ohjelmisto)järjestelmistä on usein hankalaa ja aikaavievää toimintaa. Monet virhetilanteet esiintyvät vain harvinaisissa erikoistilanteissa, joiden toistaminen tai matkiminen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta "laboratorio-olosuhteissa". Useissa nykyisin käytettävissä moderneissa ohjelmointikielissä ja ajoympäristöissä ongelmaa on helpotettu mahdollistamalla vianetsintää helpottavien lisätietojen upottaminen varsinaisen ohjelmakoodin sekaan. Lisätiedot voidaan tarvittaessa tulostaa ajonaikaiseen lokiin (debug-loggaus) tai näyttää erityisessä debuggeri-sovelluksessa, joka mahdollistaa myös ajon hallitun keskeyttämisen, käsky kerrallaan askeltamisen ja erilaisten tilatietojen tarkastelun sekä muuttamisen.

Kaupallisessa ohjelmistotuotannossa virheiden havaitseminen ja korjaaminen pyritään suorittamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen ohjelmiston julkaisua. Testaus- ja julkaisuprosessi riippuu käytettävästä prosessimallista, mutta yleinen käytäntö on suorittaa riittävän kattava testaus ja korjaaminen ohjelmiston kehitysvaiheessa ja julkaista ohjelmistosta julkaisuehdokas (yleisesti käytetään termejä beta-versio tai Release Candidate), jota suunnitellut loppukäyttäjät voivat testata. Kaikki havaitut virheet raportoidaan ja todetaan mahdollisuuksien mukaan joko ominaisuuksiksi tai virheiksi ja luokitellaan sen mukaisesti. Kun kaikki havaitut virheet on korjattu, ohjelmistosta tehdään varsinainen julkaisu. Jos julkaisun jälkeen havaitaan virheitä, ne korjataan normaaliin tapaan ja jossain vaiheessa ohjelmistosta julkaistaan päivitetty versio.

Lähteet

Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.