Ero sivun ”Mouhijärvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 28: | Rivi 28: | ||
[[Pietari Brahe]]n aikoina, jolloin seurakuntia pilkottiin yleisemminkin, [[Sastamala (pitäjä)|Sastamalasta]] irtautui Ylä-Sastamala eli Mouhijärvi, joka oli jo jonkin aikaa ennen irtautumista ollut [[kappeliseurakunta]]na. Ylä-Sastamalasta muodostuivat sittemmin nykyiset Mouhijärvi, [[Suodenniemi]] ja [[Lavia]]. |
[[Pietari Brahe]]n aikoina, jolloin seurakuntia pilkottiin yleisemminkin, [[Sastamala (pitäjä)|Sastamalasta]] irtautui Ylä-Sastamala eli Mouhijärvi, joka oli jo jonkin aikaa ennen irtautumista ollut [[kappeliseurakunta]]na. Ylä-Sastamalasta muodostuivat sittemmin nykyiset Mouhijärvi, [[Suodenniemi]] ja [[Lavia]]. |
||
Mouhijärvestä tuli oma kirkkoherrakuntansa [[8. lokakuuta]] [[1639]]. Asutusta alueella lienee ollut jo [[kivikausi|kivikaudella]]. |
Mouhijärvestä tuli oma kirkkoherrakuntansa [[8. lokakuuta]] [[1639]]. Asutusta alueella lienee ollut jo [[kivikausi|kivikaudella]]. Mouhijärven seurakunnasta erotettiin [[Lavia]] vuonna [[1870]] ja [[Suodenniemi]] vuonna [[1908]]. |
||
[[Mouhijärven kirkko|Mouhijärven kirkon]] suunnitteli [[Turku|Turun]] kaupunginarkkitehti [[Pehr Johan Gylich]] ja se valmistui vuonna [[1858]]. Ulkonäöltään kirkko muistuttaa paljon niin ikään Gylichin suunnittelemaa, Vammalassa sijaitsevaa Tyrvään kirkkoa. Mouhijärven aikaisempi kirkko sijaitsi nykyisestä kirkosta noin viisi kilometriä länteen Kirkkojärven luoteisrannalla ja sen paikalla on muistomerkki. |
[[Mouhijärven kirkko|Mouhijärven kirkon]] suunnitteli [[Turku|Turun]] kaupunginarkkitehti [[Pehr Johan Gylich]] ja se valmistui vuonna [[1858]]. Ulkonäöltään kirkko muistuttaa paljon niin ikään Gylichin suunnittelemaa, Vammalassa sijaitsevaa Tyrvään kirkkoa. Mouhijärven aikaisempi kirkko sijaitsi nykyisestä kirkosta noin viisi kilometriä länteen Kirkkojärven luoteisrannalla ja sen paikalla on muistomerkki. |
||
Versio 10. lokakuuta 2013 kello 08.35
| Mouhijärvi | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Sastamala |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
| Seutukunta | Lounais-Pirkanmaan seutukunta |
| Kuntanumero | 493 |
| Perustettu | 1639 |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Vammala Äetsä Mouhijärvi |
| – syntynyt kunta | Sastamala |
| Pinta-ala |
269,73 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 254,11 km² |
| – sisävesi | 15,62 km² |
| Väkiluku |
3 094 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 12,18 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 19,2 % |
| – 15–64-v. | 63,2 % |
| – yli 64-v. | 17,6 % |
Mouhijärvi on entinen Suomen kunta Pirkanmaan maakunnassa Länsi-Suomen läänissä. Sen naapurikunnat olivat Hämeenkyrö, Nokia ja Vammala. Mouhijärven vaakunan oli suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1957.[4] Mouhijärvi liittyi 1.1.2009 osaksi Sastamalan kaupunkia yhdessä Vammalan ja Äetsän kanssa.
Mouhijärven halki kulkevat Tampereen ja Porin välinen valtatie 11 sekä Vammalan ja Hämeenkyrön välinen seututie 249, jotka risteävät Häijäässä. Kolmas merkittävä väylä on Laviaan kulkeva seututie 259, joka noudattelee valtatie 11:n vanhaa reittiä. Myös Turun ja Tampereen välinen valtatie 9 kulki 1960-luvun alkuun saakka Mouhijärven alueella. Maatalouden tutkimuskeskuksen Sata-Hämeen tutkimusasema (Laidunkoeasema) toimi Selkeen entisessä sotilasvirkatalossa vuosina 1933-1993.
Historia
Pietari Brahen aikoina, jolloin seurakuntia pilkottiin yleisemminkin, Sastamalasta irtautui Ylä-Sastamala eli Mouhijärvi, joka oli jo jonkin aikaa ennen irtautumista ollut kappeliseurakuntana. Ylä-Sastamalasta muodostuivat sittemmin nykyiset Mouhijärvi, Suodenniemi ja Lavia.
Mouhijärvestä tuli oma kirkkoherrakuntansa 8. lokakuuta 1639. Asutusta alueella lienee ollut jo kivikaudella. Mouhijärven seurakunnasta erotettiin Lavia vuonna 1870 ja Suodenniemi vuonna 1908.
Mouhijärven kirkon suunnitteli Turun kaupunginarkkitehti Pehr Johan Gylich ja se valmistui vuonna 1858. Ulkonäöltään kirkko muistuttaa paljon niin ikään Gylichin suunnittelemaa, Vammalassa sijaitsevaa Tyrvään kirkkoa. Mouhijärven aikaisempi kirkko sijaitsi nykyisestä kirkosta noin viisi kilometriä länteen Kirkkojärven luoteisrannalla ja sen paikalla on muistomerkki.
Mouhijärvelle asutettiin viime sotien jälkeen Viipurin läänin Pyhäjärven siirtoväkeä.
Mouhijärvi siirrettiin vuoden 1993 alussa Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin, mutta lääninvaihdoksen merkitys jäi vähäiseksi vanhojen läänien lakkauttamisen myötä vuonna 1997.
Yrityksiä
Mouhijärvi tuli monelle tutuksi voirasian kyljestä eli Mouhijärven Osuusmeijeristä (MOM) joka toimi Mouhijärvellä noin 90 vuoden ajan.
Tapahtumia
Kesäisin Mouhijärvellä järjestetään useita tapahtumia, mm. Suvipäivät, Häijään markkinat[5], Siilinrannan käsityöläismarkkinat ja Otamussillan tanssit. Syksystä kevääseen tansseja järjestetään Häijään Tanssikrouvissa.
Kyliä
Eskola, Hahmajärvi, Hermala, Hyynilä, Häijää, Iirola, Kairila, Kankarinmaa, Kari, Kortejärvi, Lampinen, Mierola, Murto, Mustianoja, Perämaa, Pukara, Pyöräniemi, Rienilä, Ryömälä, Saikkala, Salmi, Selkee, Tervamäki, Tiisala, Tomula, Tuisku, Tupurla, Uotsola, Valkama, Venetmäki, Vestola, Vesunti, Yliskallio, Pappila.
Muuta
Mouhijärven keskustaan rakennettiin uusi kirjasto, jonka avajaiset olivat kesällä 2007.
Lähteet
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 165
- ↑ Mouhijärven yrittäjät: Häijään markkinat
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mouhijärvi Wikimedia Commonsissa
- Widenius, H.: Kuvaus Mouhijärven pitäjästä (suomentanut Eino Nikkilä). Tyrvään seudun Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja XIX, 1948, Vammala.